fbpx

Mistä lautakuntatyö rakentuu?

Syksyn kuluessa olen saanut kokea omakohtaisesti sen, mitä kuntapoliitikkona toimiminen työmäärässä oikeasti tarkoittaa. Valtuuston ja kaupunkisuunnittelulautakunnan työ ja niihin liittyviä erilaisia kokouksia tai tilaisuuksia on ollut kalenterissa tiuhaan tahtiin.

Toki jokainen valtuutettu ja lautakunnan jäsen käyttää aikaa oman tehtävänsä hoitoon niin paljon, kuin omat resurssit riittävät. Usein työtä tehdään esimerkiksi oman työn ohessa, jolloin välillä ajankäyttö voi olla kireää.

Päätin kirjata auki keskimäärin sen, kuinka paljon olen itse viettänyt aikaa kaupunkisuunnittelulautakunnan työhön tai työskentelyyn mielestäni suoraan liittyvien asioiden parissa.

Alla karkea yhteenvetoni siitä, miltä tämä syksy on ajallisesti näyttänyt lautakunnan jäsenenä.

FAKTA:
Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokous järjestetään kerran kuukaudessa.

Kokouksien määrä:
elo-joulukuu yhteensä 5 kpl

Kokouksen kesto:
Yhden kokouksen kesto ryhmäkokouksineen noin 4 h

Kokoukseen valmistautuminen:
noin 1 h esityslistan lukemista ja noin 0,5 h tietojen hakemista

Kokouksen jälkeen:
noin 1 h esimerkiksi päätöksistä kertominen asukkaille, blogikirjoitus tms.

Yhteensä kuukaudessa: 6,5 h

Yhteensä syyskauden aikana: 32,5 h

Kokouksien lisäksi lautakuntatyöhön liittyvä muu kokous tai koulutus:

Lautakuntatyön perehdytys: 3 h
Lautakunnan suunnitteluseminaari:
14 h.
Lautakuntatyön suunnittelua oman puolueen kanssa:  4 h
Kaavoituksen perusteet koulutus: 2 h
Kaavoitusilta: noin 2 h

Yhteensä muut syksy: 25 h

KAIKKI YHTEENSÄ: 57,5 h
Kuukaudessa:
11,5 h
Viikossa:
n. 3 h

Kuntaliitto on arvioinut, että luottamushenkilötyöhön käytetty aika on 2000-luvulla kasvanut merkittävästi. En ihmettele tätä yhtään. Hallinnan ja hallinnon tavat ovat muuttuneet. Säädeltäviä asioita ja suuria päätöksiä vaativat kokonaisuudet kasvavat jatkuvasti.  Yhteisten asioiden hoitaminen ottaa oman aikansa, siitähän politiikassa on kyse ja tätä työtä jatkan mielelläni myös ensi kevään aikana.

Minna Räsänen