Tätä et tiennyt – 3 faktaa pahoinvoivista vantaalaisista

Vastakohtien Vantaa

Asuisinpa Vantaalla – vai asuisinko, jos olisin nämä asiat tiennyt etukäteen? Oma ylpeä vantaalaisuuteni sai eilen kipeää osumaa, kun kaupungin hyvinvointikatsaus tipautti minut asukkaiden tuntemuksista ja elämäntavoista nopeasti maan pinnalle. Tätäkö arkemme oikeasti on? Asumme entistä pienemmissä asuinnoissa koko ajan eriytyvissä kaupunginosissa.  Ja samaan aikaan toisaalla puhumme trendikkäästä ja vetovoimaisesta tulevaisuuden kaupungista. Vastakohtien kaupunki, sitä tämä varmasti on. Ja siitä kertoo myös Vantaan hyvinvointikatsauksen 2017 tilastotiedot. Ne eivät maalaa kaupungista monilta osin kovinkaan ruusuista kuvaa:

Vantaalaiset rakastavat tupakointia

Röökaaminen on rumaa, haisee pahalle ja aiheuttaa vakavia riskejä omalle terveydelle ja hyvinvoinnille sekä toki myös läheisille, jos he tupakansavulle altistuvat.
Usein päihdeaineita käytettäessä kyse on riippuvuudesta ja varmasti myös opituista tavoista. Ehkäpä perinteinen valistustyö olisi syytä palauttaa vantaalaisten keskuuteen? Voisiko sen avulla pyrkiä kohti terveellisempiä elämäntapoja? Hienoa on kuitenkin se, että alkoholia Vantaalla juodaan harvemmin kuin verrokkikaupungeissa. Juomamääristä ei tosin itselläni ole tietoa. Pari kolme kertaa vuodessa vetäistyt änkyrähumalat saattavat olla yhtä vaarallisia kuin useammin harjoitettu alkoholin nauttiminen – Eikö totta?

Vantaalaisia lapsia kiusataan eniten Suomessa

Äiti, en tahdo mennä kouluun. Tämä konkarimuusikko Tommi Läntisen kappale kiusaamisesta on varmasti yksi oman ikäpolveni ”tunnusbiiseistä” kouluajoilta. Olisiko Vantaallakin syytä ottaa keskusradiot käyttöön ja pistää kyseinen kappale soimaan? Ja olisi varmaan syytä pohtia lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilankin konsultointia kiusaamisen estämiseksi ja asian ratkaisemiseksi.

Ei ole oikein, että lapset ilmoittavat tulevansa vantaalaisissa kouluissa kiusatuiksi useammin kuin muualla Suomessa.

Mistä tämä kertoo? Liian suurista luokkaryhmistä, riittämättömistä opetusresursseista, liian vähäisestä ennaltaehkäisevästä toiminnasta? Koulujen tasolla kiusaamista seurataan, mutta ongelmiin puuttuminen on kiusaamistilanteissa selkeästi tuloksia lukiessa vaikeaa. Oppilaiden, kotien ja koulujen hyvinvoinnin parantamiseksi tähän ongelmaan on löydettävä ratkaisuja. Jokaisella lapsella on oikeus saada käydä koulua ilman pelkoa.

Vantaalla on paljon köyhyyttä

Työssäkäyvä köyhä (working poor) -ilmiö on vantaalaisten keskuudessa tuttu. Tuloerot ovat Vantaalla pieniä, mutta siitä huolimatta meillä asuu paljon köyhiä. Tämä on tilanne, vaikka tulonjako on tasaista kaupungissamme (ei huippujohtajia, vaan tasaista massaa) ja vantaalaiset käyvät ahkerasti töissä. Meillä maksetaan toimeentulotukea enemmän, kuin muissa isoissa kaupungeissa ja toimeentulotukea maksetaan usein myös pitkäaikaisesti.

Osasyyksi voidaan varmasti kepin nokkaan nostaa asumisen korkea hinta. Jos töistä saatu palkka ei riitä elämiseen eikä vuokraan, niin totta kai asumistuen riittämättömyyttä paikataan toimeentulotuella. Tämä jos mikä, on yksi suuri peruste edistää kohtuuhintaisen asuntotuotannon rakentamista kaupunkiimme.

Politiikalla on väliä – vain onko?

Näiden edellä mainittujen asioiden muuttamiseksi parempaan suuntaan tarvitaan politiikkaa. On tehtävä päätöksiä, joilla tuetaan terveyttä, hyvinvointia ja ihmisten toimeentuloa. Tarvitaan politiikkaa ja poliitikkoja, jotka osaavat ajatella kauaskantoisesti ja arvioida päätöksenteon vaikuttavuutta ihan sinne ihmisen kotiovelle saakka.

– Kyllä, vantaalaisilla on oikeus vaatia parempaa elämää ja sen rakentamisen edellytyksiä voi vaatia poliittisilta päättäjiltä. Paitsi Äh! Ei vantaalaisia politiikakaan saati äänestäminen kiinnosta!

Minna Räsänen
kaupunginvaltuutettu, (sd)

ps. Vantaan kaupunginvaltuusto käsittelee Vantaan Hyvinvointikatsausta 2017 kokouksessaan 5.3.2018.

LISÄYS TEKSTIIN SUNNUNTAINA 4.3.2018
Vantaan Puskaradiossa (Facebookissa toimiva ryhmä),  nosti tekstini esille kysymyksiä ja kommentteja. Lisäksi myös ihmeteltiin, mihin tekstin ”faktat” perustuvat. Yritän tuoda ne lyhyesti tässä esille:

Kirjoituksessa käytin pohjana Vantaan valtuustossa maanantaina 5.3. käsittelyssä olevaa Vantaan Hyvinvointikatsaus 2017 -materiaalia.

Vantaalaiset rakastavat tupakointia:
Vantaalla on paljon 20-64 -vuotiaita päivittäin tupakoivia (15,8 %) Verrokkeina olivat muut suuret kaupungit kuten Espoo, Oulu, Helsinki, Tampere – Joista siis Vantaa piti Turun kanssa ykkössijaa.
Tämän lisäksi Vantaalla tupakointi on yleisintä ammatillisissa oppilaitoksissa 20,4 %,  (koko maa 23, 4 %).

Alkoholista: Aikuisten alkoholin liikakäyttö on vahentynyt (27,4 %) Tässä samoihin suuriin kaupunkeihin verrattuna Vantaan luku oli alin.

Vantaalaisia lapsia kiusataan eniten Suomessa:
Vantaalaiset lapset kokevat kiusaamista useammin kuin lapset koko maassa keskimäärin:
Perusopetus 4. ja 5 lk 22,6 %, (koko maa 19,4 %)
Perusopetus 8. ja 9 lk 27,7 % (koko maa 24,4 %)

Vantaalla on paljon köyhyyttä:
Toimeentulotukea saavien osuus 18.-25 -vuotiaiden osalta on selvästi suurten kaupunkien korkein (18,9 %) ja myös toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavien osuus sekä 18.-25 -vuotiaissa että 25-64 -vuotiaissa oli suurten kaupunkien korkein (6,8 %).

Ja vielä äänestämisestä:
Esim. kuntavaalit, äänessaktiivisuus oli 52,3 % , joka oli kaikista alhaisin verrattuna muihin isoihin kuntiin kuten esim. Helsinki (61,8%), Espoo (60,1 %) ja Tampere (59,3 %)

2 vastausta artikkeliin “Tätä et tiennyt – 3 faktaa pahoinvoivista vantaalaisista”

  1. Muutama prosenttiluku asioiden suuruusluokan hahmottamiseksi ei kyllä olisi pahitteeksi vai olisiko se vienyt terän kirjoituksen sanomalta?

    1. Hei Ile-72!
      Kiitos vinkistä, lisäsin blogin tekstiin ne prosentit ja luvut + linkin vielä siihen hyvinvointikatsaukseen 2017, josta nämä kaikki löytyvät t. Minna

Kommentit on suljettu.