Vuosi 2018 taputeltu – mitä uusi vuosi tuo tullessaan?

Mitä on kuulunut vuoden 2018 valtuutetun vuoteen? Mitä on jäänyt mieleen ja mistä lähtökohdista lähdetään ensi vuoteen?

Osallisuus on viihtyisän kaupungin edellytys
Vantaalaisten osallisuuden vahvistaminen, mukaanotto kaupungin päätöksentekoon, neuvominen ja auttaminen.  Nämä asiat tulevat ensimmäisenä mieleen, kun valtuutettuna ja lautakunnan jäsenenä on asioita ratkaissut päätöksentekijänä.

Asuinalueiden viihtyvyys kiteytyy pitkälti palveluihin ja siihen, millaisia kokemuksia meillä asukkailla on siitä, kuinka hyvin näkemyksiämme kuunnellaan. Vuorovaikutuksen merkitystä ei voi vähätellä. Kuten keväällä jo kirjoitin on osallisuus muutakin kuin sanoja paperilla. Vantaan kasvaessa ja tiivistyessä ovat ongelmat mm. parkkipaikkojen riittävyydestä, korkeiden kerrostalojen rakentumisesta sekä liikenneyhteyksien toimivuudesta pinnalla jatkuvasti. Ne ovat asioita, jotka näkyvät ja koskettavat ihmisten arkea.

Vuoden 2019 aikana Vantaalla keskitytään muun muassa asuinalueiden eriarvoistumiskehityksen vähentämiseen. Sitä varten marrakuussa päätetyssä budjetissa myönnettiin erityistä positiivisen erityiskohtelun rahoitusta, joilla jo esiintyviin ongelmiin etsitään ratkaisuja.  Panostamalla koulutukseen, työllistymiseen ja asuinalueiden turvallisuuteen voidaan vahvistaa sitä, että jokainen vantaalainen viihtyisi kotikaupungissaan entistä paremmin.

Hyvinvointia perheille ja lapsille ja terveyttä nuorille

Maksuton leikkipuistoruokailu toteutuu ja se on hieno juttu!  Jo useampana kesänä esimerkiksi sosiaalisen median eri vantaalaisissa ryhmissä on kaivattu puistoruokailua. Ihmetelty sitä, että miksi Helsingissä palvelu on olemassa ja Vantaalta aikaisemmin lopetettu.

Vantaa on lapsiperheiden kaupunki ja palveluiden on tuettava perheiden elämää. Siksi olen iloinen, että ensi kesänä maksutonta leikkipuistoruokailua pilotoidaan. Sen avulla voidaan tarjota pienille lapsiperheille mahdollisuus yhteisölliseen ruokailukokemukseen leikkipuistossa, mutta myös vähentää kaupungissamme asuvien pienten ihmisten nälkää.  Meillä on varmasti perheitä, joissa kesäaikaan ja koulujen ollessa kiinni voi lämpimän aterian järjestäminen perheen pienimmille lomalaisille olla hankalaa.

Terveyspalveluiden saatavuudesta on kuluneenakin vuonna puhuttu paljon, koska sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on ollut tapetilla.  Nähtäväksi jää mitä sotelle tapahtuu, mutta sen perusperiaatteen on oltava se, että ihminen ei jää järjestelmän jalkoihin.

Onneksi kaikesta tästä sote-sopasta huolimatta vantaalaiset saavat ensikin vuonna terveyspalveluita ja niitä myös laajennetaan ja käsipareja saadaan lisää mm. vanhusten hoivaan. Maksuttoman ehkäisyn laajentaminen Väestöliiton suosituksen mukaisesti 25-ikävuoteen tuo ison harppauksen eteenpäin nuorten seksuaaliterveyden edistämissä.

Ihmisten näköistä politiikkaa vuonna 2019

Ensi vuosi näyttää näin valtuutetun silmin hyvin mielenkiintoiselta. Vantaa jatkaa kasvuaa ja senkin kannalta oleellinen Uudenmaan uusi maakuntakaava tulee hyväksyttäväksi. Sillä on merkitystä niin ympäristöön, liikkumiseen kuin rakentamiseen.
Kaupungin tarjoamissa palveluissa sekä kehittymisessä tulee varmasti näkymään myös uudet tulet. Vantaa saa uuden hallinto-organisaation, kun vuonna 2018 kaupunginjohtajana aloittanut Ritva Viljasen luotsaama organisaatiouudistus tulee voimaan.

Ensimmäisen kauden valtuutettuna nyt takana on ensimmäistä kertaa kokonainen kalenterivuosi tammikuusta-joulukuuhun. Kaupungin vuosikierto on näin ollen nyt tullut tutuksi. Ensi vuonna pääsenkin taas tutustumaan uusiin haasteisiin, kun aloitan demareiden valtuustoryhmän 1. varapuheenjohtajana.  Tiedossa on siis jälleen uusia oppimisen paikkoja!

Pysyvätkö asukkaat mukana Vantaan kasvussa?

Ohessa eilen maanantaina 9.4.2018 Vantaan kaupunginvaltuustossa pitämäni puheenvuoro Kulleropuiston asemakaavan päätöskäsittelyssä.

Aiemmat kirjoitukseni aiheeseen liittyen löytyvät:
Vantaata on suunniteltava ja rakennettava yhteistyöllä
Arjen politiikkaa lautakuntatyössä
Osallisuus on tunne, ei vain sanoja paperilla

Arvoisa puheenjohtaja ja valtuustokollegat,

Kulleropuiston kaava on mielestäni oiva esimerkki siitä, miten Vantaa kasvaa ja tiivistyy jatkuvasti. Se on samalla esimerkki siitä, kuinka täällä asuvat ihmiset tämän kaupungin kasvamisen kokevat. Osa pitää hyvänä ja osa ei. Ja fakta on myös se, että iso osa vantaalaisista on täysin hiljaa tässä kokonaisuudessa.

Valtuutettuna minun on kyseenalaistettava sitä, että millä hinnalla tämä kaupungin kasvu tapahtuu. Voimmeko aidosti sanoa luovamme tulevaisuuden kaupunkia ihmisiä varten? Tässä kasvamisen huumassa, onnistummeko oikeasti kuuntelemaan asukkaiden ääntä ja toteuttamaan siitä kumpuavia toiveita poliittiset ja talouden reunaehdot huomioon ottaen viisaasti?

Uskon itse, että Vantaan vetovoimaa ja täällä asuvien ihmisten viihtymistä voidaan parantaa ja kehittää vain huolehtimalla, että Vantaa kasvaa fiksusti ja asukkaiden ääntä aidosti ymmärtäen.

Kulleropuiston asemakaavan osalta minun on pakko tuoda tässä salissa esille epäilykseni siitä, onnistuimmeko vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä asukkaiden kanssa kaavan suunnitteluvaiheessa. Ja tähän peilaten on mielestäni aiheellista myös kysyä, että onko päätös rakentaa juuri näin, kuten asemakaavassa on esitelty, nyt viisasta ja fiksua.

”Kulleropuiston asemakaavan osalta alueen asukkaiden aktiivisuus ja halu vaikuttaa oman asuinalueen kehittymiseen on ollut ilmeistä”

Kulleropuiston asemakaavan osalta alueen asukkaiden aktiivisuus ja halu vaikuttaa oman asuinalueen kehittymiseen on ollut ilmeistä. On mielestäni harmittavaa, että tunne aidosta osallistumisesta ja mielipiteiden huomioonottamisesta ei kuitenkaan heidän keskuudessaan ole tämän vahvempi.

Kysynkin siis, olemmeko mahdollisesti luomassa ihmisille toimivan asuinympäristö sijasta kaupunkia, jossa etusijalle menevätkin esimerkiksi yksityisten sijoittajien toiveet tulevista rakennus- ja sijoituskohteista?

Suunnittelemmeko ja rakennammeko Vantaalle ihmisille koteja, joissa viihtyä ja, joissa juurtua Vantaaseen. Vai valitsemmeko helpon tien ja pystytämme entistä kiireemmin sijoittajille tarkoitettuja helppoja portaita rahalliseen menestykseen? Haluammeko me täällä valtuustossa, että ihmiset viihtyvät Vantaalla, vai edistämmekö sitä, että ihmiset elävät täällä vain olosuhteiden pakosta?

Samaan aikaan, kun näitä kaupungissa luotuja yhteisiä kasvun tavoitteita on kaupunkisuunnittelussa toteutettu, myös tämän asemakaavan osalta, me täällä valtuustossa puhumme paljon siitä, että osallisuus on tärkeä osa vantaalaisuutta. Olemmehan hyväksyneet myös erillisen toimintamallin siihen, kuinka asukasvaikuttamista tulisi osallistuvassa Vantaassa toteuttaa.

Asukkaiden aktiivisuus ja panos Vantaan rakentamisessa on arvokasta.  Meidän on päästävä askel eteenpäin pelkistä suunnitelmista ja lakisääteisen vuorovaikutuksen toteuttamisesta siihen, että asukkaat oikeasti ymmärtävät, mitä täällä kaupungissa tapahtuu. Ja, että heille vahvistuisi tunne siitä, että yhteistyöllä tätä kaupunkia rakennetaan.

Kulleropuiston asemakaava toteuttaa varmasti kaupungille tärkeitä, myös numerollisia tavoitteita. Mutta entäpä alueella asuvien ihmisten kokemukset ja mielipiteet sekä esille tuodut huolenaiheet? Minulla on tunne siitä, että alueen aktiiviset asukkaat ovat jääneet vaille vastauksia esittämiinsä kysymyksiin ja siihen, miksi asemakaava on tämänlaisena meillä valtuustossa päätettävänä. Ja se on mielestäni esimerkki siitä, että me olemme epäonnistuneet tämän kyseisen kaavan valmistelussa.

Valitettavasti näin.

Kiitos.

Minna Räsänen, kaupunginvaltuutettu, kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen (sd)

 

Vantaata on suunniteltava ja rakennettava yhteistyöllä

Vantaa suurenee vauhdilla. Uusien asuinalueiden luomisen ja kehittämisen lisäksi myös vanhemmilla asuinalueilla ja kaupunkikeskustoissa on jo selkeästi nähtävillä vahvaa tiivistämisrakentamista.  Tämä näkyy ja tulee näkymään entistä korkeimpina kerrostaloina, luultavasti pahenevina pysäköintiongelmina ja, että pientaloalueet muuttavat luonnettaan entistä monipuolisemmiksi asuinalueiksi. Kaupunkikeskustat kasvavat entisestään ja radanvarteen sekä liikenteen pääväylien varrelle pyritään entistä hanakammin löytämään tilaa tornitaloille ja ihmisille.

Lähtökohdat ja strategiset linjaukset kaupungin kasvuun ja millaisessa asuinympäristössä tulevaisuudessa asumme löytyvät politiikasta ja siitä, millaista asunto- ja maankäyttöä kaupungissamme toteutetaan.  Jotta Vantaan vetovoima ja sitä kautta myös asukkaille toteutetut palvelut ja hyvinvoinnin edellytykset voidaan säilyttää, on pidettävä huolta siitä, että Vantaa kasvaa fiksusti ja asukkaiden ääntä kuunnellen sekä ymmärtäen.

Vantaan Sanomissa (10.2) Hiekkaharjun omakotitaloyhdistyksen puheenjohtaja Robert Kullström ilmaisi huolensa siitä, toteutuuko asukkaiden mielipiteiden kuuleminen kaava-asioissa oikeasti. Kullström nosti mielestäni esille tärkeän kuntalaisten osallisuuteen ja vaikutusmahdollisuuksiin vahvasti liittyvän asian. Pelkästään mielipiteen kuuleminen ja ylös kirjaaminen ei luo tunnetta siitä, että esille nostetut asiat tulisivat huomioiduksi tai ymmärretyksi.

Tarvitsemme kaupunkiimme lisää koteja ihmisille, palveluita ja työpaikkoja. Näiden rakentamisessa on huomioitava monia erilaisia näkökantoja. Meidän poliittisten päättäjien on myös valittava linjamme siinä, miten ja millä tavoin kaavoitusta ja asuinalueita kehitetään ja esimerkiksi uusien kotien rakentamista edistetään.  Asuinympäristöjen rakentamisessa ja kehittämisessä on mielestäni kaikkien etu se, että sitä tehdään yhteistyössä asukkaiden ja kaupungin välillä. Kaupunki on olemassa ihmisiä varten.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenenä koen tärkeäksi, että vuorovaikutus asukkaiden kanssa on kaavoitustyössä jatkuvaa, rakentavaa ja kehittävää. Siksi olen iloinen siitä, että Kulleropuiston kaavassa ainakin osa asukkaista on ottanut rohkeasti kantaa alueen tulevaisuuden näkymiin.  Asukkaiden aktiivisuus ja panos tulevaisuuden Vantaan rakentamisessa on arvokasta. Se on mielestäni myös merkki siitä, että Vantaata halutaan suunnitella ja rakentaa yhdessä entistä paremmaksi kotikaupungiksi. Tämänkaltaisesta esimerkistä ja asukkaiden luovuudesta on mielestäni hyvä ottaa mallia ympäri Vantaata. Uskon, että yhteistyön toimintatapoja vahvistamalla saamme kasvavan Vantaan myös pysymään meille kaikille hyvänä kotikaupunkina.

Minna Räsänen
(Kirjoitus julkaistu Vantaan Sanomissa 14.2.2018)

Arjen politiikkaa lautakuntatyössä

Kirjoitin jo tammikuussa kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksesta ja siitä, kuinka jätimme Vantaalla Kulleropuiston kaavan jo toistamiseen pöydälle. Pöydälle jättö juontui siitä, että lautakunnassa oli monia kaavaan liittyviä näkemyksiä.

Mielestäni Kulleropuiston muutosta kaavaan on valmisteltu perusteellisesti ja siihen varmasti on käytetty paljon resursseja. Tästä työstä iso kiitos kaikille sen parissa tuntikausia viettäneille.

Kaava ei tietenkään voi olla täydellinen – harvoin varmaankaan kaavat kaikkien mielestä ovat – koska ne tietenkin muodostuvat monien asioiden kompromisseina.

Kulleropuiston tullessa kaupunkisuunnittelulautakunnassa ensimmäisen kerran eteeni, en voinut olla huomioimatta kaavassa esille tulleita ja asukkaiden toistuvasti nostamia muistutuksia ja huomautuksia. Koin, että alueen asukkaat olivat tehneet paljon työtä ja pyrkineet muokkaamaan kaavaa ja vaikuttamaan sen sisältöön. Samalla näin, että ainakin osa alueen asukkaista oli toistuvasti nostaneet esille sellaisia näkökantoja, jotka myös minusta olivat huomionarvoisia ja, joihin syystä tai toisesta, myös itse kaavoja käsitellessä kiinnitän huomiota.

Jo edellisessä kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa pyrin tuomaan esille näkökulmaani siitä, että olin huolissani asukasdemokratian toteutumisesta sekä siitä, onko kaava toimiva.  Nämä siitäkin huolimatta, että mielestäni on täysin selvää, että Kulleropuiston alue on hyvää rakennusaluetta ja kaikkien etu olisi se, että sille saataisiin rakennettua toimiva kokonaisuus, joka myös tukee kaupunkin strategisia päämääriä ja lisäisi muun muassa uusien kotien rakentumista Vantaalle.

Ennen lautakunnan(kuntien) kokousta esimerkiksi koin, että muun muassa pysäköintiin liittyvät asukkaiden huomiot sekä kaavassa oleva rakennusmassan sijoittelu, eivät tuntuneet minusta toimivilta. Toki ymmärrän, että hyppäsin kaavan valmisteluun ”kesken kaiken”, enkä ensimmäisen kauden lautakunnan jäsenenä voikaan vielä kaikkia ratkaisuja nähdä ”oikealla lailla”, mutta siitä huolimatta jokin minua kaavassa kaiversi.

Kaava jätettiin joulukuussa sekä tammikuussa pöydälle lautakunnassa.

Kävin paikan päällä, juttelin ihmisten kanssa. Selvitin asiaa enemmän ja enemmän. Juttelin eri vaihtoehdoista puoluekavereideni ja muiden puolueiden edustajien kanssa. Olin myös yhteydessä valmistelijoihin ja virkamiehiin. Pyrin ottamaan asioista selvää ja sitä kautta muodostamaan mielipiteeni asiaan.

Kaiken tämän jälkeen oma näkemykseni muotoutui siihen suuntaan, että en ollut kyseistä kaavaa valmis hyväksymään sellaisenaan. Siksi tänään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa tein  poikkeavan esityksen ja esitin, että kaava vielä kertaalleen palautettaisiin valmisteluun. Perustelin palautusesitystäni mm. sillä, että asuntoja pitäisi porrastaa vielä enemmän sekä sillä, että pysäköintiin liittyviä ongelmat olisi otettava huomioon eikä tehdä ehdoin tahdoin lisää ongelmia ja sillä, että asuinalueita pitäisi pyrkiä suunnittelemaan viihtyisäksi yhdessä asukkaiden kanssa vuorovaikutuksessa. Olin myös valmis kuulemaan kritiikin ja kantamaan poliittisen vastuun siitä, että palautusesitys toteutuessaan olisi vaikuttanut mittavasti kaupungin strategisten päämäärien saavuttamiseen.

Äänestystuloksen jälkeen (6-7) kaava etenee. Tästä prosessista oppineena voin tyytyväisenä katsoa peiliin siinä, että koen tehneeni itse sen, mitä lautakunnan jäsenenä ja kuntapoliitikkona tämän asian eteen tällä kertaa pystyin. Uskon myös, että vaikka tällä kertaa edustamani näkökanta ei ”voittanutkaan”, sen esille tuominen on hyväksi esimerkiksi lautakunnan tulevaisuuden työskentelylle.

Voin myös rehellisesti sanoa, että kuntapolitiikkakin on jännittävää kaikkine käänteineen ja tämä oli myös hyvin mielenkiintoista kokea! Eräässä vaiheessa olin varma siitä, että löydämme yhteisen ratkaisun kaikkien poliittisten puolueiden välillä asian eteenpäin viemiseksi myös niin, että muun muassa minun kaavasta esille nostamani huolet olisivat tulleet niin sanotusti ”vahvemmin” päätöksessä kuulluksi.

Uskallan myös väittää, että prosessin eräässä vaiheessa, kaavan palautus oli jo ”viittä vaille” menossa läpi, että minä ja muut palautusesityksen kannalla olleet olisimme saaneet vahvimman tuen palautusesitykselle. Ja lopulta kävi näin, että palautusesitykseni ei kuitenkaan saanut tarpeeksi kannatusta. Äänestystuloksen tiukkuus kuitenkin kertoo mielestäni sen, että kaupunkisuunnittelulautakunta oli tässä asiassa niin sanotusti vaikean edessä, ja politiikka on asioiden eteenpäin viemisen lisäksi myös jännittäviä hetkiä, rakentavaa ja opettavaa. Arjen kuntapolitiikkaa.

Tällä eteenpäin!

Minna Räsänen
kaupunkisuunnittelulautakunnan ja kaupunginvaltuuston jäsen

Kaupunkisuunnittelun vuosi starttasi

Vuoden ensimmäinen kaupunkisuunnittelulautakunnan kokous aloitti vuoden sähäkästi useamman tunnin kokouksella. Illan aikana hyväksyttiin muun muassa kaupunkisuunnittelun työohjelma tälle vuodelle. Asiasta käytiin hyvää keskustelua ja itsekin käytin puheenvuoroa muun muassa ”vanhojen” lähiöiden kehittämisestä. Tästä olin puhunut muun muassa Koivukylässä asukkaiden kanssa muutama viikko sitten, kun osallistuin valaistuskävelyyn.

Työohjelma on laaja kokonaisuus, johon suosittelen tutustumaan! Kokouksessa päätettiin poistaa työohjelmasta yksimielisesti  Rukinpyörän asemakaavatyö Itä-Hakkilasta.  Asian yhteydessä keskusteltiin myös käynnissä olevasta yleiskaavatyöstä. Sen merkitys on kaavoituksessakin tulevaisuudessa iso. Tätäkin työtä suosittelen seuraamaan!

Mielenkiintoisena asiana oli myös Puu-Kivistön asuinkorttelin tontinluovutus- ja suunnittelukilpailun avaaminen. Kivistöön ollaan siis rakentamassa puukorttelia, jossa yhdistyy ekologiset arvot ja yhteisöllinen ja mahdollisesti myös aika autoton asuinkortteli. Uusia asuntoja alueelle on tulossa noin 600 kappaletta.
Lähtökohdat ja esittely vaikuttivat mielenkiintoisilta. Itse toin esille myös sen, että olisi hyvä, että alueen suunnittelussa otettaisiin huomioon mahdollisuus käyttää kotimaista puuta korttelin rakentamisessa. Uskon, että tämä voisi olla hyvä tapa korostaa myös kotimaisen metsä- ja puuteollisuuden merkitystä ja hyödyntämistä suomalaisessa rakentamisessa.  Nähtäväksi jää millaisia kilpailuosallistujia tulee ja, mistä lopulta valinta päästään tekemään.

Hiekkaharjussa sijaitsevasta Kulleropuiston asemakaavasta on käyty paljon keskustelua ja kirjoittelua muun muassa Vantaan Sanomissa. Asia oli lautakunnan käsittelyssä jo joulukuussa, jolloin kaava jäi pöydälle. Tänään lautakunnan jäsenillä oli mahdollisuus kysellä asiasta lisää. On mielestäni selvää, että asukkaiden osallisuutta ja demokratiaa on syytä Vantaalla päätöksenteossa edistää ja vaalia.Tätä näkökulmaa pidin esillä myös lautakunnassa.

Kulleropuiston asemakaava jäi nyt jo toistamiseen pöydälle. Siihen palataan seuraavassa kokouksessa jo parin viikon päästä. Tärkeää on, että tiivistämisrakentamista Vantaalla toteutetaan ja Hiekkaharju kulku-yhteyksineen on oivallinen paikka asua ja myös rakentaa lisää. Itseäni asiassa eniten mietityttää se, kuinka hyvin asemakaava saadaan aikaiseksi niin, että se palvelee sekä Vantaata, asuntojen lisärakentamistarvetta, mutta turvaa myös tulevaisuudessa viihtyisän asuinympäristön alueen asukkaille.

Tästä tämäkin lautakuntatyön vuosi pyörähti siis käyntiin. Luvassa on varmasti vuoden aikana mielenkiintoisia päätöksiä – Vantaa kasvaa vauhdilla ja asukkaat on pidettävä mukana!

Minna Räsänen

Mistä lautakuntatyö rakentuu?

Syksyn kuluessa olen saanut kokea omakohtaisesti sen, mitä kuntapoliitikkona toimiminen työmäärässä oikeasti tarkoittaa. Valtuuston ja kaupunkisuunnittelulautakunnan työ ja niihin liittyviä erilaisia kokouksia tai tilaisuuksia on ollut kalenterissa tiuhaan tahtiin.

Toki jokainen valtuutettu ja lautakunnan jäsen käyttää aikaa oman tehtävänsä hoitoon niin paljon, kuin omat resurssit riittävät. Usein työtä tehdään esimerkiksi oman työn ohessa, jolloin välillä ajankäyttö voi olla kireää.

Päätin kirjata auki keskimäärin sen, kuinka paljon olen itse viettänyt aikaa kaupunkisuunnittelulautakunnan työhön tai työskentelyyn mielestäni suoraan liittyvien asioiden parissa.

Alla karkea yhteenvetoni siitä, miltä tämä syksy on ajallisesti näyttänyt lautakunnan jäsenenä.

FAKTA:
Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokous järjestetään kerran kuukaudessa.

Kokouksien määrä:
elo-joulukuu yhteensä 5 kpl

Kokouksen kesto:
Yhden kokouksen kesto ryhmäkokouksineen noin 4 h

Kokoukseen valmistautuminen:
noin 1 h esityslistan lukemista ja noin 0,5 h tietojen hakemista

Kokouksen jälkeen:
noin 1 h esimerkiksi päätöksistä kertominen asukkaille, blogikirjoitus tms.

Yhteensä kuukaudessa: 6,5 h

Yhteensä syyskauden aikana: 32,5 h

Kokouksien lisäksi lautakuntatyöhön liittyvä muu kokous tai koulutus:

Lautakuntatyön perehdytys: 3 h
Lautakunnan suunnitteluseminaari:
14 h.
Lautakuntatyön suunnittelua oman puolueen kanssa:  4 h
Kaavoituksen perusteet koulutus: 2 h
Kaavoitusilta: noin 2 h

Yhteensä muut syksy: 25 h

KAIKKI YHTEENSÄ: 57,5 h
Kuukaudessa:
11,5 h
Viikossa:
n. 3 h

Kuntaliitto on arvioinut, että luottamushenkilötyöhön käytetty aika on 2000-luvulla kasvanut merkittävästi. En ihmettele tätä yhtään. Hallinnan ja hallinnon tavat ovat muuttuneet. Säädeltäviä asioita ja suuria päätöksiä vaativat kokonaisuudet kasvavat jatkuvasti.  Yhteisten asioiden hoitaminen ottaa oman aikansa, siitähän politiikassa on kyse ja tätä työtä jatkan mielelläni myös ensi kevään aikana.

Minna Räsänen