Vapaaehtoistoiminta Vantaalle kärkihankkeeksi

Vantaalla tehdään paljon vapaaehtoistyötä erilaisissa järjestöissä kuin myös osana kaupungin virallista organisaatiota kuten lastensuojelun tukihenkilötoiminnassa.

Olen toiminut Vantaan lastensuojelun vapaaehtoisena tukihenkilönä nyt muutaman vuoden ajan. Tällä hetkellä olen parhaillaan ala-astetta käyvän lapsen tukihenkilö.  Tapaamme noin pari kertaa kuukaudessa 2–4 tunnin ajan. Usein tapaamisemme sijoittuvat arki-iltoihin. Juttelemme, käymme uimassa, elokuvissa tai piirrämme. Kerromme kuulumisia ja puhumme asioista, jotka lapselle ovat tärkeitä.

Vantaan kaupunki tarjoaa vapaaehtoisille tukihenkilöille tukea ja koulutusta. Perehdytyksen jälkeen jokaisella vapaaehtoisella on mahdollisuus osallistua lisäkursseille ja tapahtumiin, joissa on vertaistukea saatavilla.

Olen kokenut vapaaehtoistoiminnan antoisana. Tapaamiset tukilapsen seurassa tuovat itselleni iloa, koska tunnen tekeväni jotain hyödyllistä. Vahvistusta tukihenkilön roolin tarpeellisuudesta lapsen tukijana on tullut esille myös lapsen perheen ja sosiaalitoimen kanssa järjestetyissä yhteisissä palavereissa. Kaikki osapuolet ovat olleet toimintatapaan tyytyväisiä. Myös lapsen kokemukset toiminnasta ovat olleet positiivisia.

Vapaaehtoistyön merkitystä ei välttämättä voida mitata suoraan rahassa, mutta se on aidosti merkityksellistä. Siksi sen vahvempaan koordinointiin ja toimintaedellytysten parantamiseen on panostettava. Vapaaehtoistyön hyötyjä on korostettava Vantaalla nykyistä paremmin ja niistä saatuja kokemuksia on osattava käyttää paremmin hyödyksi myös kaupungin normaalia palvelutuotantoa kehittäessä.

Mielestäni vantaalaisten vapaaehtoistoimijoiden yhteistyötä on tuettava. Tämän lisäksi vapaaehtoistoiminnan organisoinnin vahvistaminen tulisi ottaa yhdeksi vantaalaiseksi kärkihankkeeksi. Ilman vapaaehtoistyötä ja sen toimintakanavien selkeää johtamista, ei sen valtavaa yhteiskunnallista voimavaraa saada Vantaalla täysimääräisesti käyttöön.

Minna Räsänen, kuntavaaliehdokas, Vantaa SDP numerolla 21

Kirjoitus julkaistu Vantaan Sanomissa 29.3.2017

Miksi tarvitsemme demareita Vantaan valtuustoon?

Sosialidemokraattien tavoitteena on Vantaa, jossa jokaisen ihmisen on hyvä asua.  Me puolustamme Suomea, jossa pidetään kaikki mukana.

Mitä tämä konkreettisesti tarkoittaa?

Minulle se tarkoittaa sitä, että kaikessa päätöksenteossa arvioidaan tarkasti, miten päätökset vaikuttaa tavallisiin vantaalaisiin. Jos kiinteistöveroa nostetaan, haluaako kukaan rakentaa omakotitaloa Vantaalle? Vaikuttaako kiinteistöveron nosto vuokratasoon? Jos kotihoidon palveluihin lisätään ihmisiä, vähentääkö se laitoshoidon paineita?  Jos rakennetaan jäähalli, jota lähtökohtaisesti käyttävät useimmiten miehet ja pojat, miten varmistamme, että vantaalaisille naisille ja tytöille löytyy yhtä tasavertaisesti harrastuspaikkoja?

”Pidetään kaikki mukana” tarkoittaa minulle sitä, että varmistamme oikeudenmukaisen kohtelun toteutumisen. Jokainen meistä on ansainnut sen, että tasa-arvo toteutuu yhteiskunnassa. En halua, että eriarvoisuus lisääntyy. Siksi olen ehdokkaana.

Hyvinvointiyhteiskunta ei ole kirosana

Hyvinvointiyhteiskunta saattaa kuulostaa laimealta, vanhanaikaiselta ja lattealta kaiken maailman kärkihankkeiden, tuottavuuden ja innovaatioiden rinnalla. Pohjimmiltaan kyse on kuitenkin siitä, että oikeudenmukaisesti toimivassa kunnassa jokaiselle tarjotaan mahdollisuuksia menestyä ja huolehditaan siitä, ettei ketään jätetä heitteille.

Tuntuu siltä, että julkisuudessa käydään keskustelua vain siitä, kuinka kallista jokin on, eikä siitä, mitä sillä voidaan saavuttaa. Täytyy säästää, leikata, arvioida, tehostaa ja tiivistää. Tämä kaikki sen sijaan, että aidosti pohditaan ihmisiä kuunnellen, kuinka säästöt ja leikkaukset vaikuttavat yksinasuviin, perheellisiin, työttömiin ja palkansaajiin ja, mitkä ovat näiden asioiden vaihtoehdot.

Maksan veroja, saan palveluja

Minulle veronmaksajana on tärkeää, että tiedän saavani palveluja silloin, kun se on minulle ajankohtaista. Yhtä tärkeää on se, että palveluja on tarjolla kaikille tasapuolisesti.

En halua, että Vantaalla asuvat ihmiset joutuvat jättämään väliin lääkärikäynnin terveyskeskusmaksujen takia. En halua, että vantaalaiset lapset laitetaan eriarvoiseen asemaan päivähoito-oikeutta rajaamalla. Päivähoito-oikeus on aina lapsen oikeus, eikä sitä saa ottaa pois, kuten Vantaalla Kokoomus porvarihallituksen myötävaikutuksella jo teki.

Tulevaisuuden Vantaa on vastuullinen Vantaa

Vantaalla on panostettava asuinalueiden viihtyvyyteen. Siihen, että kohtuuhintaisia asuntoja on tarjolla ja, että lähiöiden maine kääntyy positiiviseksi. Vantaa nähdään huomioonottavana ja tulevaisuuden asuinkaupunkina. Tämä lisää Vantaan elinvoimaa kaupunkina, jossa on hyvä asua ja yrittää.

Asukkaiden hyvinvointiin satsaaminen on avainasemassa. Nuorisotyöttömyys, syrjäytyminen ja asunnottomuus pitää saada kuriin, ne luovat sydäntäsärkeviä ihmistarinoita, joista jokainen on liikaa. Siksi uusien työpaikkojen, asuntojen, ja opiskelu- tai harjoittelupaikkojen löytyminen on tärkeä asia.  Tämän lisäksi meidän on tavoiteltava peruskouluissamme sitä, että oppiminen toteutuu laadukkailla resursseilla unohtamatta terveitä ja turvallisia oppimis- ja työskentely-ympäristöjä.

Kun äänestät vantaalaista sosialidemokraattia, mitä saat?
– Meillä on järki päässä, katsomme kokonaisuutta, emme tuijota yhtä pistettä!
– Huolehdimme, että kaupungin rahat riittävät, mutta samalla myös palvelut säilyvät
– Nujerramme nuorisotyöttömyyden
– Uudistamme koulut
– Puramme lasten päivähoitorajoitukset
– Taistelemme sote-kurjistuksia vastaan vantaalaisten etu mielessä
– Panostamme aikaa ja ihmisiä vanhuspalveluihin

Minna Räsänen, kuntavaaliehdokas, Vantaa SDP numerolla 21

Vantaalle Suomen paras peruskoulu

Koulut ja koulutus ovat keskiössä aina, kun puhutaan ihmisten mahdollisuuksista, kyvyistä ja tulevaisuudesta. Kouluissa annettava opetus ja sivistys ovat avaimet menestykseen.

Koulutus antaa ihmiselle rakennuspalikat omaan elämään. Siksi yhteiskunnan on panostettava jokaisen yksilön mahdollisuuteen oppia. Suomi on koulutuksen kärkimaita. Siksi on huolestuttavaa seurata kehitystä, jossa suomalaisnuorten PISA-tutkimuksen tulokset ovat pudonneet selvästi vuoden 2006 jälkeen ja tasa-arvokehityksessäkin on tapahtunut heikennystä.

Vaikka suomalaisten oppimistulokset ovat edelleen huipulla pudotuksesta huolimatta, on näitä tuloksia Vantaallakin tutkittava tarkasti ja pohdittava, kuinka tilanne voidaan korjata.  Meidän on huolehdittava, että vantaalaisissa kouluissa on jatkossakin riittävät resurssit antaa laadukasta opetusta ammattitaitoisen ja pätevän henkilöstön johdolla.

Kouluissa on pystyttävä huolehtimaan oppimisen tuesta vaativissa tilanteissa. Koulun pitää olla turvallinen paikka opiskella ja sen on oltava myös turvallinen työskentely-ympäristö. Vantaan kaupungin on kannettava vastuunsa niin koulutuksen järjestäjänä kuin työnantajana turvallisista ja terveellisistä kouluista. Sisäilmaongelmat ja -epäilyt sekä niistä johtuvat korjaukset ovat Vantaan kouluissa arkipäivää. Vantaan on turvattava turvallista työympäristöä niin oppilaille kuin kouluissa työskentelevillekin, koska sisä-ilmaongelmat vaikuttavat kokonaisvaltaisesti oppilaiden ja henkilökunnan hyvinvointiin ja oppimiskykyyn.

Vantaalla jokaisella on oltava oikeus saada riittävästi tukea koulukäyntiin ja oppimiseen. Vantaan on pidettävä huolta, että oppilaiden oppimisvaikeuksiin, häiritseviin käytöksiin ja haluttomuuteen opiskella puututaan varhaisessa vaiheessa. Tiedetään, että Vantaalla esimerkiksi kuraattorit ja psykologit ovat ylikuormittuneita suuren työmäärän vuoksi.  Yhä useampi lapsi tarvitsee erityistukea, mutta vastaavasti resursseja ei ole lisätty kattamaan syntynyttä tarvetta.  Tämän lisäksi vantaalaiset opettajat ja muu kouluhenkilöstö joutuvat kärsimään lisääntyneestä väkivallan uhasta. Vantaalaisista kouluista ilmoitetaan sadoista uhkatilanteista vuosittain.

Koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisen edistäminen on otettava tosissaan. Koulujen välistä eriarvoistumiskehitystä ei voida sallia. Lisäksi koulujen merkitys asuinympäristöille ja viihtyvyydelle on suuri.  Vantaalla on jo nähty, mikä merkitys valtion antamalla lisärahoituksella perus- ja esiopetukseen on ollut. Lisärahoituksen turvin on onnistuttu hallitsemaan ryhmäkokoja ja vahvistamaan opetusresursseja. Jos maan porvarihallitus jatkaa valtion koulutusleikkauksien linjaa ja heikentää opetuksen, oppilaitosten ja koulutuksen resursseja, täytyy Vantaan olla edistyksellinen ja tehdä päinvastoin – panostaa kouluihin ja tätä kautta vantaalaisten tulevaisuuteen entistä enemmän.

Vahvistamalla vantaalaisten nuorten koulutusmahdollisuuksia ja henkilökunnan työhyvinvointia, parannetaan samalla Vantaan tulevaisuutta!  Vain näin, voimme olla ylpeästi vantaalaisia.

Minna Räsänen
ehdolla kuntavaaleissa Vantaalla numerolla 21
(SDP)

Kiitos Vantaan kaupungin eläinlääkäripalveluille!

Vantaalaisena lemmikkieläinten omistajana en voi olla muuta kuin ilahtunut saamastani hyvästä palvelusta ja hoidosta lemmikkikissalleni Vantaan kaupungin eläinlääkäriasemalla myöhään tammikuisena perjantai-iltana.

Mielestäni on hyvä, että meillä Vantaalla on mahdollisuus omaan eläinlääkärin vastaanottoon, josta apua ja hoitoa saa kellon ympäri niitä tarvitseville karvanaamoille. Erityisesti palvelukonsepti, jossa ensineuvot saa helposti puhelimen välityksellä ja konsultointi tapauksesta eläinlääkärin kanssa toimii helposti, on asia, jota arvostan. Mekin saimme päivystysajan samalle illalle, eikä viivästys kiireellisempien tapausten vuoksi raastanut hermojamme – odotusaika pysyi hyvin kohtuullisena ja lääkkeet saimme mukaan saman tien.

Kuntien järjestämistä eläinlääkäripalveluista vastaavat pääasiassa lakisääteiset ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueet. Vantaan kaupungin eläinlääkärin vastaanotto Pakkalassa tarjoaa kokemukseni mukaan hyvät peruseläinlääkäripalvelut ajanvarauksella ja päivystystapauksissa vantaalaisille.

Lemmikkieläinten määrä kodeissa kasvaa koko ajan ja noin 35 % kotitalouksista on joku lemmikkieläin. Tutkimusten mukaan eläimet edesauttavat ihmisten hyvinvointia lievittämällä stressiä ja tuomalla iloa elämään. Onkin hienoa, että me lemmikkien omistajat Vantaalla pystymme tarpeen vaatiessa huolehtimaan omien lemmikkiemme asianmukaisesta hoidosta helposti ja vaivattomasti Vantaan kaupungin eläinlääkäripalveluissa.

Minna Räsänen, Ruskeasanta

Kirjoitus julkaistu Vantaan Sanomissa (18.2.2017)

Ylpeys omasta asuinalueesta vahvistaa yhteenkuuluvuutta

Vantaalaisten osallisuutta omien asuinalueiden kehittämiseen on vahvistettava. Asuinalueen maineella on merkitystä asukkaille eli meille kaikille, mutta myös koko kaupungin imagolle.

Vantaan lähiöissä asuu ihmisiä, jotka ovat ylpeitä omasta asuinalueestaan. Vaikuttaa kuitenkin pahasti siltä, että tunnetut lähiöt kuten Hakunila, Länsimäki tai Koivukylä, ovat saaneet niin sanotusti huonon maineen. Vastaavasti osasta vantaalaisista asuinalueista puhutaan lehdistössä ”lintukotoina”.

Vantaalla on pyrittävä siihen, että jokainen kaupungin asuinaluekokonaisuus vahvistaa kuntalaisten yhteisöllisyyttä ja parantaa elämänlaatua. Tämä tehdään turvaamalla palvelut ja kehittämällä esimerkiksi ostoskeskusten yhteyteen enemmän toimitiloja järjestöille ja ihmisten käyttöön.

Yksi keskeinen vaikuttaja asuinalueiden imagoon on koulut. Toimivat ja hyvässä maineessa olevat koulut ovat vahvoja alueellista eriytymistä estäviä ja tasoittavia tekijöitä. Toisaalta koulujen eriarvoistuminen voi puolestaan nopeuttaa alueiden jakautumista entisestään hyvä- ja huonomaineisempiin alueisiin. Tämä on otettava Vantaalla entistä paremmin huomioon ja siksi on tärkeää, että Vantaalla tavoitellaan Suomen parasta peruskoulua ja, että jokaisesta koulusta pidetään huolta.

”Emme kaipaa Vantaalle lisää betonibunkkereita”. Näin minulle kommentoitiin, kun kerroin, että Vantaalle tarvitaan lisää asuntoja.  Olen samaa mieltä. Emme niin. Kukapa harmaista, tylsistä ja kolkoista rakennuksista välittäisi? Kun oikein haaveillaan ja haikaillaan, niin kukapa meistä ei mielellään asuisi palveluiden äärellä, vehreyden ympäröimänä ja ihmisten keskuudessa.  Ystäviä ja tuttuja olisi helppo kohdata lähiraitilla hymyssä suin ja naapurin ovikelloa uskaltaisi soittaa silloin, kun tarvitsee sokeria lainaan.

Niin sanotut vanhat lähiöt ja esimerkiksi niiden keskustat, eivät ole enää nykyajan vaatimustason mukaisia. Hiljentyviä ostoskeskuksia katsellessa on helppo naurahtaa ironisesti tehdylle kampanjalle ”Kukapa nyt Vantaalle muuttaisi” ja korjaamattoman katulampun väristessä yöpimeällä pohtia, mitä reittiä pääsee helpoiten kotiin.

Vantaalla ja lähiöissä on valtavasti käyttämätöntä potentiaalia. Siksi lähiöiden täydennysrakentamista on tehtävä tarkasti suunnitellen ja pitäen huolta, ettei asuinviihtyvyydestä tingitä.

Julkisesti tuetun ja sosiaalisen asuntotuotannon rajoittamista on voitava harkita niin sanottujen halvempien asuinalueiden asumismuotona. Tavoitteena on oltava kohtuuhintainen asuminen, jossa on monipuolisesti erilaisia asumisvaihtoehtoja tarjolla. Omistus- ja omakotitalorakentamista ja kaavoittamista on lisättävä entisestään asuinalueilla, joille aiemmin on kaavoitettu pääasiassa vuokra-asuntoja ja toisinpäin. Tämä edistää tasapainoista asukasrakennetta ja lisää näin ollen myös alueen viihtyvyyttä.

Tärkeätä on, että kaikki ihmisryhmät kokisivat asuinalueensa omakseen. Meille kaikille löytyy tilaa riippumatta uskonnosta, ihonväristä tai elämäntavasta. Silloin, kun asuinalue vastaa parhaiten ihmisten muuttuviin elämäntarpeisiin ja luo sosiaalisia verkostoja, edistetään kaikkien hyvinvointia.

Vantaalainen, joka tuntee asuinalueen omakseen, on useimmin myös kiinnostunut ympärillä tapahtuvista asioista sekä ilmiöistä. Osallistumisen kynnys madaltuu ja postitiivisten asioiden vaikutuskehä alkaa toimia itse itseään tukien. Tätä meidän on tavoiteltava Vantaalla.

Minna Räsänen
ehdolla kuntavaaleissa Vantaalla numerolla 21

Lisää asuntoja Vantaalle

Vantaalle tarvitaan entistä enemmän kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Alueelliset erot pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä asumismuodon tai asunnon koosta riippumatta ovat suuret.

Asumiskustannukset pääkaupunkiseudulla tuntuvat karkaavan tavallisen ihmisen ulottumattomiin. Vuokramarkkinoille on saatava lisää kilpailua. Tätä tavoitetta edistää esimerkiksi kaavoitus, jolla lisätään rakennuspaikkoja tehokasta vuokra-asuntorakentamista varten.

Vantaan asunnoista oli vuoden 2015 Tilastokeskuksen mukaan 37 prosenttia vuokra-asuntoja. Kuluneen kymmenen vuoden aikana asuntoja on saatu lisää ja kasvua on ollut 25 prosenttia. Vantaa on onnistunut haasteiden edessä, koska kehitys on ollut varsin hyvää verrattuna useisiin muihin pääkaupunkiseudun kuntiin.

Asuntotuotanto tapahtuu pääosin tiivistämällä rakentamista, jolloin tärkeää on kiinnittää huomiota myös asumisen laatuun ja asuinympäristöön. Puisto-, leikki- ja viheralueiden kehittämiseen on varattava tarpeeksi aikaa ja kuunneltava asukkaiden mielipiteitä tarkalla korvalla ratkaisujen suunnitteluvaiheessa.

Vantaalla tulee pohtia laajasti myös muita keinoja, joilla kunnallinen päätöksenteko voi vaikuttaa yleiseen vuokratasoon. Esimerkiksi kiinteistöverojen nosto, vesi- ja ympäristömaksujen nosto, vaikuttavat välillisesti usein vuokrien tasoon korottavasti. Jos nämä asiat tulevat päätöksenteon asialistoille, täytyy tilannetta arvioida kokonaisuutena.

Vantaa ei kuitenkaan voi yksin kantaa vastuuta siitä, että pääkaupunkiseudulla voivat tulevaisuudessakin asua myös ihan tavalliset ihmiset. Tästä syystä asuntopoliittisessa valmistelussa tulee panostaa ja vahvistaa muiden kuntien kanssa tehtävää yhteistyötä ja sosiaalista asuntotuotantoa on lisättävä.

Kehittyvälle kaupungille ja onnistuneelle asuinympäristölle on oleellista, että kaikkia asumisen muotoja vuokra-asunnoista omakotitaloasumiseen kehitetään rinta rinnan. Vuokra-asuntojen houkuttelevuutta tulee lisätä ja uusia vuokra-asuntoja pitää rakentaa myös Vantaalla hyvien liikenneyhteyksien varrelle sekä ”keskustoihin”.

Minna Räsänen
ehdolla kuntavaaleissa Vantaalla numerolla 21

Lisää kotimaista ruokaa Vantaalle!

Kerava on päättänyt siirtyä käyttämään päiväkodeissa, kouluissa ja vanhustenhuollon keittiöissä vain suomalaista lihaa.  Vantaallakin tarjotaan joka päivä julkisia tuhansia ruoka-aterioita. Kaupungin raaka-ainehankinnoissa on mielestäni suosittava entistä enemmän Suomessa valmistettua ja tuotettua ruokaa.

Suurimpaan osaan vantaalaisista kouluista ja päiväkodeista ruoan tuottaa Vantti. Vantti myös kilpailuttaa raaka-ainehankinnat säännöllisesti. Vantaalaisissa vanhainkodeissa, sairaaloissa, palvelutaloissa ja kotipalvelussa syödään niin sanotusti julkista ruokaa Vantin tuottamana. Näiden aterioiden raaka-ainehankintaa voidaan ohjata kunnallisella päätöksenteolla.

Vantaan elintarvikehankinnoissa on syytä ottaa huomioon niin ruoan maku, kuin myös sen alkuperä, ympäristö, hyvinvointi, turvallisuus ja terveyskysymykset. Ruoan alkuperällä on väliä. Kotimaassa kasvatettu, valmistettu ja kulutettu ruoka hyödyttää kaikkia osapuolia. Suomessa kuluttajat arvostavat kotimaista ruokaa, miksei siis Vantaallakin voitaisi yhä enenevissä määrin sitoutua käyttämään kotimaisia kasviksia ja lihaa, unohtamatta luomua ja lähiruokaa.

Vantaalaisille aitoa lähellä tuotettua ruokaa ovat muun muassa vantaalaisten elintarvikealan yritysten tuottamat laadukkaat tuotteet. Kaupungin tulisi yhä enenevissä määrin kiinnittää julkisissa ruokahankinnoissaan huomiota lähiruuan merkitykseen. Julkisen ruoan hankintaosaamista on Vantaalla kehitettävä. Tämä osaltaan vahvistaa elintarviketeollisuuden toimintaedellytyksiä Vantaalla. Keravan kaupungin tekemistä päätöksistä olisi mielestäni hyvä ottaa mallia myös Vantaalle.

Minna Räsänen
ehdolla kuntavaaleissa Vantaalla numerolla 21

24/7 yhteiskunta kaipaa inhimillistä otetta

Työelämän kiristyneet olosuhteet, sirpaloituminen, tehokkuus- ja aikavaatimukset sekä yleinen epävarmuuden lisääntyminen ovat asioita, jotka vaikuttavat henkisesti ja fyysisesti yksilön hyvinvointiin.

Jos yksilö on kovilla, mitä se tekee esimerkiksi lähiyhteisölle, perheelle? Kuinka sujuu arki perheessä, jossa on lapsia, vuorotyötä, pitkiä työputkia ja epäsäännöllisiä vapaa-aikoja?

Yksi muutos kohti entistä joustavampaa yhteiskuntaa ja työelämää nähtiin viime vuonna, kun kauppojen aukiolo vapautettiin. Uudistuksen myötä yhä useampi iso kauppakeskus on avannut ovensa ja pitää niitä auki jopa vuorokauden ympäri.  Aina auki oleva yhteiskunta vaatii pyöriäkseen ihmisiä, jotka mahdollistavat ja tuottavat palveluita.

Työelämän ja yhteiskunnan muutosprosessit ovat toteutuneita tosiasioita, mutta onko ihmisten vapaa-ajan, elämän ja perheen huomioiminen jäänyt yhteiskunnassa liian vähäiseksi?

Suomessa arvostetaan edelleen vapaa-aikaa ja perhe-elämää. Yhtälö, jossa ihmiset sitoutuvat yhä enemmän työhönsä vaikuttaa väistämättä perheen hyvinvointiin. Pahimmillaan yhteinen aika vähenee.

Työn ja perhearjen yhteensovittaminen vaatii tekoja.  Jokainen ihminen tarvitsee mahdollisuuden hetkiin, jolloin yhteistä aikaa voidaan viettää läheisten seurassa.  Vastuu tämän yhteisen ajan löytämisestä ei saa jäädä pelkästään yksilölle, vaan myös yhteiskunnan ja työnantajien on helpotettava työn ja arjen yhteensovittamista.

Yhteiskunnan etu ei ole, että vanhemmiksi tullaan yhä vanhempana. Tai, että lapset koetaan taloudellisina riskeinä ja uraa jarruttavina tekijöinä. Tämä ei ole oikein.  Yhteiskunta ei saa vähentää ihmisen inhimillisyyttä. Päinvastoin nykyisen palvelurakenteen on joustettava.

Siinä missä kauppojen aukioloaikaa vapautettiin, ei näkynyt suuria muutoksia perheille tarjolla olevien palveluiden laajenemisessa.  Esimerkiksi päiväkotien aukiolo-ajat ovat perheille haaste.  Lasten vuorohoitopaikat, jotka välillä tuntuvat olevan kiven alla, ovat nykyisin entistä tärkeämpiä palveluilta monille perheille.

Aikuisten voidaan olettaa pärjäävän nykymenossa. Totuus on kuitenkin se, että yhteiskunnan murros on johtanut lasten yksinäisyyden lisääntymiseen. Tiedämme tutkimusten valossa, että yksinäisyys ja valvomaton ajankäyttö saattavat altistaa lapsia erilaisiin sosiaalisiin ongelmiin.

Tätä kehitystä vastaan taistelemisessa korostuu entisestään vuorohoitopaikkojen laajempi saatavuus.  Eikä hoitopaikkoja saisi rajata koskemaan enää vain alle kouluikäisiä. Alakouluikäinen on liian pieni viettämään yöt tai myöhäisillat yksin.  Vantaalla on tavoiteltava, että jokainen lapsi joka tarvitsee hoitopaikkaa myös iltaisin, sen myös helposti saa.

Vantaan kaupunki ei voi pysäyttää työelämän muutoksia. Eikä myöskään 24/7 arkea. Se, mitä tämä kaupunki voi tehdä on, että helpotetaan eri toimilla ja päätöksillä vantaalaisten perheiden elämää. Tarjoamalla oikea-aikaisesti ja läheltä palveluita, jotka tukevat ihmisten elämää ja perheiden arkea, tulevaisuudesta tulee ainakin hiukan inhimillisempi ihmisten kannalta.

Ihmisen arkipäivän hallintaan vaikuttaa työn ja perheen lisäksi muun muassa kaupunkisuunnittelu, joukko- ja työmatkaliikenne, palvelujen sijoittelu ja aukioloajat. Vantaan on huolehdittava, että ihmisten elämisen edellytyksistä pidetään huolta jatkossakin. Vain näin, voimme olla ylpeästi vantaalaisia.

Minna Räsänen
ehdolla kuntavaaleissa Vantaalla numerolla 21