Vilkaisu valtuutetun viikkoon

Perjantai 18.8.

KELLO

7:15
Herään Tampereella. Edellisenä päivänä alkanut valtuustoseminaari jatkuu vielä iltapäivään. Tampeen kaupunki on viime vuosina kehittynyt valtavasti ja uusia investointeja on tehty paljon. mm. Ratikka.

Ajatukset ovat jo viikonlopussa. Sitä ennen on kuitenkin vielä edessä muutamia tunteja seminaarisalia ja kuunneltavia puheenvuoroja. Vantaan strategia ja tulevat talouslinjaukset ovat olleet vahvasti esillä puheenvuoroissa, ryhmätöissä sekä valtuutettujen ja virkamiesten keskusteluissa.

15:30 Pysähdys Vaajakoskella Pandan tehtaanmyymälässä matkalla Kuopioon.  Mukaan tarttui suklaata ja lakritsia. Viimeksi olen vieraillut karkkitehtaalla Vantaan Fazerilassa. Kotimainen karkkiteollisuus luo työtä ja työpaikkoja Suomeen. Niin Vaajakoskella kuin myös Vantaalla.

16:20 Selaan autossa Twitteriä. Huomaan, että Turussa on tapahtunut puukotus. Myöhemmin selviää, että useampia puukotuksia. Loppuilta sujuu uutisia seuratessa mummolassa.

Lauantai 19.8.

11:00 Käyn ukkini ja enoni haudoilla Kettulanlahdessa. Ukin kuolemasta on jo 14 vuotta.

20:30 Seuraan liikuttuneena, kuinka ystäväpariskuntani tanssii häävalssiaan kauniisti koristellussa ladossa.  Ilmassa on rakkautta. Ihana ilta maaseudulla Kuopion takana.

Sunnuntai 20.8.

20:00 Vihdoin kotona monen reissupäivän jälkeen. Päivitän itseni kartalle seuraavan viikon aikatauluista. Tutustun kaupunkisuunnittelulautakunnan esityslistaan. Ensimmäinen kokous mietityttää, koska en tiedä mitä odottaa.

Maanantai 21.8.

19:40 Avaan kotioven lähes 13 tuntia sen jälkeen, kun sen aamulla suljin. Tuntuu, että pää on täynnä asiaa, kuten asemakaavamuutoksia, selostuksia ja päätöksiä. Ihmiset vaikuttivat mukavilta ja keskustelu oli mielenkiintoista. Käsittelimme muun muassa Kivistön tulevaisuus -visiota.  Pohdin, mitä kirjoitan someen kokouksesta ja luonnostelen julkaisun valmiiksi. En saa illalla nukahdettua ja luen kirjaa pitkälle yöhön.

Tiistai 22.8.

18:05 Työpäivä Helsingissä kuluu hujauksessa vaikka edellisen yön valvominen painaa silmäluomia. Kotona vastaan sähköpostitse erään asukkaan kyselyyn, jonka hän on lähettänyt minulle kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenyyden myötä. Mietin, kuinka vaikeaa isossa organisaatiossa, kuten Vantaan kaupungissa, asioista on viestiä tarpeeksi selkeästi ja niin, että tieto tavoittaa kaikki osapuolet ajoissa.

Keskiviikko 23.8.

15:00 Huomaan kesken työpäivän, kuinka uutisissa alkaa vilahtaa SDP ja uutisia puolueen kesäkokouksen tapahtumista. #synnytystalkoot räjäyttää verkkomedian ja somen. Kunnissa päätetään useista perheitä koskevista asioista. Vantaallakin on monissa asioissa kehitettävää. Ihailen Helsingin periaatepäätöstä siitä, että maksuttoman varhaiskasvatuksen mahdollisuutta on päätetty selvittää.

Torstai 24.8.

06:10 Herään herätyskelloon kesken parhaimpien unieni. Ystäväni on keksinyt, että meidän on aloitettava uusi tapa: treenitorstai. Puolisen tuntia myöhemmin pulahdan Hakunilan uimahallissa kylmältä tuntuvaan veteen. En ole vielä täysin vakuuttunut treenitorstain positiivisista vaikutuksista, mutta uinnin jälkeen tunnen itseni virkeäksi koko päivän ajan.

19:15 Valtuustoinfon päätyttyä kokoonnumme vielä demariryhmän omaan kokoukseen. Käymme läpi yhdessä tulevan maanantain valtuuston kokouksen esityslistan. Ryhmäni päätti, että toimisin kummivaltuutettuna vantaalaisille nuorisovaltuustolaisille. Olen iloinen saamastani tehtävästä. Nuorten osallisuuden edistäminen sekä äänen kuunteleminen on päätöksenteon kannalta oleellista.  

Minna Räsänen

Liikkeelle liikunnalla!

Viime viikolla postiluukusta kolahti Vantaan liikuntapalveluiden esite ohjatusta liikunnasta tulevalle syksylle ja keväälle.  Esitettä mielenkiinnolla selatessani huomasin, kuinka paljon erilaisia mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa Vantaalta löytyykään. Kursseja järjestetään eri puolilla kaupunkia ja hinnatkin ovat kohtuullisia, kun vain vielä löytyisi se itselle kiva ja aikatauluihin sopiva harrastusmahdollisuus.

Itse lähtökohtaisesti ”liikkumattomana” työikäisenä henkilönä jäin kaipaamaan tarjonnassa vielä enemmän mahdollisuutta osallistua liikuntaan kevyllä tavalla.  Ilolla huomasin kauppakeskuskävelyt, joka oli mielestäni mainio idea! Tosin, palvelu taisi olla tarkoitettu hiukan eri kohderyhmälle kuin minulle. Kuitenkin, voisiko työikäisiäkin motivoida liikkumaan tulevaisuudessa jollain yhtä hauskalla tavalla?

Esitettä eteenpäin selatessani huomasin, että lopulta vaihtoehdot minunlaiselleni etsijälle harrastuksen löytämiseksi jäivät aika vähäisiksi. Jäin pohtimaan, onko muilla samanlaisia kokemuksia? Onko liikkumiseen edistävää tarjontaa arkisin klo 8-17 Vantaan ulkopuolella työssäkäyvälle henkilölle tarpeeksi?  Toki voin ostaa pääsylipun yksityisen kunto- ja liikuntasalin palveluiden ääreen, mutta entä jos haluaisinkin käyttää julkista palvelua?

Pidän hyvänä sitä, että kaupunki tekee yhteistyötä urheiluseurojen kanssa laajentaakseen esimerkiksi juuri työikäisten liikuntamahdollisuuksia. Lisäksi se, että liikuntaryhmiin on varattuna paikkoja niille henkilöille, jotka tulevat kertamaksulla sisään tunnille on mielestäni hyvä toimintatapa. Se antaa enemmän valinnanvaraa harrastaa liikuntaa juuri silloin, kun se on hektisen arjen kanssa mahdollista lyhyelläkin varoitusajalla.

Ajattelisin, että  ajoissa suunnitellut ja kaupungin järjestämät liikuntatempaukset, esimerkiksi kauppakeskuskävelyiden ”hengessä” myös työikäisille olisivat kokeilemisen arvoinen juttu. Jos innostuin kauppakeskuskävelystä, voisin innostua popup -kävelytestistä, kerran kuukaudessa järjestettävästä ”tule ja koe -liikunnasta” tai vaikka puistojoogasta.

Itse kaipaisin Vantaalle vielä enemmän liikunnan harrastamiseen tilaisuuksia, joiden päivämäärät tietäisin ajoissa, mutta minun ei välttämättä tarvitsisi sitoutua niihin viikkoja etukäteen. Haluaisin lisää mahdollisuuksia kokea matalan kynnyksen liikuntaa, joissa voi kokeilla uusia lajeja helposti, liikkua kivalla tavalla ja saada samalla myös sosiaalisen yhdessäolon kokemuksia.

Liikunnan olisi hyvä olla osa meidän jokaisen hyvinvointia ja vastuu sen järjestämisestä kuuluu myös kunnan peruspalveluihin. Liikunta lisää terveyttä ja tuo iloa (toki myös vähentää kaupungin kustannuksia vähentyvinä sairausmenoina).  Kyse ei siis ole mistään pikkujutusta. Siksi olisi hyvä, että me kaikki pääsisimme helposti liikkumaan Vantaalla.

Minna Räsänen