Tällä viikolla me pohjoinen katajainen kansa saimme osaksemme hyvää ja kaunista: Kerrottiinhan meidän olevan maailman onnellisin kansa – Ihanaa! Mikä onkaan hienompaa kuin olla onnellinen.
Keskiviikkona julkaistu YK:n raportti listasi reilut 150 maata onnellisuusjärjestykseen ja Suomi saavutti ykköstilan. Onnellisuusraportissa arvioidaan onnellisuutta muun muassa ihmisten tuloihin, sosiaaliseen tukeen ja sen kuinka pitkään meidän odotetaan elävän perusteella.
Suomi on useampana vuonna ollut onnellisuusbarometrin kärkisijoja kärkkymässä. Nyt vihdoin raportti osoittaa meidän olevan ensimmäistä kertaa onnellisimpia maailmassa. Ja onko tämä ihme? Mielestäni ei. Meillä Suomessa on oikeasti monet asiat todella hyvin – kiitos hyvinvointiyhteiskunnan ja ihmisiä monilla tavoin suojelevien rakenteiden. Meillä on sääntöjä, normeja ja lakeja, joissa monin eri tavoin usein edistetään jokaisen oikeutta onnelliseen elämään.
Otetaan pari esimerkkiä:
Terveydenhuoltolaki, jonka tehtävänä on turvata sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden järjestäminen. Ja toki niihin pääsy. Onko siis ihme, että elämme täällä pidempään ja luultavasti myös monissa perusasioissa terveempinä kuin muualla? Ihmisen on varmasti onnellisempi terveenä kuin sairaana. Pidetään siis kiinni oikeudestamme laadukkaaseen ja lähellä olevaan, kaikkia tasa-arvoisesti kohtelevaan terveyden- ja sairaudenhoitoon myös siinä tilanteessa, jos se sote-uudistus tulee.
Vaikka raha ei tuo onnea, sen riittävyys kuitenkin helpottaa monien asioiden saavuttamista. Suomessa saadaan lähtökohtaisesti työstä palkkaa. Täällä työelämää säännellään muun muassa työehtosopimuksilla, joissa on määräyksiä työntekijöiden suojelemiseksi sekä aloilla maksettavista minimi palkoista. Yhä useammin tosin tesseissäkin joudutaan puristamaan tosissaan elämiseen riittävää palkkaa, mutta siitäkin huolimatta säännelty nykytila on mielestäni parempi kuin villi viidakko.
Verojen lisäksi me suomalaiset olemme onneksi jo pitkän aikaa maksaneet erilaisia sosiaalivakuutusmaksuja, joista on hyötyä niin yksilöille kuin yhteiskunnalle. Vaikka meillä Suomessakin on köyhyyttä, takaa tämä normisuomi kuitenkin ihmisille oikeuksia myös silloin, kun olemme heikossa tilanteessa. Sääntömme edistävät ihmisten itsenäistä selviytymistä ja ihmisarvoista elämää – ainakin toistaiseksi!
Väitän siis, että maailman onnellisimman kansan salaisuuden takana on monilta osin hyvin toimiva byrokratia. Useat kiellot ja normit ovat loppujen lopuksi tehty meitä ihmisiä varten. Ne luovat turvaa, edellytyksiä ja mahdollisuuksia meille kaikille – siihen onnellisuuteen. Siksi minä rakastan sääntö-Suomea ”byroslaviaa”, monissa asioissa.
Minna Räsänen