Liikunnasta syrjäytynyt työikäinen nainen

Eilen maanantaina 4.3. Vantaan kaupunginvaltuuston kokouksessa käsiteltiin jälleen Hyvinvointikatsausta. Siitä käy ilmi se, kuinka vantaalaiset voivat.

Kiinnitin itse huomiota katsauksessa, kuinka työikäiset liikkuvat. Vantaalla panostetaan lasten- ja nuorten sekä eläkeläisten liikkumiseen, mutta kyllä työnikäisetkin tarvitsevat omia palveluja. Eikö vain? Ja kaikkien etu on se, että myös työikäiset ovat aktiivisia ja pitävät huolta itsestään liikunnalla, ovat ehkä vähän terveempiä plus antavat esimerkkiä omille lapsilleen.

Ohessa aiheesta pitämäni valtuustopuhe:

”Hyvät valtuutetut,

Puhunpa hetken itsestäni. Minä olen työikäinen, liikunnasta syrjäytynyt nainen. Olen näiden meille esitettyjen hyvinvointi- ja liikunta -raporttien mukaan huolestuttava ilmiö, johon on tartuttava.

Minua ei liikuta mikään. Sykkeeni vapaa-ajalla saa nousemaan varmaankin vain nämä valtuuston kokoukset silloin kun politiikkaa väännetään. Vaikka työikäisille järjestetään Vantaalla yli 50 liikuntakurssia viikoittain, eivät ne ole minua kohdanneet. Ja väitän, että meitä väliinputoajia on muitakin.

Tähän ongelmaan on mielestäni tartuttava. Liikunnalla ja terveydellä on selkeä yhteys.  Liikkumattomuus altistaa sairauksille.  Ja kyllä, tunnistan tässäkin itseni. Ylipaino on riski itsessään ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet varmastikin odottavat oven takana, puhumattakaan diabetesriskistä. Tällä hetkellä maksan vielä veroja Vantaalle, mutta jos terveys prakaa, jää sekin vähemmälle.  Tämäkin on yksi syy, miksi meidän on panostettava työikäisten liikuntaharrastusten ja tottumusten tukemiseen. Me tarvitaan liikkuvia työikäisiä, koska he ovat terveitä veronmaksajia plus tulevaisuudessa he ovat entistä terveempiä senioreita.

Aikuisten, työikäisten liikunnan harrastamisen on oltava helposti saavutettavaa. Uskallan väittää, että nykyisessä 24/7 yhteiskunnassa, jossa työpäivät venyvät kellon ympäri tai työtunnit ovat hajallaan pitkin päivää, ohjattua matalan kynnyksen erilaisia liikuntamahdollisuuksia pitäisi olla tarjolla lähellä, nopeasti, ilman sitoutumispakkoa tai seurajäsenyyttä sekä mahdollisimman monipuolisesti kellon eri aikoina.

Lisäksi työikäisten liikuntatarjonnassa olisi otettava huomioon myös äidit ja isät, jotka viettävät kotona aikaa pienten lasten kanssa vanhempainvapailla.  Kuinka paljon näistä jo nyt yli 50 viikoittaisesta työikäisten liikuntakurssista on niitä kursseja, joihin pienen piltin voi ottaa mukaan? Äidin ja isän näkeminen liikkumassa antaa varmasti myös lapselle kuvaa sen tärkeydestä ja voi sytyttää liikuntainnostuksen.

On mielestäni todella hyvä, että Vantaalla lasten ja ikäihmisten liikkumiseen aktivoidaan ja panostetaan. Sen lisäksi nämä meille tänään esitellyt raportit antavat aihetta sille, että nyt on syytä tarttua meidän työikäisten, liikunnasta syrjäytyneiden henkilöiden aktivointiin. Siksi toivon, että Vantaan toiminnan painopisteissä pohdittaisiin tulevaisuudessa entistä enemmän myös sitä, mikä liikuttaa työikäistä vantaalaista ja kuinka ehkäistään liikunnasta syrjäytymistä.

Kiitos!”

Minna Räsänen

 

 

Kyllästyttääkö nykymeno? Lähde mukaan vaalityöhön vapaaehtoiseksi!

Vanhustenhoidossa on ilmennyt järkyttäviä epäkohtia, Sipilän hallitus pyristelee kuin kala kuivalla maalla sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuksen kanssa. Kaiken lisäksi samaan aikaan satoja tuhansia ihmisiä liikuttaneet tärkeät kansalaisaloitteet aidosti maksuttomasta toisesta asteesta sekä työttömien asemaa heikentävän aktiivimallin kumoamisesta jäävät muotoseikkojen ja välinpitämättömyyden jalkoihin. Eduskuntavaalit lähestyvät. Ja minä olen ainakin täysin vakuuttunut siitä, että nyt tarvitaan uusi suunta Suomeen.

Onko sinullakin tunne, että haluat muutosta? Oletko kyllästynyt nykyiseen politiikkaan? Nyt jokaisella meistä on mahdollisuus vaikuttaa ja tehdä töitä sen eteen millaista yhteiskuntaa politiikalla rakennetaan. Äänestäminen huhtikuun eduskuntavaaleissa on tietenkin se tärkein juttu, mutta jos haluat tarttua toimeen jo ennen 14.4. –  Lähde mukaan vaalityöhön!

Kuinka sitovaa vaalityön tekeminen on?

Luulen, että moni meistä pohtii sitä, kuinka paljon aikaa vaalityön tekeminen vaatii. Riittääkö oma osaaminen? Onko omien töiden, harrastusten ja muussa elämän menossa minusta hyötyä tai minulla henkilökohtaisia resursseja tehdä vaalityötä?

Minulla on sinulle positiivinen yllätys! Parasta on juurikin se, että vaalityötä voi tehdä juuri niin kuin sinulle itsellesi sopii ja juuri niillä aika- ja muilla resursseilla, jotka sinulta itseltäsi irtoavat. Osaavat vaalipäälliköt pystyvät yhdessä kanssasi sopimaan käyttämään apuasi juuri niin, kuin sinulle se parhain sopii ja mikä auttaa ehdokasta parhaiten. On aikaa 5 minuuttia, 1 tunti tai vaikka kokonaisia päiviä tulevien viikkojen aikana – tekemistä löytyy varmasti ja kaikki apu otetaan ilolla vastaan – LUPAAN!

Olen ollut itse mukana erilaisissa vaalikampanjoissa vuosi vuoden ja vaali vaalien jälkeen. Jos sinua kiinnostaa vaalityö ja vapaaehtoisena vaalikampanjassa toimiminen on siihen nyt hyvä mahdollisuus! Ja se kannattaa.

Voin luvata, että

  • Saat uusia tuttavuuksia (näin ainakin minulle on käynyt)
  • Pääset oppimaan uutta (kokemusta löytyy)
  • Näet kättesi jäljen (tämä on kivaa!)
  • Olet isona apuna (ehdokkaasta riippumatta vakuutan tämän olevan totta!)

 

Mitä vaalityö voi olla?

Vaalityössä saa uusia ystäviä, kokemuksia ja oppii uutta. Kuva Jussi Kukkolan vaalityöpalaverista eduskuntavaaleissa 2015.

Vaalityön tekemisen muotoja on monia. Sinulla on varmasti omia ideoita ja ajatuksia siitä, mitä voisit tehdä? Ensimmäiseksi: Ota puhelin kouraan ja soita vaali- tai kampanjapäällikölle! Jokainen puhelinsoitto, avuntarjous ja kiinnostuksen osoitus ovat kampanjaorganisaatiolle arvokas. Yhdessä voitte sopia siitä, mitä sinä voit tehdä ja kuinka autat kampanjaa ja ehdokasta parhaiten.

Itselläni kokemusta on ainakin näistä hauskoista tavoista auttaa ehdokkaita ja kampanjatyötä:

Tarrottaminen ja pussitus

 

Kotisohvalla materiaalien tarroitusta vaaleissa 2015.

Olen tarroittanut kotisohvaltani käsin tuhansia nenäliinapaketteja ja karkkipusseja. Olen pussittanut satoja kukkasipuleita ja muuta ehdokkaan jakotavaraa.
Pussitettavat ja tarroitettavat materiaalit olen joko käynyt itse hakemassa kotiini tai ne on minulle toimitettu. Tätä työtä voi tehdä lempileffaa seuratessa. Huomiota kannattaa kiinnittää vain työasentoon! Ja aikaa menee ”urakasta” riippuen puolesta tunnista useisiin iltoihin.

Materiaalien hankkiminen ja jakelu vapaaehtoisille
 Olen käynyt ostoksilla ja hankkinut kymmeniä kiloja mandariineja, laatikoittain suklaapusuja ja pillimehuja. Näitä olen työmatkani varrella tai iltaisin toimittanut eteenpäin muille kampanjassa mukana oleville henkilöille, että he puolestaan voivat jakaa niitä eteenpäin mahdollisille äänestäjille.

Kerro kaverille
Olen puhunut vaaleista, ehdokkaasta ja puolueesta omille kavereille, sukulaisille ja työpaikalla.  Kahvitunnilla on helppo kertoa työkavereille, että on itse mukana kampanjassa, suositella ja kannustaa ottamaan asioista selvää ja rohkaista äänestämään.  Neuvoni on, ettei asioiden ja politiikan esille nostamista kannata pelätä. Luultavasti samat uutisotsikot ja epäkohdat ovat herättäneet myös kaverisi huomion.

Feissaaminen ja ventovieraiden ihmisten kohtaaminen
Ehdottomasti yksi lemppareistani! Ennen oman työpäivän alkamista on kiva mennä puoleksi tunniksi kohtaamaan ihmisiä ja jakaa esimerkiksi aamukahvia ja ehdokasesitettä sekä toivottaa hyvää huomenta tuiki tuntemattomille ihmisille.

Mainosten luukuttaminen
Helppo tapa osallistua on myös pyytää ehdokkaalta materiaalia jaettavaksi esimerkiksi omaa kerrostaloa varten. Jätät vain kerrankin hissin käyttämättä, kävelet portaat alas ja jaat mainoksen postiluukkuihin. 5 minuuttia vaalityötä on helposti tehty. Ja jos innostut, voit jakaa materiaalia myös viereiseen kerrostaloon tai iltalenkillä pidemmällekin naapurustoon.

Kahvin keitto ja kakun leipominen
Kampanjoissa on kokemukseni mukaan tarvetta myös kahvinkeittäjille ja muonitusvastaaville. On kampanjapalavereita vapaaehtoisten kesken tai yleisötapahtumia, joihin tarvitaan kakkua tarjottavaksi. Välillä pelkkä kaupassakäynti riittää ja tavaroiden esille laittaminen! Kahvinkeittovuoro tai kakun leipominen on konkreettista ja tuo hyvän mielen itselle ja muille!

Somettaminen
Vaalityössä voi auttaa paljon jo sillä, että käy tykkäämässä ja reagoimassa ehdokkaiden kirjoituksiin ja postauksiin esimerkiksi FB:ssa, Twitterissä ja IG:ssa. Voit jakaa postauksia eteenpäin omalla seinälläsi, ryhmissä ja keskustelupalstoilla. Pakoissa, joissa jo muutenkin vaikutat somessa itse.

Keskustelupalstoilla on helppoa itse osallistumalla myös suositella sopivissa väleissä ehdokasta tai puoluetta, puolustaa näkemyksiä ja kannustaa ihmisiä osallistumaan ja äänestämään.

Näiden esimerkkien lisäksi olen vaalityötä tehnyt muun muassa: valokuvaamalla, kommentoimalla suunnitelmia, sparraamalla, soittamalla läpi ihmisiä ja lähettämällä lukuisia sähköposteja. Olen kartoittanut tapahtumia, joissa ehdokkaan olisi hyvä olla mukana, olen ollut itse osallistujana erilaisissa tapahtumissa. Lisäksi olen keittänyt hernesoppaa, olen antanut aikaani ja osaamistani mm. verkkosivujen suunnitteluun- ja niiden päivittämiseen sekä tehnyt tapahtumainoksia niin wordilla kuin somekuvia powerpointilla (nykyisin on kyllä muitakin näppäriä ilmaisohjelmia). Olen osallistunut postitustalkoisiin ja ruusutalkoisiin, olen päivystänyt vaalimökillä ja kerännyt nimiä aloitteisiin/adresseihin.

Olen aivan varma, että sinullekin löytyy tänä keväänä tekemistä. Ja vaalityötä voi tehdä yhdelle tai useammalle ehdokkaalle! Sitä voit tehdä kotoa käsin tai vaikka joka päivä ulkoilmassa. Mahdollisuudet ovat rajattomat – tekotapa ja aktiivisuus on kiinni Sinusta. Oletko mukana?

Minna Räsänen

Ps. Mahtavia ehdokkaita, joiden vaalityöhön voi ilmoittautua mukaan löytyy Demareiden verkkosivujen kautta – Soita vaikka tänään ja ilmoittaudu mukaan tukijoukkoihin!

 

 

 

 

 

Vuosi 2018 taputeltu – mitä uusi vuosi tuo tullessaan?

Mitä on kuulunut vuoden 2018 valtuutetun vuoteen? Mitä on jäänyt mieleen ja mistä lähtökohdista lähdetään ensi vuoteen?

Osallisuus on viihtyisän kaupungin edellytys
Vantaalaisten osallisuuden vahvistaminen, mukaanotto kaupungin päätöksentekoon, neuvominen ja auttaminen.  Nämä asiat tulevat ensimmäisenä mieleen, kun valtuutettuna ja lautakunnan jäsenenä on asioita ratkaissut päätöksentekijänä.

Asuinalueiden viihtyvyys kiteytyy pitkälti palveluihin ja siihen, millaisia kokemuksia meillä asukkailla on siitä, kuinka hyvin näkemyksiämme kuunnellaan. Vuorovaikutuksen merkitystä ei voi vähätellä. Kuten keväällä jo kirjoitin on osallisuus muutakin kuin sanoja paperilla. Vantaan kasvaessa ja tiivistyessä ovat ongelmat mm. parkkipaikkojen riittävyydestä, korkeiden kerrostalojen rakentumisesta sekä liikenneyhteyksien toimivuudesta pinnalla jatkuvasti. Ne ovat asioita, jotka näkyvät ja koskettavat ihmisten arkea.

Vuoden 2019 aikana Vantaalla keskitytään muun muassa asuinalueiden eriarvoistumiskehityksen vähentämiseen. Sitä varten marrakuussa päätetyssä budjetissa myönnettiin erityistä positiivisen erityiskohtelun rahoitusta, joilla jo esiintyviin ongelmiin etsitään ratkaisuja.  Panostamalla koulutukseen, työllistymiseen ja asuinalueiden turvallisuuteen voidaan vahvistaa sitä, että jokainen vantaalainen viihtyisi kotikaupungissaan entistä paremmin.

Hyvinvointia perheille ja lapsille ja terveyttä nuorille

Maksuton leikkipuistoruokailu toteutuu ja se on hieno juttu!  Jo useampana kesänä esimerkiksi sosiaalisen median eri vantaalaisissa ryhmissä on kaivattu puistoruokailua. Ihmetelty sitä, että miksi Helsingissä palvelu on olemassa ja Vantaalta aikaisemmin lopetettu.

Vantaa on lapsiperheiden kaupunki ja palveluiden on tuettava perheiden elämää. Siksi olen iloinen, että ensi kesänä maksutonta leikkipuistoruokailua pilotoidaan. Sen avulla voidaan tarjota pienille lapsiperheille mahdollisuus yhteisölliseen ruokailukokemukseen leikkipuistossa, mutta myös vähentää kaupungissamme asuvien pienten ihmisten nälkää.  Meillä on varmasti perheitä, joissa kesäaikaan ja koulujen ollessa kiinni voi lämpimän aterian järjestäminen perheen pienimmille lomalaisille olla hankalaa.

Terveyspalveluiden saatavuudesta on kuluneenakin vuonna puhuttu paljon, koska sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on ollut tapetilla.  Nähtäväksi jää mitä sotelle tapahtuu, mutta sen perusperiaatteen on oltava se, että ihminen ei jää järjestelmän jalkoihin.

Onneksi kaikesta tästä sote-sopasta huolimatta vantaalaiset saavat ensikin vuonna terveyspalveluita ja niitä myös laajennetaan ja käsipareja saadaan lisää mm. vanhusten hoivaan. Maksuttoman ehkäisyn laajentaminen Väestöliiton suosituksen mukaisesti 25-ikävuoteen tuo ison harppauksen eteenpäin nuorten seksuaaliterveyden edistämissä.

Ihmisten näköistä politiikkaa vuonna 2019

Ensi vuosi näyttää näin valtuutetun silmin hyvin mielenkiintoiselta. Vantaa jatkaa kasvuaa ja senkin kannalta oleellinen Uudenmaan uusi maakuntakaava tulee hyväksyttäväksi. Sillä on merkitystä niin ympäristöön, liikkumiseen kuin rakentamiseen.
Kaupungin tarjoamissa palveluissa sekä kehittymisessä tulee varmasti näkymään myös uudet tulet. Vantaa saa uuden hallinto-organisaation, kun vuonna 2018 kaupunginjohtajana aloittanut Ritva Viljasen luotsaama organisaatiouudistus tulee voimaan.

Ensimmäisen kauden valtuutettuna nyt takana on ensimmäistä kertaa kokonainen kalenterivuosi tammikuusta-joulukuuhun. Kaupungin vuosikierto on näin ollen nyt tullut tutuksi. Ensi vuonna pääsenkin taas tutustumaan uusiin haasteisiin, kun aloitan demareiden valtuustoryhmän 1. varapuheenjohtajana.  Tiedossa on siis jälleen uusia oppimisen paikkoja!

Budjetista päätetään marraskuussa – riittääkö rahaa leikkipuistoruokailuun, tehdäänkö maauimalavaraus?

Loka-marraskuu on näin kaupunginvaltuutettuna jännittävää aikaa. Käsittelyssä on talousarvio tulevalle vuodelle. Siinä määritellään, mihin rahaa laitetaan ja millaisia palveluita vantaalaisille tarjotaan.

Tähän mennessä tapahtunutta:

Kaupunginjohtaja Ritva Viljanen esitteli talousarvioesityksen meille valtuutetuille lokakuun alussa.

Budjetissa oli monta hyvää kohtaa esimerkiksi:
> Perheiden ja lasten elämään liittyvä isoja asioita kuten uusien kouluja ja päiväkoteja.

> Asuinalueille muun muassa segregaatio-ohjelman kautta, jolla yritetään estää asuinalueiden entistä syvempi eriytyminen.

>Se uimahalli Koillis-Vantaalle!

>  Maksuttoman ehkäisyn laajentaminen, josta olin erityisen iloinen. Esityksessä oli otettu huomioon maksuttoman ehkäisyn laajentaminen koskemaan alle 25-vuotiaita. Uskon, että se maksaa itsensä takaisin, kun tarpeettomat abortit vähenevät. Nuorten seksuaaliterveyteen panostaminen on satsaus elämän mittaiselle matkalle.

Kuinka käy vero%:n?

Kunnallisveroa ei olla Vantaalla nostamassa.  Kuitenkin rahat ei riitä kaikkeen, joten kaupunki on aikeissa ottaa lisää velkaa toteuttaakseen isoja uudistuksia kuten kouluja, päiväkoteja, remontoidaan, korjataan, rakennetaan uutta.

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Budjetti on parhaillaan niin sanotusti meidän poliittisten päättäjien käsissä. Jokaisella valtuutetulla ja poliittisilla puolueilla on mahdollisuus sanoa sanansa budjettiin. Onko esityksessä tehdyt satsaukset oikeita vai vääriä, mitä pitäisi muuttaa?

Demareiden valtuustoryhmä perehtyi taloussuunnitelma kirjaan viime viikonloppuna. Kävimme usean tunnin ajan kirjaa läpi sivu sivulta. Pohdimme niin sitovia tavoitteita kuin toimialakohtaisia suunnitelmia. Kokosimme yhdessä niin sanotun korilistan. Se on lista asioista, jossa on mukana ajatuksiamme ja esityksiämme muutoksiksi budjettiin.

Kyseisestä korilistasta haluan nostaa esille muutaman itseäni miellyttävän pointin:

Koillis-Vantaan uimahalli – selvitetään samalla mahdollisuutta maauimalaan

  • Tämä on mielestäni loistava idea. Kun uutta uimahallia rakennetaan, niin miksi samalla ei pystyttäisi vastaamaan myös maauimalan tarpeeseen? En ole rakennusalan ammattilainen, mutta voisin kuvitella, että kuopan kaivaminen ulos rakennustöiden yhteydessä ”samalla”, olisi taloudellisestikin fiksua. Ja saisimme kaksi kärpästä yhdellä iskulla: Uuden uimahallin ja myös maauimalan!

Maksullinen pysäköinti ja ylipäätään pysäköimisongelmiin tarttuminen

  • Pysäköintiongelmat, sakottaminen ja pysäköinnin valvonta ovat olleet asukkaiden joukossa esillä jo pitkään. Siksi demariryhmämme päättikin esittää, että maksullisesta pysäköinnistä pitäisi kerätä asukkailta palautetta, ennen kuin sitä laajennetaan. Sen lisäksi asuinalueilla pitäisi myös selvittää, onko parkkipaikkaongelmien selättämiseksi mahdollisuutta luonnollisten pysäköintialueiden ”käyttöönottoon”.

Järjestöille avustuksia ja maksuttoman puistoruokailun edistämistä

Vantaalla toimivien järjestöjen avustuksiin ei ole tehty suurempia nostoja aikoihin. Järjestöt kuitenkin tekevät kaupungissamme arvokasta työtä ja vapaaehtoistoiminta on elävän kansalaisyhteiskunnan kulmakiviä. Siksipä siis toimintaan voitaisiin satsata hiukan enemmän kuin aiempina vuosina ja lisäksi.

Teimme valtuustoryhmänä aloitteen syyskuussa maksuttomasta puistoruokailusta valtuustoaloitteen, mutta päätimme yrittää edistää asiaa myös talousarvioneuvotteluissa – jännitetään miten käy!

Näiden lisäksi meiltä löytyi kirjauksia ja lisäyksiä muun muassa : lisää suomi2 opettajia Variaan, lisää käsipareja vanhustenhoitoon, toteutetaan meluntorjuntakohteita, panostetaan nuorten työllistymiseen, edistetään terveellistä sisäilmaa, huolehditaan Musiikkiopiston mahdollisuuksista järjestää konsertteja, panostetaan kuntalaisten osallisuuteen jne. jne.

Seuraavaksi tämä meidän korilistan sisältö ja demareiden esitykset käsitellään poliittisten ryhmien välisissä neuvotteluissa. Kaikki muutkin puolueet ovat omat esityksensä tehneet ja poliittisissa neuvotteluissa näistä eri toiveista ja vaatimuksista keskustellaan. Osasta päästään kompromissiin, osasta on annettava periksi, osa siirtyy tulevaisuuteen ja osasta varmasti vielä äänestetään valtuustosalissa marraskuussa.

Millainen on lopputulos?

Se jää nähtäväksi marraskuun valtuuston jälkeen.

Minna Räsänen

 

 

 

Roskien dumppaaminen luontoon estettävä

Aivan Ruskeasannan hautausmaan kupeessa noin 20 askelta lähimetsään päin, paljastuu asukkaalle kammottava näky. Maassa lojuu jätesäkkejä täynnä erilaista roskaa lasista lähtien. Läheisessä lammessa kelluu jääkaappi, autonrenkaita ja muuta sinne dumpattua jätettä. Keskellä kulkuväylää töröttävät hylätyt sohvankappaleet ja ojaan on heitetty myymättä jääneet joulukuuset muovikääreineen – ties miltä vuodelta. Näin lähimetsien vuosina ja arvostuksen aikana on harmillista, että metsistämme paljastuu näinkin surullinen näky.

Jokaisella vantaalaisella sanotaan olevan metsäalue muutaman sadan metrin päässä kotoa. Metsän läheisyys tekee asuinympäristöstä viihtyisän ja metsässä samoilulla on todettu olevan stressiä vähentävää vaikutusta. Siksi onkin sääli, että näitä ikäviä roskayllätyksiä paljastuu lähes takapihoiltamme.  Harmillisesti tämä Ruskeasannan lampien toivoton tilanne sijoittuu vieläpä aivan Sortti-aseman viereen osoittaen ihmisten piittaamattomuuden kärjistymisen. Tällä alueella asukkaat joutuvat törmäämään siihen, että luontoa käytetään laittomasti omana kaatopaikkana ja uutta roskaa heitetään tasaisin väliajoin suoraan luontoon.

Laittomat kaatopaikat kuriin

Siistinä alue olisi miellyttävä paikka kävellä ja viettää aikaa ja se voisi toimia virkistysalueenakin. Alueen tuhoaminen roskilla ei ilmiönä ole uusi. Sen on paljastanut yhteydenottoni kaupungin ympäristötarkastajiin. On kuitenkin sääli, että jos alue aina siivoamistoimenpiteiden jälkeen päätyy samaan toivottomaan kuntoon. Tämän toistumisen estäminen pitäisi olla mahdollista.

Laittomien kaatopaikkojen ilmiö on saatava kuriin. Sitä estäviä ja ennaltaehkäiseviä keinoja on otettava tehokkaammin käyttöön. Meidän pitäisi pystyä kehittämään ihmisille entistä helpompia tapoja toimittaa roskat sinne, minne ne kuuluvat. Meidän pitäisi pystyä tarjota mahdollisuuksia kierrättää sekä toimittamaan jätettä Sortti-asemalle entistä helpommin. Roskaajien toiminnan vaikeuttaminen esimerkiksi ajoestein tai valvonnalla ovat myös keinoja, joilla lähimetsiä ja virkistysalueita voidaan suojella. Lisäksi roskaamisen haitoista tiedottaminen perinteisen valistuksen ja vuorovaikutuksen keinoin voisi myös olla yksi parannuskeino ongelman poistamisen tehostamiseksi.

Minna Räsänen

Kirjoitus julkaistu Vantaan Sanomissa toimituksen otsikolla ”Laittomien kaatopaikkojen syntyminen estettävä” lauantaina 18.8.2018

Miltäpä kuulostaisi, jos Vantaallekin valittaisiin pormestari?

Vantaan kaupunginjohtajana nyt muutaman kuukauden toiminut Ritva Viljanen on aloittanut tärkeän työn. Hänen johdollaan Uusi Vantaa -nimellä kulkevassa toimikunnassa pohditaan Vantaan organisaatio- ja päätöksentekorakenteita alati muuttuvassa toimintaympäristössä.

Tarkoituksena on löytää vastauksia siihen muun muassa siihen, kuinka Vantaata tulevaisuudessa johdetaan mahdollisten maakunta- ja sote-uudistusten vaikutusten voimaan astuessa ja, millaisia päätöksenteon muutostarpeita kaupungillamme on ja, kuinka niitä pystytään parhaiten ratkaisemaan esimerkiksi uudella organisaatiolla.

Totta on, että uudistuksia tarvitaan. Vantaa kasvaa ja kehittyy kovaa vauhtia. Siitäkin johtuen myös kaupungin toiminta ja kustannusrakenne vaatii jatkuvaa tarkastelua ja uudelleen arviointia. Puhumattakaan esimerkiksi Sipilän hallituksen aiheuttamista muutospaineista sote- ja maakuntahallinnon mahdollisen toteutumisen myötä.

Tarvitaan oikeat tavat Vantaalle ja vantaalaisille

Hyvin toimiva Vantaa tarvitsee hyvän organisaation, työhönsä sitoutuneen, motivoituneen ja hyvinvoivan henkilöstön ja ennen kaikkea kaupungin asukkaat ansaitsevat toimivan kaupungin turvaamaan elämisen ja arjen rakenteita. Näitä tavoitteita tukemaan tarvitaan selkeä järjestelmä, joka mahdollistaa kaikkein optimaalisemman tavan tuottaa hyvää Vantaalle – kaikin keinoin.

Uusi Vantaa –toimikunnan työ on alussa. Kuitenkin jo nyt keskusteluun on noussut jälleen ajatuksia pormestarimallista yhtenä kaupungin hallintotapana. Viimeksi tänään perjantaina Vantaan Vihreät ottivat asiaan kantaa ja kertoivat, että pormestarin aika Vantaalla on nyt.

Pormestarimallia on jo aiemmin Vantaalla selvitetty. Tuloksena on ollut, ettei pormestarille ole Vantaalla nähty olevan tarvetta. Väistämättä tulee mieleeni, että kyseinen Uusi Vantaa -toimikunnan työ tulee painiskelemaan juurikin tämä kysymyksen edessä. Millä tavoin, kuka ja kuinka ”valittuna” Vantaata tulevaisuudessa johdetaan. Onko meillä valtuuston valitsema kaupunginjohtaja tai pormestari ja miten uudenlaiseen tapaan johtaa ja hallita siirrytään?

Helsingissä on pormestari, samoin Tampereella, jopa pienemmässä naapurikunnassamme Tuusulassa on pormestari.  Edellä mainituissa kaupungeissa pormestari on valittu kuntavaaleissa suurimman kannatuksen saaneen puolueen esityksestä.

Kuntalaisten osallisuuden ja entistä avoimemman demokratian kannalta yksi erilainen tapa pormestarin valintaan olisi tietenkin suora pormestarivaali. Tuolloin pormestarivaaleissa kuntalaiset voisivat kertoa, kenet he näkisivät johtavan ja vievän kaupunkia eteenpäin.

Kun Vantaan uutta johtamisjärjestelmää pohditaan, on mielestäni hyvä, että kaikkia erilaisia vaihtoehtoja arvioidaan kattavasti. Tärkeintä johtamisjärjestelmän uudistamisessa on mielestäni nimenomaan se, kuinka siitä saadaan entistä enemmän demokratiaa vahvistava. Tärkeää on myös se, että kuntalaisten näkemykset ja tahto voisivat olla entistä paremmin poliittisten päättäjien käsissä, myös johtajavalinnan kautta.

Minna Räsänen, kaupunginvaltuutettu (sd)

Ajatuksia äideistä

Nykyisin äitienpäivät ovat erilaisia kuin lapsuudessa. Aika usein se tarkoittaa soittoa äidille, koska tietenkin olen unohtanut lähettää onnittelukortin. Arjen tuoksinassa se on löytynyt useampana vuonna eteisen pöydältä kuin äidin postiluukusta. Vaikka se kuinka on ollut ostettuna valmiiksi jo hyvissä ajoin!

Onneksi joka päivä voi olla äitienpäivä. Vaikka oma elämä onkin ollut vuosikaudet satojen kilometrien päässä lapsuudenkodista on äiti edelleen  usein läsnä ihan arkisissa asioissa. Viimeksi eilen soitin äidille ja kysyin kesäkukille istutusohjeita. Minä olen omiin parvekelaatikkoihini istuttanut kukkia vielä huomattavan paljon vähemmän elämäni aikana kuin hän, joten neuvot lekasoran ja kanankakan oikeisiin suhteisin tulivat tarpeeseen.

Oman äitini lisäksi minulla on ollut ilo saada jakaa elämääni myös ystävien, jotka ovat äitejä, kanssa. Siihen porukkaan kuuluu äitejä, jotka ovat kipuilleet lapsettomuuden kanssa, mutta nykyisin nauttivat perhe-elämästä. On äitejä, joilla on jo aikuisia lapsia. On ihan juuri äideiksi tulleita ja niitä, jotka ovat jo niin sanotusti toisella kierroksella: saaneet yhden lapsen lähes aikuiseksi ja viettävät nyt pienen alakoululaisen kanssa kouluaikoja uudelleen. Äitienpäivänä muistan myös ystävääni, jonka kolme lasta eivät enää voi juuri hänelle äitienpäiväkorttia henkilökohtaisesti antaa. Sen sijaan luultavasti tänäkin vuonna, he vievät kukat oman äidin haudalle. Yhtä monenlaista äitiä ja tarinaa kuin erilaista ystävääkin on elämässäni suuri onni.

Äitiys on vastuuta

Äitiys on iso asia. Kaikkia tuntemiani äitejä yhdistää mielestäni ainakin nämä kaksi asiaa: Ylpeys ja vastuu. Ylpeys on hyvää ylpeyttä. Sellaista hiljaista, joka näkyy pienistä eleistä ja katseista, kun vanhempi seuraa jälkikasvun menoa. Tai se kuuluu äänensävystä, kun kerrotaan lapsen kuulumisista, siitä matkasta, joka on kulkemassa kohti aikuisuutta. Päivittäisestä oppimisesta ja tilanteista, joissa vanhempi voi olla lapsen elämässä mukana ohjaten ja opastaen.

Äitiys tuo mukanaan vastuuta ja sen kantaminen näkyy varsinkin ”ulkopuolisille” tilanteissa, kun äiti kuulee, että lapsella on hätä. Väitän, että kaikilla äideillä on hiukan samanlainen ilme kasvoillaan silloin, kun lapsen normaalista poikkeava ääni kuuluu pihamaalta. Tai nykyisin aika usein kännykän toisesta päästä. Siinä hetkessä tärkein asia äidille on lapsi ja kaikki muut ovat toisarvoisia. Se on aika hienoa, että voi elämässä selkeästi olla hetkessä vain ja ainoastaan toista ihmistä varten. Ehkäpä siis äitiyden ytimessä on sekin, eikö totta?

Äitienpäivä voi olla monille myös kaipauksen ja ikävän päivä. Oma äiti saattaa olla jo esimerkiksi kuollut, tai ei itse syystä tai toisesta ole pystynyt olemaan äiti. Äidin tai äitinä olemisen kaipuu on sellainen asia, josta usein on helpompi vaieta kuin puhua. Siihen ei kuitenkaan mielestäni ole mitään syytä. Äitiys on tosi kova ja arvostettava juttu, ja siksi sen puuttuminen tai ikävöiminen on mielestäni täysin sallittua.

Tänään vietämme jälleen äitienpäivää. Omassa lapsuudessani äitienpäivään liittyi usein jännitystä ja iloa sekä tietenkin herkkuja. Olinko saanut pidettyä tekemäni äitienpäiväkortin ja -lahjan piilossa, mitä äiti sanoisi. Ainahan äiti sanoi kiitos. Halasi ja pussasi.  Sen jälkeen usein koitti myös minulle päivän paras hetki, kun aloitettiin koristelemaan äitienpäiväkakkua.

Näiden äitienpäivään liittyvien ajatusten ja muistojen kanssa, haluan toivottaa Hyvää ja aurinkoista äitienpäivää omalle äidille ja muillekin muille 1,6 miljoonalle äidille Suomessa!

Minna Räsänen

ps. Jos sinulle on aikaa, tutustu Tilastokeskuksen äidit 2018 -tilastoon. Kivaa faktaa äideistä Suomessa.

Pysyvätkö asukkaat mukana Vantaan kasvussa?

Ohessa eilen maanantaina 9.4.2018 Vantaan kaupunginvaltuustossa pitämäni puheenvuoro Kulleropuiston asemakaavan päätöskäsittelyssä.

Aiemmat kirjoitukseni aiheeseen liittyen löytyvät:
Vantaata on suunniteltava ja rakennettava yhteistyöllä
Arjen politiikkaa lautakuntatyössä
Osallisuus on tunne, ei vain sanoja paperilla

Arvoisa puheenjohtaja ja valtuustokollegat,

Kulleropuiston kaava on mielestäni oiva esimerkki siitä, miten Vantaa kasvaa ja tiivistyy jatkuvasti. Se on samalla esimerkki siitä, kuinka täällä asuvat ihmiset tämän kaupungin kasvamisen kokevat. Osa pitää hyvänä ja osa ei. Ja fakta on myös se, että iso osa vantaalaisista on täysin hiljaa tässä kokonaisuudessa.

Valtuutettuna minun on kyseenalaistettava sitä, että millä hinnalla tämä kaupungin kasvu tapahtuu. Voimmeko aidosti sanoa luovamme tulevaisuuden kaupunkia ihmisiä varten? Tässä kasvamisen huumassa, onnistummeko oikeasti kuuntelemaan asukkaiden ääntä ja toteuttamaan siitä kumpuavia toiveita poliittiset ja talouden reunaehdot huomioon ottaen viisaasti?

Uskon itse, että Vantaan vetovoimaa ja täällä asuvien ihmisten viihtymistä voidaan parantaa ja kehittää vain huolehtimalla, että Vantaa kasvaa fiksusti ja asukkaiden ääntä aidosti ymmärtäen.

Kulleropuiston asemakaavan osalta minun on pakko tuoda tässä salissa esille epäilykseni siitä, onnistuimmeko vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä asukkaiden kanssa kaavan suunnitteluvaiheessa. Ja tähän peilaten on mielestäni aiheellista myös kysyä, että onko päätös rakentaa juuri näin, kuten asemakaavassa on esitelty, nyt viisasta ja fiksua.

”Kulleropuiston asemakaavan osalta alueen asukkaiden aktiivisuus ja halu vaikuttaa oman asuinalueen kehittymiseen on ollut ilmeistä”

Kulleropuiston asemakaavan osalta alueen asukkaiden aktiivisuus ja halu vaikuttaa oman asuinalueen kehittymiseen on ollut ilmeistä. On mielestäni harmittavaa, että tunne aidosta osallistumisesta ja mielipiteiden huomioonottamisesta ei kuitenkaan heidän keskuudessaan ole tämän vahvempi.

Kysynkin siis, olemmeko mahdollisesti luomassa ihmisille toimivan asuinympäristö sijasta kaupunkia, jossa etusijalle menevätkin esimerkiksi yksityisten sijoittajien toiveet tulevista rakennus- ja sijoituskohteista?

Suunnittelemmeko ja rakennammeko Vantaalle ihmisille koteja, joissa viihtyä ja, joissa juurtua Vantaaseen. Vai valitsemmeko helpon tien ja pystytämme entistä kiireemmin sijoittajille tarkoitettuja helppoja portaita rahalliseen menestykseen? Haluammeko me täällä valtuustossa, että ihmiset viihtyvät Vantaalla, vai edistämmekö sitä, että ihmiset elävät täällä vain olosuhteiden pakosta?

Samaan aikaan, kun näitä kaupungissa luotuja yhteisiä kasvun tavoitteita on kaupunkisuunnittelussa toteutettu, myös tämän asemakaavan osalta, me täällä valtuustossa puhumme paljon siitä, että osallisuus on tärkeä osa vantaalaisuutta. Olemmehan hyväksyneet myös erillisen toimintamallin siihen, kuinka asukasvaikuttamista tulisi osallistuvassa Vantaassa toteuttaa.

Asukkaiden aktiivisuus ja panos Vantaan rakentamisessa on arvokasta.  Meidän on päästävä askel eteenpäin pelkistä suunnitelmista ja lakisääteisen vuorovaikutuksen toteuttamisesta siihen, että asukkaat oikeasti ymmärtävät, mitä täällä kaupungissa tapahtuu. Ja, että heille vahvistuisi tunne siitä, että yhteistyöllä tätä kaupunkia rakennetaan.

Kulleropuiston asemakaava toteuttaa varmasti kaupungille tärkeitä, myös numerollisia tavoitteita. Mutta entäpä alueella asuvien ihmisten kokemukset ja mielipiteet sekä esille tuodut huolenaiheet? Minulla on tunne siitä, että alueen aktiiviset asukkaat ovat jääneet vaille vastauksia esittämiinsä kysymyksiin ja siihen, miksi asemakaava on tämänlaisena meillä valtuustossa päätettävänä. Ja se on mielestäni esimerkki siitä, että me olemme epäonnistuneet tämän kyseisen kaavan valmistelussa.

Valitettavasti näin.

Kiitos.

Minna Räsänen, kaupunginvaltuutettu, kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen (sd)

 

I love Byroslavia

Tällä viikolla me pohjoinen katajainen kansa saimme osaksemme hyvää ja kaunista: Kerrottiinhan meidän olevan maailman onnellisin kansa – Ihanaa! Mikä onkaan hienompaa kuin olla onnellinen.

Keskiviikkona julkaistu YK:n raportti listasi reilut 150 maata onnellisuusjärjestykseen ja Suomi saavutti ykköstilan. Onnellisuusraportissa arvioidaan onnellisuutta muun muassa ihmisten tuloihin, sosiaaliseen tukeen ja sen kuinka pitkään meidän odotetaan elävän perusteella.

Suomi on useampana vuonna ollut onnellisuusbarometrin kärkisijoja kärkkymässä. Nyt vihdoin raportti osoittaa meidän olevan ensimmäistä kertaa onnellisimpia maailmassa. Ja onko tämä ihme? Mielestäni ei. Meillä Suomessa on oikeasti monet asiat todella hyvin –  kiitos hyvinvointiyhteiskunnan ja ihmisiä monilla tavoin suojelevien rakenteiden. Meillä on sääntöjä, normeja ja lakeja, joissa monin eri tavoin usein edistetään jokaisen oikeutta onnelliseen elämään.

Otetaan pari esimerkkiä:

Terveydenhuoltolaki, jonka tehtävänä on turvata sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden järjestäminen. Ja toki niihin pääsy. Onko siis ihme, että elämme täällä pidempään ja luultavasti myös monissa perusasioissa terveempinä kuin muualla? Ihmisen on varmasti onnellisempi terveenä kuin sairaana. Pidetään siis kiinni oikeudestamme laadukkaaseen ja lähellä olevaan, kaikkia tasa-arvoisesti kohtelevaan terveyden- ja sairaudenhoitoon myös siinä tilanteessa, jos se sote-uudistus tulee.

Vaikka raha ei tuo onnea, sen riittävyys kuitenkin helpottaa monien asioiden saavuttamista. Suomessa saadaan lähtökohtaisesti työstä palkkaa. Täällä työelämää säännellään muun muassa työehtosopimuksilla, joissa on määräyksiä työntekijöiden suojelemiseksi sekä aloilla maksettavista minimi palkoista. Yhä useammin tosin tesseissäkin joudutaan puristamaan tosissaan elämiseen riittävää palkkaa, mutta siitäkin huolimatta säännelty nykytila on mielestäni parempi kuin villi viidakko.

Verojen lisäksi me suomalaiset olemme onneksi jo pitkän aikaa maksaneet erilaisia sosiaalivakuutusmaksuja, joista on hyötyä niin yksilöille kuin yhteiskunnalle. Vaikka meillä Suomessakin on köyhyyttä, takaa tämä normisuomi kuitenkin ihmisille oikeuksia myös silloin, kun olemme heikossa tilanteessa. Sääntömme edistävät ihmisten itsenäistä selviytymistä ja ihmisarvoista elämää – ainakin toistaiseksi!

Väitän siis, että maailman onnellisimman kansan salaisuuden takana on monilta osin hyvin toimiva byrokratia. Useat kiellot ja normit ovat loppujen lopuksi tehty meitä ihmisiä varten. Ne luovat turvaa, edellytyksiä ja mahdollisuuksia meille kaikille – siihen onnellisuuteen. Siksi minä rakastan sääntö-Suomea ”byroslaviaa”, monissa asioissa.

Minna Räsänen

 

 

 

 

 

 

 

 

Tätä et tiennyt – 3 faktaa pahoinvoivista vantaalaisista

Vastakohtien Vantaa

Asuisinpa Vantaalla – vai asuisinko, jos olisin nämä asiat tiennyt etukäteen? Oma ylpeä vantaalaisuuteni sai eilen kipeää osumaa, kun kaupungin hyvinvointikatsaus tipautti minut asukkaiden tuntemuksista ja elämäntavoista nopeasti maan pinnalle. Tätäkö arkemme oikeasti on? Asumme entistä pienemmissä asuinnoissa koko ajan eriytyvissä kaupunginosissa.  Ja samaan aikaan toisaalla puhumme trendikkäästä ja vetovoimaisesta tulevaisuuden kaupungista. Vastakohtien kaupunki, sitä tämä varmasti on. Ja siitä kertoo myös Vantaan hyvinvointikatsauksen 2017 tilastotiedot. Ne eivät maalaa kaupungista monilta osin kovinkaan ruusuista kuvaa:

Vantaalaiset rakastavat tupakointia

Röökaaminen on rumaa, haisee pahalle ja aiheuttaa vakavia riskejä omalle terveydelle ja hyvinvoinnille sekä toki myös läheisille, jos he tupakansavulle altistuvat.
Usein päihdeaineita käytettäessä kyse on riippuvuudesta ja varmasti myös opituista tavoista. Ehkäpä perinteinen valistustyö olisi syytä palauttaa vantaalaisten keskuuteen? Voisiko sen avulla pyrkiä kohti terveellisempiä elämäntapoja? Hienoa on kuitenkin se, että alkoholia Vantaalla juodaan harvemmin kuin verrokkikaupungeissa. Juomamääristä ei tosin itselläni ole tietoa. Pari kolme kertaa vuodessa vetäistyt änkyrähumalat saattavat olla yhtä vaarallisia kuin useammin harjoitettu alkoholin nauttiminen – Eikö totta?

Vantaalaisia lapsia kiusataan eniten Suomessa

Äiti, en tahdo mennä kouluun. Tämä konkarimuusikko Tommi Läntisen kappale kiusaamisesta on varmasti yksi oman ikäpolveni ”tunnusbiiseistä” kouluajoilta. Olisiko Vantaallakin syytä ottaa keskusradiot käyttöön ja pistää kyseinen kappale soimaan? Ja olisi varmaan syytä pohtia lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilankin konsultointia kiusaamisen estämiseksi ja asian ratkaisemiseksi.

Ei ole oikein, että lapset ilmoittavat tulevansa vantaalaisissa kouluissa kiusatuiksi useammin kuin muualla Suomessa.

Mistä tämä kertoo? Liian suurista luokkaryhmistä, riittämättömistä opetusresursseista, liian vähäisestä ennaltaehkäisevästä toiminnasta? Koulujen tasolla kiusaamista seurataan, mutta ongelmiin puuttuminen on kiusaamistilanteissa selkeästi tuloksia lukiessa vaikeaa. Oppilaiden, kotien ja koulujen hyvinvoinnin parantamiseksi tähän ongelmaan on löydettävä ratkaisuja. Jokaisella lapsella on oikeus saada käydä koulua ilman pelkoa.

Vantaalla on paljon köyhyyttä

Työssäkäyvä köyhä (working poor) -ilmiö on vantaalaisten keskuudessa tuttu. Tuloerot ovat Vantaalla pieniä, mutta siitä huolimatta meillä asuu paljon köyhiä. Tämä on tilanne, vaikka tulonjako on tasaista kaupungissamme (ei huippujohtajia, vaan tasaista massaa) ja vantaalaiset käyvät ahkerasti töissä. Meillä maksetaan toimeentulotukea enemmän, kuin muissa isoissa kaupungeissa ja toimeentulotukea maksetaan usein myös pitkäaikaisesti.

Osasyyksi voidaan varmasti kepin nokkaan nostaa asumisen korkea hinta. Jos töistä saatu palkka ei riitä elämiseen eikä vuokraan, niin totta kai asumistuen riittämättömyyttä paikataan toimeentulotuella. Tämä jos mikä, on yksi suuri peruste edistää kohtuuhintaisen asuntotuotannon rakentamista kaupunkiimme.

Politiikalla on väliä – vain onko?

Näiden edellä mainittujen asioiden muuttamiseksi parempaan suuntaan tarvitaan politiikkaa. On tehtävä päätöksiä, joilla tuetaan terveyttä, hyvinvointia ja ihmisten toimeentuloa. Tarvitaan politiikkaa ja poliitikkoja, jotka osaavat ajatella kauaskantoisesti ja arvioida päätöksenteon vaikuttavuutta ihan sinne ihmisen kotiovelle saakka.

– Kyllä, vantaalaisilla on oikeus vaatia parempaa elämää ja sen rakentamisen edellytyksiä voi vaatia poliittisilta päättäjiltä. Paitsi Äh! Ei vantaalaisia politiikakaan saati äänestäminen kiinnosta!

Minna Räsänen
kaupunginvaltuutettu, (sd)

ps. Vantaan kaupunginvaltuusto käsittelee Vantaan Hyvinvointikatsausta 2017 kokouksessaan 5.3.2018.

LISÄYS TEKSTIIN SUNNUNTAINA 4.3.2018
Vantaan Puskaradiossa (Facebookissa toimiva ryhmä),  nosti tekstini esille kysymyksiä ja kommentteja. Lisäksi myös ihmeteltiin, mihin tekstin ”faktat” perustuvat. Yritän tuoda ne lyhyesti tässä esille:

Kirjoituksessa käytin pohjana Vantaan valtuustossa maanantaina 5.3. käsittelyssä olevaa Vantaan Hyvinvointikatsaus 2017 -materiaalia.

Vantaalaiset rakastavat tupakointia:
Vantaalla on paljon 20-64 -vuotiaita päivittäin tupakoivia (15,8 %) Verrokkeina olivat muut suuret kaupungit kuten Espoo, Oulu, Helsinki, Tampere – Joista siis Vantaa piti Turun kanssa ykkössijaa.
Tämän lisäksi Vantaalla tupakointi on yleisintä ammatillisissa oppilaitoksissa 20,4 %,  (koko maa 23, 4 %).

Alkoholista: Aikuisten alkoholin liikakäyttö on vahentynyt (27,4 %) Tässä samoihin suuriin kaupunkeihin verrattuna Vantaan luku oli alin.

Vantaalaisia lapsia kiusataan eniten Suomessa:
Vantaalaiset lapset kokevat kiusaamista useammin kuin lapset koko maassa keskimäärin:
Perusopetus 4. ja 5 lk 22,6 %, (koko maa 19,4 %)
Perusopetus 8. ja 9 lk 27,7 % (koko maa 24,4 %)

Vantaalla on paljon köyhyyttä:
Toimeentulotukea saavien osuus 18.-25 -vuotiaiden osalta on selvästi suurten kaupunkien korkein (18,9 %) ja myös toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavien osuus sekä 18.-25 -vuotiaissa että 25-64 -vuotiaissa oli suurten kaupunkien korkein (6,8 %).

Ja vielä äänestämisestä:
Esim. kuntavaalit, äänessaktiivisuus oli 52,3 % , joka oli kaikista alhaisin verrattuna muihin isoihin kuntiin kuten esim. Helsinki (61,8%), Espoo (60,1 %) ja Tampere (59,3 %)