Vantaata on suunniteltava ja rakennettava yhteistyöllä

Vantaa suurenee vauhdilla. Uusien asuinalueiden luomisen ja kehittämisen lisäksi myös vanhemmilla asuinalueilla ja kaupunkikeskustoissa on jo selkeästi nähtävillä vahvaa tiivistämisrakentamista.  Tämä näkyy ja tulee näkymään entistä korkeimpina kerrostaloina, luultavasti pahenevina pysäköintiongelmina ja, että pientaloalueet muuttavat luonnettaan entistä monipuolisemmiksi asuinalueiksi. Kaupunkikeskustat kasvavat entisestään ja radanvarteen sekä liikenteen pääväylien varrelle pyritään entistä hanakammin löytämään tilaa tornitaloille ja ihmisille.

Lähtökohdat ja strategiset linjaukset kaupungin kasvuun ja millaisessa asuinympäristössä tulevaisuudessa asumme löytyvät politiikasta ja siitä, millaista asunto- ja maankäyttöä kaupungissamme toteutetaan.  Jotta Vantaan vetovoima ja sitä kautta myös asukkaille toteutetut palvelut ja hyvinvoinnin edellytykset voidaan säilyttää, on pidettävä huolta siitä, että Vantaa kasvaa fiksusti ja asukkaiden ääntä kuunnellen sekä ymmärtäen.

Vantaan Sanomissa (10.2) Hiekkaharjun omakotitaloyhdistyksen puheenjohtaja Robert Kullström ilmaisi huolensa siitä, toteutuuko asukkaiden mielipiteiden kuuleminen kaava-asioissa oikeasti. Kullström nosti mielestäni esille tärkeän kuntalaisten osallisuuteen ja vaikutusmahdollisuuksiin vahvasti liittyvän asian. Pelkästään mielipiteen kuuleminen ja ylös kirjaaminen ei luo tunnetta siitä, että esille nostetut asiat tulisivat huomioiduksi tai ymmärretyksi.

Tarvitsemme kaupunkiimme lisää koteja ihmisille, palveluita ja työpaikkoja. Näiden rakentamisessa on huomioitava monia erilaisia näkökantoja. Meidän poliittisten päättäjien on myös valittava linjamme siinä, miten ja millä tavoin kaavoitusta ja asuinalueita kehitetään ja esimerkiksi uusien kotien rakentamista edistetään.  Asuinympäristöjen rakentamisessa ja kehittämisessä on mielestäni kaikkien etu se, että sitä tehdään yhteistyössä asukkaiden ja kaupungin välillä. Kaupunki on olemassa ihmisiä varten.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenenä koen tärkeäksi, että vuorovaikutus asukkaiden kanssa on kaavoitustyössä jatkuvaa, rakentavaa ja kehittävää. Siksi olen iloinen siitä, että Kulleropuiston kaavassa ainakin osa asukkaista on ottanut rohkeasti kantaa alueen tulevaisuuden näkymiin.  Asukkaiden aktiivisuus ja panos tulevaisuuden Vantaan rakentamisessa on arvokasta. Se on mielestäni myös merkki siitä, että Vantaata halutaan suunnitella ja rakentaa yhdessä entistä paremmaksi kotikaupungiksi. Tämänkaltaisesta esimerkistä ja asukkaiden luovuudesta on mielestäni hyvä ottaa mallia ympäri Vantaata. Uskon, että yhteistyön toimintatapoja vahvistamalla saamme kasvavan Vantaan myös pysymään meille kaikille hyvänä kotikaupunkina.

Minna Räsänen
(Kirjoitus julkaistu Vantaan Sanomissa 14.2.2018)

Oma koti on jokaisen oikeus

Usein kuvitellaan, että vailla vakituista asuntoa olevat ihmiset ovat jollain tavoin itse aiheuttaneet kotinsa menetyksen. Asunnottomuuden syy ei välttämättä ole syrjäytyminen yhteiskunnasta tai esimerkiksi päihdeongelmat. Vailla vakituista asuntoa on yhä useammin tavallisia ihmisiä, työssäkäyviä, opiskelijoita ja myös lapsiperheitä. Esimerkiksi maalta kaupunkiin muuttaminen työn perässä ei ole yksinkertaista. Uudesta työstä käteen jäävä palkka ei välttämättä riitä omaan kotiin, koska kohtuuhintaisia asuntoja ei ole riittävästi tarjolla.

Vantaalla oli vuonna 2015 lähes 450 asunnotonta, joista yli sata pitkäaikaisasunnottomia. Kohtuuhintaisten asuntojen riittävä määrä sekä asuntopoliittisten linjausten on tuettava asunnon löytymistä jokaiselle vantaalaiselle kohtuullisessa ajassa. Erityisesti nuorten alle 25-vuotiaitten pitkäaikaisasunnottomien tilanteeseen on puututtava entistä hanakammin.  Ei ole oikein, että jo alkuvaiheessa omaa itsenäistä elämää, nuori joutuu huolehtimaan siitä, missä on seuraavaksi yöksi majapaikka.

Asunnottomuuden hoitamisessa on otettava huomioon myös lisääntyvä maahanmuuttajien asunnottomuus. Muualta Suomesta pääkaupunkiseudulle siirtyvät maahanmuuttajat päätyvät usein Vantaalle kohtuuhintaisen asunnon toivossa mutta tilanne ei olekaan auvoinen.

Vantaalla on syytä huolehtia monipuolisuuden toteutumisesta vuokra-asuntovoittoisilla asuinalueilla. Eriarvoistumiskehityksen yhtenä suurena hidastajana toimivat laadukkaat palvelut. Niin alueen koulut, kuin myös asuinalueiden sosioekonominen tausta vaikuttavat alueen viihtyvyyteen kuin myös sen maineeseen. Vantaan kaupungin on kiinnitettävä omassa vuokra-asuntotarjonnassaan enemmän huomiota eriarvoistumiskehitystä kiihdyttävien tekijöiden ennaltaehkäisevään toimintaan esimerkiksi tarkastelemalla asukasvalintoja tehdessä alueellista kokonaiskuvaa entistä tarkemmin.

Oma koti on ihmiselle tärkeä asia. Asuinkustannusten ollessa inhimilliset, rahaa riittää myös muuhun elämän perustarpeisiin. Siksi on tärkeää huolehtia, että kohtuuhintaisia omistus- ja vuokra-asuntoja tuotetaan Vantaalla jatkossakin vastaamaan ihmisten kasvaviin tarpeisiin.

Minna Räsänen
kuntavaaliehdokas, Vantaa SDP numerolla 21

Lisää asuntoja Vantaalle

Vantaalle tarvitaan entistä enemmän kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Alueelliset erot pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä asumismuodon tai asunnon koosta riippumatta ovat suuret.

Asumiskustannukset pääkaupunkiseudulla tuntuvat karkaavan tavallisen ihmisen ulottumattomiin. Vuokramarkkinoille on saatava lisää kilpailua. Tätä tavoitetta edistää esimerkiksi kaavoitus, jolla lisätään rakennuspaikkoja tehokasta vuokra-asuntorakentamista varten.

Vantaan asunnoista oli vuoden 2015 Tilastokeskuksen mukaan 37 prosenttia vuokra-asuntoja. Kuluneen kymmenen vuoden aikana asuntoja on saatu lisää ja kasvua on ollut 25 prosenttia. Vantaa on onnistunut haasteiden edessä, koska kehitys on ollut varsin hyvää verrattuna useisiin muihin pääkaupunkiseudun kuntiin.

Asuntotuotanto tapahtuu pääosin tiivistämällä rakentamista, jolloin tärkeää on kiinnittää huomiota myös asumisen laatuun ja asuinympäristöön. Puisto-, leikki- ja viheralueiden kehittämiseen on varattava tarpeeksi aikaa ja kuunneltava asukkaiden mielipiteitä tarkalla korvalla ratkaisujen suunnitteluvaiheessa.

Vantaalla tulee pohtia laajasti myös muita keinoja, joilla kunnallinen päätöksenteko voi vaikuttaa yleiseen vuokratasoon. Esimerkiksi kiinteistöverojen nosto, vesi- ja ympäristömaksujen nosto, vaikuttavat välillisesti usein vuokrien tasoon korottavasti. Jos nämä asiat tulevat päätöksenteon asialistoille, täytyy tilannetta arvioida kokonaisuutena.

Vantaa ei kuitenkaan voi yksin kantaa vastuuta siitä, että pääkaupunkiseudulla voivat tulevaisuudessakin asua myös ihan tavalliset ihmiset. Tästä syystä asuntopoliittisessa valmistelussa tulee panostaa ja vahvistaa muiden kuntien kanssa tehtävää yhteistyötä ja sosiaalista asuntotuotantoa on lisättävä.

Kehittyvälle kaupungille ja onnistuneelle asuinympäristölle on oleellista, että kaikkia asumisen muotoja vuokra-asunnoista omakotitaloasumiseen kehitetään rinta rinnan. Vuokra-asuntojen houkuttelevuutta tulee lisätä ja uusia vuokra-asuntoja pitää rakentaa myös Vantaalla hyvien liikenneyhteyksien varrelle sekä ”keskustoihin”.

Minna Räsänen
ehdolla kuntavaaleissa Vantaalla numerolla 21