SANOJA

Klikkaamalla aakkosta pääset sen kohdalle viestissä.

A B D E F G H I J K L M NO P R S T U V Y Ä

A

Asuminen

Asuminen on pääkaupunkiseudulla kallista. Alueelliset erot pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä ovat suuria asumismuodon tai asunnon koosta riippumatta. Yhä useammin pääkaupunkiseudulla asutaan ahtaammin kuin muualla ja vuokrat ovat karanneet korkeiksi.

Vantaalle kuten koko pääkaupunkiseudulle tarvitaan lisää kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Tarvitaan myös poliittista tahtoa siihen, että vuokramarkkinoille saadaan lisää kilpailua. Yksi keino on lisätä kaavoituksen avulla rakennuspaikkoja, joille vuokra-asuntoja voidaan rakentaa entistä tehokkaammin. Lue lisää

Asumistuki

Asumistukea saavien ihmisten määrä on Vantaalla ja pääkaupunkiseudulla korkea. Yleistä asumistukea sai Vantaalla vuoden 2016 joulukuussa 13 680 kotitaloutta. Tämä määrä on hurja.

Olemme tilanteessa, jossa yhä useampi palkansaaja saa asumismenoihinsa tukea. Tämä ei ole ihme, koska usein vuokra saattaa viedä yli 60 prosenttia nettopalkasta.

Tilanne on pitkällä tähtäimellä kestämätön. Kun vuokrat nousevat, nousevat myös maksettavan asumistuen määrä. Tästä syystä kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen saatavuutta täytyy lisätä esimerkiksi panostamalla kaavoitukseen.

Asunnottomuus

Vantaalla oli vuoden 2015 Aran selvitysten mukaan lähes 450 asunnotonta, joista pitkäaikaisasunnottomia 125 henkilöä. Huolestuttavaa on, että pitkäaikaisasunnottomien joukosta nuoria alle 25-vuotiaita henkilöitä oli suurin osa.

Jokaisella kuntalaisella on oikeus omaan kotiin ja asuntoon. Vantaalla poliittisessa päätöksenteossa tehtävien asuntopoliittisten linjausten täytyy tukea asunnon löytymistä kohtuullisessa ajassa.

Nuorten pitkäaikaisasunnottomien tilanteeseen on puututtava. Lisäksi asunnottomien ja asunnottomuuden vaarassa olevien henkilöiden tukitoimintaa on vahvistettava. Lue lisää

Aikuisopisto

Vantaan aikuisopisto on yksi Suomen suurimmista kansalaisopistoista. Siellä voi opiskella esimerkiksi työelämässä tarvittavia uusia taitoja. Opisto voi tarjota myös iloa uuden harrastuksen löytämisen kautta monille vantaalaisille. Monipuoliset kurssivaihtoehdot mahdollistavat uuden oppimisen tai vanhan kertaamisen kohtuulliseen hintaan.

Vantaan Aikuisopiston merkitys vapaan sivistystyön yhtenä vahvana tekijänä ja kuntalaisten osaamisen vahvistajana on suuri. Oman kansanopiston kehittäminen lisää kaupungin elinvoimaisuutta ja vahvistaa vantaalaisten sosiaalista pääomaa sekä kehittää kuntalaisten osaamista. Lue lisää

Asuinalueet

Asuinalueiden kehittäminen vaatii pitkäjänteistä työtä ja inhimillistä politiikkaa. Kuntalaisten osallisuutta on tärkeää on vahvistaa omien asuinalueiden kehittämistyössä entisestään.

Asuinalueiden maineella on suuri merkitys koko Vantaan imagolle ja sille, millaiseksi asuinpaikaksi kaupunki koetaan asukkaiden ja potentiaalisten asukkaiden silmin.

Asuinalueista muodostuvat mielikuvat vaikuttavat esimerkiksi alueen asuntojen hintoihin. Kaupunginosien välistä alueellista eriarvoistumiskehitystä hidastetaan parhaiten oikeudenmukaisella asuntopolitiikalla, laadukkailla palveluilla ja jatkuvalla kehittämisellä. Lue lisää

Ylös

B

Biojäte

HSY:n vuonna 2011 tekemän selvityksen mukaan ruokajätteen osuus biojätteestä on merkittävä. Esimerkiksi kouluissa syntyy vuosittain 13 kilogrammaa jätettä ruokailijaa kohden. Yhteensä yhdyskuntajätettä kertyi Suomessa vuonna 2015 lähes kolme miljoonaa tonnia. Asukasta kohden se tarkoittaa noin 500 kiloa.

Vantaalaisten tietämystä jätteiden lajittelusta ja kierrättämisen merkityksestä on edelleen hyvä lisätä ja vahvistaa. Kaupungin on myös itse seurattava omia jätemääriään ja pyrittävä vähentämään ympäristökuormitusta. Esimerkiksi julkisissa palveluissa kuten kouluissa ja laitoksissa on hyvä tähdätä jätemäärän vähenemiseen entisestään.

Vantaalla on hyvä jatkaa tiedottamista jätteiden kierrättämisen merkityksestä ja ohjata ihmisiä ympäristöystävälliseen käyttäytymiseen. Yksi esimerkki ympäristöystävällisyydestä ja siihen liittyvästä valistustyöstä on Suomen roskattomin kaupunki -kampanja.

Budjetti

Kaupungin budjettia eli talousarviota tehdessä kyse on usein kompromisseista ja valituista painotuksista. Tavallisen kuntalaisen ääni kuuluu talousarviossa valtuutettujen ja poliittisten puolueiden tekemien arvovalintojen kautta.

Vantaan budjettiluvut ovat olleet vuosi vuodelta huolestuttavampia, sillä kaupungin talousarviossa tulopuoli ei ole riittänyt vastaamaan kasvavien menojen aiheuttamaan alijäämään. Lue lisää

Ylös

D

Digitalisaatio

Digitalisaatio vaikuttaa jo nyt kuntien palveluihin. Tulevaisuudessa vielä enemmän.  Vantaa on jo ottanut isoja askeleita oppimisen digitalisaatiossa, hankkimalla lapsille opetukseen tarjolle tablet-tietokoneita ja parantamalla koulujen opetusvalmiuksia sekä muuta laitekantaa.

Digitalisaatiokehityksessä on huolehdittava, että kaikki kuntalaiset pidetään mukana. Esimerkiksi palveluiden digitalisaatiossa on varmistettava käyttäjälähtöisyys. Myös kuntalaisten tiedon lisääminen ja taitojen kehittäminen sähköistyvissä palvelujärjestelmissä on pidettävä esillä ja kehityksen kohteena.

Ylös

E

Ehkäisy

Vantaan kaupunki tarjoaa kaikille alle 20-vuotiaille nuorille ehkäisyn aloittaville naisille yhdeksän kuukauden hormonaalisen ehkäisyn ilmaiseksi. Ilmaisen ehkäisyn ansiosta aborttien määrä on Vantaalla laskenut.

Väestöliitto puolestaan suosittaa tarjoamaan ja laajentamaan maksutonta ehkäisyä kaikille alle 25-vuotiaille nuorille.

Vantaalla olisi syytä pohtia ilmaisen ehkäisyn laajentamista koskemaan myös 20–24-vuotiaita, sillä tässä ikäryhmässä esiintyy eniten abortteja. Lue lisää

Eriarvoisuus

Eriarvoisuus näkyy yhteiskunnan kahtiajakona. Meillä on yhä enemmän niitä, joilla menee todella hyvin ja niitä, joilla menee todella huonosti. Toki väliin mahtuu kasvanut joukko ihmisiä, joilla menee ihan ok. Kuilu on kuitenkin syventynyt näiden kahden ääripään välillä, ja se on huolestuttavaa.

Eriarvoisuuden ehkäisemisessä kunnat ovat palveluiden järjestäjinä suuressa roolissa. Peruspalvelut kuten koulut, päivähoito, terveydenhuolto ovat asioita, joista leikkaaminen lisää eriarvoisuuden kasvua. Siksi Vantaalla täytyy huomioida tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden toteutuminen aina päätöksenteossa.

Elintarviketeollisuus

Elintarviketeollisuus on Suomen neljänneksi suurin teollisuudenala. Se työllistää kymmeniä tuhansia ihmisiä.

Vantaalla on useita kansainvälisestikin tunnettuja elintarvikealan yrityksiä kuten HK, Fazer, Vaasan ja Valio. Elintarviketeollisuus tarjoaa työtä ja toimeentuloa useille vantaalaisille puhumattakaan kaupungille tulevien verotulojen merkityksestä Vantaan budjettiin. Lue lisää

Eläinlääkäri

Kuntien järjestämistä eläinlääkäripalveluista vastaavat pääasiassa lakisääteiset ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueet. Vantaan kaupungin eläinlääkärin vastaanotto Pakkalassa tarjoaa peruseläinlääkäripalvelut ajanvarauksella ja päivystystapauksissa vantaalaisille. Lue lisää

 

Ylös

F

Feminismi

Feminismi koskettaa kaikkia alkuperästä tai sukupuolesta riippumatta. Feminismin lähtökohtana on vahvistaa tasa-arvon toteutumista ja huomioida päätöksenteossa vaikutukset sukupuolten väliseen yhdenvertaisuuteen. Tarkoitus ei ole rajata ketään ulkopuolelle vaan päinvastoin edistää vallan jakautumista kaikille tasa-arvoisesti.

Yksi keino edistää feminismiä ja siihen pohjautuvia konkreettisia päätöksiä ovat esimerkiksi Vantaalla tilanteissa, joissa puhutaan hyvinvointipalveluiden järjestämisestä. Tehtävät ratkaisut varhaiskasvatuksessa vaikuttavat muun muassa useiden naisten ja perheiden asemaan. Sukupuolivaikutusten arviointia tulisi tehdä kaikessa vantaalaisessa päätöksissä avoimesti ja läpinäkyvästi.

Ylös

G

Globaalikasvatus

Globaalikasvatuksen avulla voidaan vaikuttaa siihen, kuinka hyvin Vantaalla kohdellaan toisia ihmisiä, kunnioitetaan ihmisoikeuksia tai ehkäistään niin rasismia kuin edistetään ihmisten yhdenvertaisuutta. Globaalikasvatuksella vahvistetaan kuntalaisten ymmärrystä vastuusta, joka jokaisella yksilöllä on yhteiskunnallisen asenne- ja mielipideilmaston muokkaajana.

Eurooppalainen globaalikasvatus pitää sisällään niin ihmisoikeus- ja tasa-arvokasvatusta, kehityskasvatusta, kulttuurikasvatusta, rauhan- ja turvallisuuskasvatusta kuin ympäristökasvatustakin. Kunnat voivat olla tahoja, jotka omassa toiminnassaan ohjaavat ihmisiä ymmärtämään ympärillä tapahtuvia ilmiöitä ja myös näkemään epäkohtia, jolloin kynnys asioihin puuttumiseen ja osallistumiselle madaltuu.

Ylös

H

Hiekkaharju

Hiekkaharjun asuinalue tarjoaa mainion ympäristön asua aivan Tikkurilan keskustan kupeessa. Oma rautatieasema on usealle hiekkaharjulaiselle syy asuinalueensa arvostukseen.

Hiekkaharju on tuttu vantaalaisille myös omasta urheilupuistosta, jossa urheilukisojen lisäksi on viime kesinä voinut nauttia myös Tikkurila Festivaalien tarjoamasta musiikkielämyksestä.

Kaupunkifestivaalit tuovat Vantaalle iloa, elävyyttä ja ihmisiä. Suurtapahtumia suunnitellessa on syytä muistaa ja huomioida alueen asukkaiden hyvinvointi ja turvallisuus. Heidän kuulemisensa ja osallistumisensa tukeminen tapahtumajärjestelyihin on voimavara, jonka avulla Vantaa voi kehittyä tapahtumien isäntäkaupunkina entisestään.

Ylös

I

Infrastruktuuri

Vantaa rakentuu erilaisista palveluista ja rakenteista, infrastruktuurista, joka mahdollistaa kaupungin toiminnan. Niin käyttämämme tiet, sähköverkot kuin terveyskeskukset ja päiväkotipalvelutkin ovat osa Vantaan kaupunkirakennetta.

Oikein ajoitetut peruskorjausinvestoinnit vahvistavat kaupungin tulevaisuutta ja kuntalaisten palveluita. Uusissa investoinneissa ja kaupungin laajetessa, on huomioitava toimivat palvelu- ja tekniset rakenteet, jotka helpottavat kaupunkilaisten liikkumista, lisäävät viihtyvyyttä unohtamatta energiatehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä.

Ylös

J

Jatkoyhteys

Jatkoyhteyksien toimiminen julkisessa liikenteessä on jokaista liikkuvaa ihmistä varten oleellista. Kulkuvälineestä toiseen siirtyminen helposti sekä pysäkeillä odotusaikojen lyheneminen toimivien jatkoyhteyslinjojen myötä lisäävät palvelun houkuttelevuutta ja tekee Vantaasta entistä paremman paikan asua.

Tilastokeskuksen vuoden 2015 tutkimuksen mukaan työmatkaliikenne pääkaupunkiseudulla kestää keskimäärin 34 minuuttia. Vantaalla kuljetaan noin puolet työmatkoista kunnan sisällä. Siksi Vantaan sisäisiä liikennelinjoja tulee kehittää entisestään ja huolehtia, että vantaalaiset osana pääkaupunkiseudun suuraluetta pääsevät liikkumaan helposti paikasta toiseen.

Ylös

K

Koulu

Koulut ovat keskiössä aina, kun puhutaan ihmisten mahdollisuuksista, kyvyistä ja tulevaisuudesta. Kouluissa annettava opetus ja sivistys ovat avaimet menestykseen. Lisäksi koulujen merkitys asuinympäristöille on suuri.

Vantaalaisissa kouluissa on pidettävä huolta siitä, että jatkossakin riittävät resurssit antaa laadukasta opetusta ammattitaitoisen ja pätevän henkilöstön johdolla säilytetään. Lue lisää

Köyhyys

Köyhyysrajan alla eläviä pienituloisia henkilöitä on Vantaalla noin 20 000. Koko Suomessa yli 600 000. Pienituloisia ovat henkilöt, joiden käteen jäävää rahasumma kuukaudessa on alle 1 200 euroa. Usein nämä henkilöt ovat työttömiä, eläkeläisiä ja opiskelijoita.

Köyhyys on usein monien asioiden summa. Taustalla voi olla työttömyyttä kuin osa-aikaista työtäkin, josta palkkaa ei vain kerry tarpeeksi. Myös terveydelliset syyt tai syrjäytyminen vaikuttavat usein ihmisen taloudelliseen tilanteeseen.

Köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäiseminen ja vaatii töitä kyseisten ihmisten kanssa ja puolesta yksilötasosta aloittaen. Tämän lisäksi töitä on myös rakenteiden muuttamisessa kaupungin hallinnossa ja palveluissa tilanteen korjaamiseksi vaaditaan.

Köyhyyden poistamisessa työpaikan löytyminen työhön kykeneville on ensiarvoisen tärkeää. Siksi aktiiviseen työvoimapolitiikkaan on kiinnitettävä Vantaalla huomiota. Esimerkiksi työkokeilut, työpajatoiminta, työllisyyskurssit sekä koulutus ovat merkittävässä asemassa ihmisten toimeentulon kasvattamisessa.

Ylös

L

Lastensuojelu

Vuoden 2015 Vantaan hyvinvointikatsaus kertoo, että lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä oli noin joka kymmenes lapsi Vantaalla. Yleinen keskustelu Vantaan lastensuojelusta ja -tilasta on ollut viime aikoina erityisen tarkastelun kohteena riittämättömien resurssien vuoksi. Vielä vuoden 2016 joulukuussa sosiaalityöntekijällä Vantaalla oli keskimäärin vastuullaan 41 lasta. Samaan aikaan ministeriön suositus on 30–40 lasta.

Tavoitteena on oltava tilanteen parantaminen. Lastensuojelussa ja sosiaalityössä on huolehdittava siitä, että palveluilla on riittävä saatavuus ja palveluiden piiriin pääseminen on mahdollisimman helppoa.

Ennaltaehkäisevä lastensuojelutyö on avainasemassa lapsien ja perheiden hyvinvoinnin edistämisessä. Lastensuojelun tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön. Vastuu on ensisijaisesti lapsen vanhemmilla, mutta välillä tukea lapsen hyvinvoinnin varmistamiseksi tarvitaan myös ulkopuolelta.

Lapsiköyhyys

Lapsiköyhyys on Suomessa kasvussa ja köyhissä perheissä asuvien lasten määrä on kolminkertaistunut 1990-luvulta alkaen. Vanhempien työttömyys ja alhainen tulotaso lisäävät lapsen köyhyysriskiä. Vantaalla lapsiköyhyyttä voidaan estää luomalla edellytyksiä vanhempien toimeentulolle ja huolehtimalla lasten palveluiden toteutumisesta tasa-arvoisesti.

Perheen taistellessa jatkuvasti toimeentulosta voi köyhä lapsuus vaikeuttaa lapsen kasvua ja elämän eväitä. Osattomuuden riski lisääntyy ja lapsuus eriarvoistuu. Tämä voi  esimerkiksi näkyä tilanteena, jossa lapsella ei ole samanlaista mahdollisuutta säännölliseen harrastukseen kuin paremmin toimeentulevien perheiden lapsilla.

Kuntalaisille tarjottavilla palveluilla, kuten päiväkodeilla ja varhaiskasvatuksella, on suuri merkitys lapsiköyhyyden vaarojen torjumisessa. Unohtaa ei myöskään pidä lasten ja nuorten harrastus- ja kerhotoiminnan tukemista ja tarjoamista.

Helsingissä on jo päätetty selvittää siirtymistä maksuttomaan varhaiskasvatukseen. Vantaallakin tämä voisi olla yksi merkittävimmistä lapsiköyhyyden lisääntymisen ja estämisen teoista.

Lentokenttä

Vantaalla sijaitseva Helsinki-Vantaan lentokenttä luo kaupungille upeat mahdollisuudet uusien työpaikkojen syntymiseen, yritysten kasvuun kuin kansainväliseen verkostoitumiseen.

Lentokenttä on avainasemassa niin koko Suomen kuin Vantaan matkailun edistämisessä. Helsinki-Vantaan lentokenttä on käytännössä Suomen ainoa stop-over-lentokenttä.

Vantaan näkökulmasta stop over-elämysten tarjoaminen matkailijoille, jotka viipyvät maassa muutamasta tunnista pariin päivään ennen jatkolentoyhteyttä, voi luoda uusia innovaatioita. Tämä  voi nostaa Vantaan profiilia mielenkiintoisena matkailu- ja vierailukohteena.

Ylös

M

Monikulttuurisuus

Vantaa monikulttuuristuu vauhdilla. Jo nyt Vantaalla puhutaan suomen lisäksi äidinkielenä 114 eri kieltä. Monikulttuurinen ilmapiiri tulee vahvistumaan ja tämä on vahvuus, joka kaupungissa on osattava ottaa käyttöön oikein.

Maahanmuuttajataustaisten kaupunkilaisten työllisyysasteen kasvua on pystyttävä edistämään. Kielen oppiminen, koulutus ja tutustuminen työelämään tähtäimenä työllistyminen, ovat avainasemassa tässä työssä.

Ylös

N

Nuorisotila

Nuorisotilojen merkitys turvallisina vapaa-ajanviettopaikkoina vantaalaisille nuorille on merkittävä. Nuorisotilojen käyttöä, ohjelmaa ja toimintaa suunnitellessa parhaimpia asiantuntijoita ovat nuoret itse.

Nuorisotiloilla tehdään tärkeää työtä perustason nuorisotyön merkeissä. Pitkäjänteinen toiminta, joka tarjoaa nuorille mielekkään toimintaympäristön turvallisten aikuisten seurassa, edistää nuorten osallisuutta ja vahvistaa nuorten kasvua.

Ylös

O

Osallisuus

Osallisuuden edistämisellä lisätään kunnassa asuvien mahdollisuuksia vaikuttaa omaan arkeensa ja elämäänsä asukkaan näkökulmasta tärkeissä asioissa. Osallisuus on muutakin kuin kuulluksi tulemista. Se on myös sitä, että yksilö voi tuntea mukanaolon tunnetta.

Asukkaita tarvitaan suunnittelemaan palveluita ja kaupungin ja kuntalaisten yhteistyötä aiempaa useammin ja enemmän. Uudet digitalisaation mahdollistamat välineet helpottavat tiedon keräämistä ja osaltaan madaltavat asukkaiden kynnystä osallistua esimerkiksi kyselyihin tai tilaisuuksiin.

Vantaalaisten osallisuuden tunteen lisäämisessä iso merkitys on myös kaupungin omalla viestinnällä. Uudet viestinnän muodot on uskallettava ottaa käyttöön entistä nopeammin ja myös hulluttelua sekä kokeiluhalukkuutta tulee lisätä. Yhteisessä kaupungin ja asukkaiden vuoropuhelussa avainasemassa ovat niin kaupungin työntekijät, asiantuntijat ja viestinnän tekijät kuin myös poliittiset päättäjät.

Ylös

P

Perheet

Vantaalla asuu lähes 60 000 perhettä, joissa 55 % asuu lapsia. Perheiden hyvinvoinnista on pidettävä huolta. Perheet ovat Vantaan kaupungille voimavara. Vantaan on pystyttävä tarjoamaan perheiden elämää ja arkea tukevia erilaisia palveluita oikea-aikaisesti, tarpeen mukaan ja läheltä.

Perheitä on tuettava työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa Suomen ollessa yhä enemmän 24/7-yhteiskunta.  Lapsiperheet tarvitsevat kattavat lastenhoitopalvelut läheltä sekä alle alakouluikäisille että alakouluikäisille.

Myös erilaiset tukipalvelut, joilla perheiden arkea sekä yhdessäoloa voidaan vahvistaa, ovat tärkeässä asemassa tehdessä päätöksiä palveluista.  Perheiden monimuotoisuus on rikkaus. Erilaiset perheet ja perhemuodot on otettava huomioon esimerkiksi tilanteissa, joissa perheeseen kuuluu niin lapsia kuin isovanhempia tai työssäkäyviä omaishoitajia. Lue lisää


Pitkäaikaistyöttömyys

Vantaalla oli vuoden 2015 lopussa lähes 5 000 pitkäaikaistyötöntä. Nämä ihmiset ovat olleet työttömänä yhtäjaksoisesti yli vuoden tai pidempään.

Vantaa on satsannut pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon erilaisilla projekteilla ja työllistämistä tukevilla hankkeilla. Määrätietoista panostamista on jatkettava ja edelleen Vantaalla on luotava edellytyksiä, joilla pitkäaikaistyöttömien kiinnittymistä takaisin työelämään voidaan vahvistaa.

Henkilökohtainen palveluohjaus, määrätietoinen tukeminen ja ihmisten innostaminen ovat asioita, joilla on yksilön kannalta positiivinen vaikutus työllistymiseen. Työllistämistoimenpiteissä täytyy kuitenkin huolehtia myös siitä, että voimassa olevat lait ja esimerkiksi työehtosopimuksien määräykset täyttyvät. Pitkäaikaistyöttömien uudelleentyöllistymistä ei edistä ilmaisen työn teettäminen vaan työkokeilu- tai harjoittelu tulee olla ohjattua ja aitoon oppimiseen tähtäävää toimintaa.

Puolue

Vantaalla tehtävistä päätöksistä päättävät valtuutetut, joista jokainen edustaa oman puolueensa arvoja, näkemyksiä ja yhteisesti asetettuja päämääriä. Puolueen päälinjat vaikuttavat yksittäisen valtuutetun toimintaan. Ryhmäkuri on asia, joka näkyy myös kaupunginvaltuuston työskentelyssä.

SDP:llä on tällä hetkellä Vantaan valtuustossa 18 edustajaa kaikista 67 edustajasta. Jotta puolue, kuten SDP, saa läpi esityksiä ja uudistuksia kaupungin toimintaan, täytyy päätöksenteon hetkellä esityksen takana olla yli puolet kaikista kaupunginvaltuutetuista. Lue lisää

Pysäköinti

Vantaan kaupungistuminen on tuonut omat haasteensa riittävien pysäköintipaikkojen löytymiselle esimerkiksi Tikkurilassa. Pysäköinti on suunniteltava jatkossakin Vantaalla niin, että mahdollisuus kohtuuhintaiseen parkkipaikkaan löytyy palveluiden, kuten kauppojen, pankkien ja terveyskeskusten lähettyviltä.

Ylös

 

R

Ruoka-apu

Leipäjonot eivät ole Vantaallakaan tuntematon ilmestys. Kaupungissa on satoja ihmisiä viikoittain, jotka tarvitsevat ruoka-apua. Kaupungilla on oltava tarjolla paikkoja, joista peruselintarvikkeita voi saada pahimpaan hätään silloin, kun raha ei riitä jääkaapin täyttämiseksi.

Vantaalla uudenlaista ruoka-aputoimintaa pyörittää Yhteinen pöytä -verkosto, jossa ruoan lisäksi tarjotaan tarvitseville yhteistä tekemistä ja sosiaalisen kanssakäymisen tilanteita ja paikkoja. Yhteinen pöytä -toimintamallissa on yhdistetty niin hävikkiruoan hyötykäyttö kuin ruoka-avun kehittäminen. Ideana on, ettei verkosto jaa suoraan ruoka-apua, vaan se välittää ruokaa eteenpäin ruoka-aputoimijoille.

Ylös

S

Sote

Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen on tulossa uusi malli, jossa maakunnat vastaavat palveluiden tuottamisesta ihmisille.

Julkisesti rahoitettujen palveluiden taso ei saa uudistuksen myötä heiketä. Tavoitteena täytyy edelleen olla, että terveys- ja hyvinvointierot kaventuvat ja perustason palvelut vahvistuvat. Kuntalaisten sekä päättäjien mahdollisuus saada tietoa avoimesti eri hankkeista ja tavoista toimia on välttämätöntä.

Ylös

T

Turvallisuus

Kenenkään ei pitäisi tuntea turvattomuutta arjessaan. Usein turvallisuus syntyy perusasioista kuten perheestä, läheisistä, toimeentulosta ja terveydestä.

Erilaiset tapahtumat ja ilmiöt voivat joko lisätä tai vähentää ihmisen kokemaa turvallisuuden tunnetta. Kaupunki- ja kuntapalvelu -tutkimuksen (2016) mukaan, Vantaalla kuntalaisten tyytyväisyys esimerkiksi yleisen järjestyksen ja turvallisuuden arvioinnissa on noussut aiemmasta. Ihmisten kokeman turvallisuudentunteen ylläpitäminen ja vahvistaminen luo positiivista pohjaa kaupungin kehittymiselle entistä viihtyisämmäksi ja paremmaksi paikaksi asua.

Vantaalaisen asukkaan näkökulmasta turvallisuutta voidaan lisätä esimerkiksi torjumalla onnettomuuksia, ja ehkäisemällä tapaturmia tai häiriöitä. Turvallinen arki on yksi Vantaan kaupungin strategisista tavoitteista. Vuoropuhelu kunnan ja asukkaiden välillä on tärkeää. Tietoisuuden lisääminen ja kuulluksi tuleminen vahvistavat toimivien palveluiden osana kuntalaisten turvallisuuden tunnetta.

Terveysasema

Sairastuessa avun piiriin pääseminen inhimillisessä ajassa on suotavaa. Perusterveydenhoidossa oman terveysaseman löytyminen kohtuullisen matkan päästä ja hoitoon pääsy nopeasti ovat lähtökohtaisesti asioita, joita ihmiset arvostavat.

Hyvin hoidetut terveydenhoitopalvelut lisäävät kaupungin vetovoimaa ja lisäävät ihmisten hyvinvointia. Terveysasemilla lääkärijonojen on pysyttävä kohtuullisina. Ikääntyvää väestöä ajatellen myös kiireetöntä ja kokonaisvaltaista terveydenhuoltopalvelua on oltava riittävästi saatavilla.


Tukihenkilö

Vantaalla ohjattua lasten ja nuorten tukihenkilötoimintaa ylläpidetään lukuisten vapaaehtoisten ihmisten voimin. Tukihenkilöt tapaavat lapsia 2–4 kertaa kuukaudessa tavoitteena auttaa lasta vaikeuksissa tai ennaltaehkäistä mahdollisesti edessä nähtäviä ongelmia.

Tukihenkilötoiminnan koordinointi on osa kaupungin lastensuojelutyötä. Ennaltaehkäisevässä lastensuojelutyössä tukihenkilöiden antama panos on suuri. Tukihenkilötoimintaan panostetut resurssit maksavat euroja takaisin vähenevinä lastensuojelun aktiivitoimenpiteinä ja ehkäisevät nuorten syrjäytymistä. Lue lisää

Ylös

U

Uimahalli

Uimahalleilla on iso merkitys ihmisten uimataidon kehittäjänä ja ylläpitäjänä. Uimahallit lisäävät vantaalaisten vireyttä ja vetreyttä ja lisäävät liikunta-aktiivisuutta. Uimahallien käyttömaksujen on pysyttävä kohtuullisena, jotta jokaisella vantaalaisella on mahdollisuus uida ja pitää yllä taitoa, joka saattaa pelastaa hengen.

Vantaallakin on useita uimahalleja, joille peruskorjaus ja investoinnit olisivat enemmän kuin tarpeen. Useat kuntalaisen toivovat täysin uusia uimahalleja tai maauimaloita. Tulevaisuuden uintiystävällistä Vantaata suunnitellessa on hyvä kuunnella uimahallikävijöiden ajatuksia ja parannusehdotuksia.

Ylös

V

Varhaiskasvatus

Varhaiskasvatus tukee lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia sekä ehkäisee syrjäytymistä. Vantaan kaupungin on palautettava lasten subjektiivinen päivähoito-oikeus ja lisäksi tarjottava maksutonta varhaiskasvatusta kaikille lapsille.  Vain monimuotoisilla ja laadukkailla varhaiskasvatuspalveluita voidaan tukea vantaalaislasten hyvinvointia. Vantaalla on huolehdittava myös koululaisista (1. ja 2. luokkalaisista) tarjoamalla perheen tilanteen mukaisesti vuorohoitoa. Näin tuetaan sekä vanhempien urakehitystä että lasten hyvinvoinnista.

Laadukkaan ja kattavan varhaiskasvatuksen hyödyt ovat suuremmat kuin kustannukset. Varhaiskasvatus tukee maahanmuuttajataustaisten lasten kotoutumista kokonaisvaltaisesti. Lisäksi subjektiivinen päivähoito-oikeus on toiminut naisten työmarkkina-aseman ja sukupuolten tasa-arvon edistäjänä.

 

Verot

Vantaan tuloista verotulojen osuus on noin puolet, jotka muodostuvat kiinteistöverosta ja asukkailta kerättävästä kunnallisverosta sekä yhteisöverosta, jota maksavat muun muassa vantaalaiset yritykset.

Vantaalla verotulot laahaavat edelleen ja siksi kaupungissa on viime vuodet toteutettu kireää talous- ja velkaohjelmaa. Suuri syy Vantaata vaivaavaan talousongelmaan on kaupungin huono työllisyystilanne, verotulot jäävät siitä syystä alhaisiksi.

Verotuloilla ylläpidetään kaupungin palveluita ja kehitetään uutta. Niillä rahoitetaan niin kirjastoja, teitä, kouluja kuin terveydenhoitoakin. Kaupungin jatkuvasti kasvaessa ja laajetessa ovat investointipaineet kovat. Verotuloja ja kaupungin menoja tarkastellessa on viisautta katsoa tulevaisuuteen. Iloinen veronmaksaja voi olla kuntalainen, joka saa maksamilleen verorahoille katetta, ei pelkkiä leikkauksia tai nipistyksiä palveluista.

Ylös

Y


Ystävä

Ystävät tuovat elämään sisältöä ja iloa. Ystävyyssuhteissa voi jakaa omia ajatuksiaan ja kuunnella toista. Ystävät lisäävät onnellisuutta ja hyvinvointia. Ystävyyden vastakohtana on yksinäisyys. Tilanne, jossa ihmisen tarve kuulua yhteisöön tai porukkaan ei toteudu. Siinä, missä ystävät antavat voimia, yksinäisyys ottaa voimille.

Facebookissa toimiva Uudet ystävät Vantaalla -ryhmä kertoo omaa tarinaansa ystävyyden haasteista. Siitä, että Vantaallakin asuu paljon ihmisiä, jotka kaipaavat seuraa ja ystäviä. Esimerkiksi muuttaminen uuteen kaupunkiin on voinut vaikeuttaa aiempien ystävien näkemistä ja uusiin ihmisiin tutustuminen saattaa olla hankalaa uudessa kotikaupungissa. Mielestäni on hienoa, että sosiaalinen media on voinut tarjota jo nyt monille vantaalaisille mahdollisuuden löytää lenkki- tai kahvitteluseuraa ja tilaisuuden luoda uusia ystävyyssuhteita – myös verkon ulkopuolella. Yksinäisyyden torjumisessa jokainen vantaalainen voi ottaa haasteen vastaan ja toimia ystävänä toiselle.

Ylös

Ä

Älykkyys

Älykkyyttä voidaan hyödyntää kaupunkiympäristön kehittämisessä tai kaupunkipalveluita suunnitellessa. Älykkäillä ratkaisuilla voidaan kehittää sähköisiä ja ajantasaisia kaupunkipalveluita, kuten liikkumista tukevia ratkaisuja, jotka helpottavat asukkaiden elämää.

Älykkäällä kaupungilla tarkoitetaan kokonaisuutta, jossa kaupungissa pyritään esimerkiksi ekotehokkuuteen ja ihmisten elämänlaadun parantamiseen muuan muassa informaatio- ja kommunikaatioteknologiaa hyväksikäyttäen. Avainasemassa älykkään kaupungin kehittymisessä ovat ihmiset, jotka yhteisöjen osana ovat mukana rakentamassa kaupungin tulevaisuutta ja ratkomassa myös ongelmia, jotka voivat liittyä esimerkiksi lisääntyvästä asukasmäärästä aiheutuviin haasteisiin.

Ylös