Tulevana sunnuntaina vietetään useissa kodeissa äitienpäivää. Suomalaisten perinne äitienpäivän viettoon juontaa juurensa vuoteen 1918. Tuolloin äitien asema yhteiskunnassa oli hyvin erilainen kuin nyt.
Tasa-arvon lisääntyessä ja hyvinvoinnin kasvaessa, voidaan ajatella, että nykyäidillä asiat on paremmin. Voisi kuvitella, että yhteiskunnassa tämä näkyisi lapsimäärien kasvuna. Mutta asia on päinvastoin. Lapsia syntyy entistä vähemmän ja äideiksi tullaan koko ajan yhä vanhempana. Väestönkasvu on Suomessa hidastunut. Kuka huolehtii meistä vanhempina, jos nuoria sukupolvia ei ole olemassa?
Naisten ja äitien asemaan on yhteiskunnassa edelleen kiinnitettävä huomiota. Ei ole oikein, että naisten työmarkkina-asema ja esimerkiksi palkkaus ovat heikommat kuin miehillä. Äitien paluuta takaisin työelämään on helpotettava, eläkettä on kerryttävä ja perheiden työn ja arjen yhteensovittamista helpotettava.
Myös kunnilla on mahdollisuus pitää äitejä kuin kukkaa kämmenellä ja edistää äitien ja naisten asemaa. Yksi konkreettinen teko on maan hallituksen subjektiiviseen päivähoitoon tekemien rajausten poisto. Vantaalla voisimme poistaa voimassa olevat rajoitukset ja ottaa rohkeasti askeleet kohti maksuttoman varhaiskasvatuksen suuntaa.
Aiemmin oli ”tapana”, että avioliiton solmimisen jälkeen lapsi kuului samaan pakettiin automaattisesti. Nykyisin moni valitsee myös toisin. Avioliittojen päättyminen on hyväksyttävämpää. Vantaalla on vuoden 2015/2016 väestöraportin mukaan 15 % yksinhuoltajaperheitä. Näistä yksinhuoltajaperheistä valtaosa (86 %) pyörii äidin voimin. Tämä nykyajan vallitseva tilanne sekä perhemuotojen monimuotoisuus on huomioitava perheille tarjolla olevissa palveluissa sekä niiden suunnitelussa.
Valmisruoka vapautti äidit liikkeelle
Äitien ja naisten aseman vahvistuminen Suomessa on asia, jota ei voi arvostaa mielestäni liikaa. Työtä tällä saralla on toki jäljellä. Yksi syy, joka tätä kehittymistä on osaltaan edesauttanut on elintarviketeollisuuden innovaatiot ruokkia perhettä einesruualla.
Pikkuhiljaa, kun kodeissa ruuanlaittoon kulutettu aika väheni, lisäsi se vapautta tehdä asioita enemmän kodin ulkopuolella. Valmisruuan tarjoamat mahdollisuudet ovat helpottaneet naisten siirtymistä töihin kodin ulkopuolelle osallistua enemmän yhteiskuntaan ja kouluttautua.
Perinteiset sukupuoliroolit ovat vuosikymmenten aikana hälventyneet ainakin osittain. Nykyisin ruuanlaitosta perheissä vastataan varmasti paljon enemmän yhdessä kuin vielä vuonna 1918. Eikä siihen, että voit ruokkia itsesi ja perheenjäsenesi vallan mallikkaasti välttämättä enää tarvita edes hellaa. Kaupoissa on hyllymetreittäin eri jalostusasteisia valmisruokia tarjolla.
Edelleenkin valmisruoka voi tuoda kiireeseen helpotusta ja antaa perheissä aikaa yhteiseen tekemiseen. Tosin nykytutkimustulokset kertovat, että yhä useammin lapset viettävät pitkiä aikoja yksin kotona vanhempien ollessa töissä. Perheiden yhteistä aikaa ja lasten hyvinvointia voidaan lisätä yhteiskunnan taholta ja poliittisilla päätöksillä.
Ehkäpä tänä äitienpäivänä kodeissa ei tarvitse tehdä kakkuja alusta asti itse, vaan helpottaa ajankäyttöä ja ostaa valmiina. Äitiä voi kiittää ja palkita myös yhteisellä koko perheen kävelyretkellä. Eikä näiden esimerkkien tarvitse perheissa tapahtua vain tulevana sunnuntaina – Äitienpäivää voi viettää ja arvostusta osoittaa joka päivä!
Minna Räsänen