Sisäilmaongelmat ovat yhteiskunnalle haaste

Kuluneella viikolla laaja sisäilmakeskustelu sai jälleen uutta tuulta purjeisiinsa, kun Kätilöopiston kiireellisestä sulkemisesta uutisoitiin näyttävästi. Kätilöopiston rakennukseen liittyvistä ongelmista, kosteusvaurioista ja henkilökunnan sairastumisista on kerrottu jo vuosien ajan. Korjausratkaisuja on suoritettu, mutta nyt lopulliset tutkimustulokset näyttivät, ettei asiassa ole enää mitään tehtävissä. Sairaala suljetaan 3-6 kuukauden sisällä. Henkilökunnan terveys on ollut koetuksella eikä sairastumisilta ole valitettavasti vältytty.

Huonon sisäilmaan ja rakennusten homeongelmiin liittyvät oireet ovat olleet Suomessa kasvussa. Jokaisella on oltava oikeus turvalliseen ja terveelliseen työskentely-ympäristöön, niin työntekijöillä kuin myös koululaisilla. Kun oireita ilmenee, on päivän selvää, että ihmiset olevat huolissaan.

Kätilöopiston kaltaisen rakennuksen sulkeminen kiireellisesti sisäilmaongelmien vuoksi avaa myös osaltaan uudella lailla silmät sisäilmahaasteiden yhteiskunnalliseen laajuuteen ja vaikuttavuuteen. Kätilöopistossa paljastuneet sisäilmaongelmat vaikuttavat laajasti myös vantaalaisiin.  Uusia vantaalaisia syntyi viime vuonna yhteensä 2520 ja näistäkin syntyneistä osa syntyi Kätilöopistolla.

Kätilöopisto on yksi pääkaupunkiseudun suurimmista synnytysyksiköistä. Sen sulkeminen aiheuttaa väistämättä muutoksia muun muassa Naistenklinikan ja Jorvin synnytysyksiköihin.  Tulevalle synnyttäjälle tämä voi näkyä muuttuvana synnytyspaikkana ja ehkä myös ruuhkaisempina synnytystiloina ja mahdollisesti koetun palvelutason muutoksena.

Näihin perustellen Kätilöopiston tapaus osoittaa, etteivät sisäilmaongelmat ole pelkästään yksittäisten yksiköiden tai yksilöiden ongelmia. Altistuminen terveydelle vaaraksi olevalle sisäilmalle voi tapahtua jo lapsen elämän ensi metreillä, jatkua päiväkodista kouluun ja sen jälkeen seurata perässä työelämään.  Onko mahdollista, että meille Suomeen on syntymässä sukupolvi, joka kärsii huonosta sisäilmasta koko elämänsä ajan? Kyseessä on laaja ja yhteiskunnallisesti merkittävä kokonaisuus, joka vaatii poliittisilta päättäjiltä aikaa, perehtymistä, resursseja ja oikeita päätöksiä, jotta se saadaan hoidettua asianmukaisesti.

Mielestäni Kätilöopiston tarina on osaltaan ymmärrettävä kuvaus sisäilmaongelmien tunnistamisen ja ratkaisemisen vaikeudesta. Vuosien vaatimukset asian korjaamiseksi, tutkimukset ja tehdyt remontit ja lopputulos oli tämä.

Tällä hetkellä useammassa vantaalaisessa koulussa on menossa tutkimuksia, joissa yritetään selvittää johtuvatko päivänsä tiloissa viettäneiden henkilöiden oireet huonosta sisäilmasta, homeesta vai jostain muusta. Vanhempien hätä lasten turvallisuudesta on todellinen ja työntekijöiden altistuminen terveydelle vaaraksi olevalle asialle on myös työsuojelullinen haaste.

Tuskin kukaan meistä haluaa, että koulu- tai päiväkotirakennukset Vantaalla aiheuttavat niissä päivänsä viettäville pahimmillaan loppuelämän mukana kulkevia sairauksia. Siksi mielestäni on tärkeää, että asioihin suhtaudutaan vakavasti ja selvitetään, onko koulurakennuksessa esimerkiksi kosteusvaurioista johtuvaa hometta.

Osallistuin viime keskiviikkona 26.4.2017 Mikkolan koululla järjestettyyn tilaisuuteen, jossa käytiin läpi akuuttia tilannetta. Tutkimuksia ja korjauksia on tehty. Uusimmat tutkimustulokset osoittivat, ettei koulussa ole kosteus- eikä homevaurioita. Siitä huolimatta oireita on ja näiden oireiden aiheuttajalähdettä yritetään selvittää kuumeisesti. Vaikka tilannetta on selvitetty ja tutkimustuloksista ei ole löytynyt mitään hälyttävää, ei vastauksia lisääntyviin oireisiin ole löydetty. Eikä näin ollen vanhempien huoli ole vieläkään väistynyt.

Avaimet terveelliseen ja turvalliseen rakennukseen -hankkeen  raportista ilmenee, että suomaisista kunnista suuri osa arvioi, että heillä ei ole riittävästi sisäilma-asioihin liittyvää asiantuntemusta ja osaamista. Vain kolmanneksella kunnista on ohjeistusta tai yhtenäiset periaatteet toimenpiteiden kiireellisyyden arviointiin.

Tästä raportin kohdasta on Vantaankin hyvä ottaa mielestäni oppia entistä enemmän. Epätietoisuus asioiden etenemisestä tilanteessa, jossa lapsensa epäilee sairastavan huonosta sisäilmasta aiheutuvaa sairautta tai altistuvan sille, on kaikkia osapuolia kohtaan väärin.

Minna Räsänen

 

Sinulle vantaalainen

Sunnuntain kuntavaalien tulosilta muuttui iloisesta ja hyväntuulisesta kampanjasta hermoja riistäväksi jännitysnäytelmäksi. Kellon viisareiden lähestyttyä maanantaina aamukolmea, jännitys muuttui hämmentyneeksi tyrmistykseksi. Miten tässä oikein kävi näin? Voiko olla totta, että minusta tuli valtuutettu?

Ja kyllä. Nyt neljä päivää myöhemmin asia on selvä. Eilen keskusvaalilautakunnan tarkastuslaskennan jälkeen sijoitus vielä hiukan parani ja totta se on, valtuustokausi alkaa omalta osaltani kesäkuussa. Minusta tuli kaupunginvaltuutettu Vantaan valtuustoon. Aika huippu juttu!

Lähtiessäni ehdolle vaaleihin pohdin, kuka minua äänestää. Ajattelin kuitenkin, että ehkä minunlaisiani ihmisiä on muitakin. Ihmisiä, jotka näkevät ja kokevat asioita ja ovat kiinnostuneita. Haluavat parantaa ihmisten ja kotikaupunkinsa asioita. Haluavat jotain parempaa.

Kiitos nuorelle, joka lähestyi minua sähköpostitse kysyen, miksi olen sosialidemokraatti ja miten korjaisin lastensuojelun tilannetta Vantaalla. Ja kyllä lämmitti mieltäni pian 80-vuotias äänestäjäni, joka kertoi löytäneensä minut ja ajatukseni vaalikoneesta. Ja sinä, joka vaalien jälkeen kerroit, että olit ”vaihtanut” puoluetta äänestäessäsi minua.  Oli hienoa saada palautetta ja olen iloinen yhteydenotoistanne! Minun vaalitulokseni on kaikkien 270 äänestäjäni ansiota. Kiitos, että uskoitte ja äänestämällä osoititte tukenne sosialidemokraateille ja minulle.

Sosialidemokraatit ovat Vantaalla nyt suurin puolue. Saimme valtuustoon 18 paikkaa. Yhteistyökuvioita puolueiden välillä pohditaan nyt kiivaasti. On kuitenkin selvää, että Vantaalla on paljon parannettavaa ja meidän demareiden on tehtävä paljon töitä, jotta voimme onnistua tavoitteissamme.

Vantaan demarit lupasivat vaaliohjelmassaan, että puutumme muun muassa nuorisotyöttömyyteen, satsaamme vanhustenhoitoon ja olemme ratkaisemassa koulujamme koskevia ongelmia. Lisäksi Vantaan talous ei edelleenkään ole ”vahvoilla”, joten pystyäksemme kehittämään kaupungista elinvoimaista ja asukkaita paremmin palvelevaa sekä turvaamaan palveluita, on myös kaupungin talous saatava paremmalle tolalle.

Näiden ja varmasti lukuisten muiden asioiden kanssa tulen minäkin enemmän tutuksi seuraavien vuosien aikana valtuutettuna. Ylen vaalikoneessa lupasin kolme asiaa: Perehtyä asioihin asukkaita kuunnellen. Muodostaa mielipiteeni faktoihin pohjautuen, unohtamatta kuitenkaan ihmisten tunteita ja, että teen töitä vantaalaisten eteen. Sen eteen, että meillä olisi parempi kotikaupunki. Näihin lupauksiin palaan varmasti vielä useasti seuraavien vuosien aikana. Toivon kuitenkin, että sinä olet mukana matkallani ja pidät myös osaltasi huolta, että minä kuulen, mitä sinä ajattelet.

Ole siis yhteydessä, kerro mielipiteitäsi, kannusta ja murjotakin vaikka välillä. Yhteistyöllä ja toisiamme kuunnelleen voimme yhdessä rakentaa Vantaata, josta voimme olla entistä enemmän ylpeitä.

Ollaan yhteydessä!

Minna Räsänen
kaupunginvaltuutettu

Oma koti on jokaisen oikeus

Usein kuvitellaan, että vailla vakituista asuntoa olevat ihmiset ovat jollain tavoin itse aiheuttaneet kotinsa menetyksen. Asunnottomuuden syy ei välttämättä ole syrjäytyminen yhteiskunnasta tai esimerkiksi päihdeongelmat. Vailla vakituista asuntoa on yhä useammin tavallisia ihmisiä, työssäkäyviä, opiskelijoita ja myös lapsiperheitä. Esimerkiksi maalta kaupunkiin muuttaminen työn perässä ei ole yksinkertaista. Uudesta työstä käteen jäävä palkka ei välttämättä riitä omaan kotiin, koska kohtuuhintaisia asuntoja ei ole riittävästi tarjolla.

Vantaalla oli vuonna 2015 lähes 450 asunnotonta, joista yli sata pitkäaikaisasunnottomia. Kohtuuhintaisten asuntojen riittävä määrä sekä asuntopoliittisten linjausten on tuettava asunnon löytymistä jokaiselle vantaalaiselle kohtuullisessa ajassa. Erityisesti nuorten alle 25-vuotiaitten pitkäaikaisasunnottomien tilanteeseen on puututtava entistä hanakammin.  Ei ole oikein, että jo alkuvaiheessa omaa itsenäistä elämää, nuori joutuu huolehtimaan siitä, missä on seuraavaksi yöksi majapaikka.

Asunnottomuuden hoitamisessa on otettava huomioon myös lisääntyvä maahanmuuttajien asunnottomuus. Muualta Suomesta pääkaupunkiseudulle siirtyvät maahanmuuttajat päätyvät usein Vantaalle kohtuuhintaisen asunnon toivossa mutta tilanne ei olekaan auvoinen.

Vantaalla on syytä huolehtia monipuolisuuden toteutumisesta vuokra-asuntovoittoisilla asuinalueilla. Eriarvoistumiskehityksen yhtenä suurena hidastajana toimivat laadukkaat palvelut. Niin alueen koulut, kuin myös asuinalueiden sosioekonominen tausta vaikuttavat alueen viihtyvyyteen kuin myös sen maineeseen. Vantaan kaupungin on kiinnitettävä omassa vuokra-asuntotarjonnassaan enemmän huomiota eriarvoistumiskehitystä kiihdyttävien tekijöiden ennaltaehkäisevään toimintaan esimerkiksi tarkastelemalla asukasvalintoja tehdessä alueellista kokonaiskuvaa entistä tarkemmin.

Oma koti on ihmiselle tärkeä asia. Asuinkustannusten ollessa inhimilliset, rahaa riittää myös muuhun elämän perustarpeisiin. Siksi on tärkeää huolehtia, että kohtuuhintaisia omistus- ja vuokra-asuntoja tuotetaan Vantaalla jatkossakin vastaamaan ihmisten kasvaviin tarpeisiin.

Minna Räsänen
kuntavaaliehdokas, Vantaa SDP numerolla 21