Ohessa eilen maanantaina 9.4.2018 Vantaan kaupunginvaltuustossa pitämäni puheenvuoro Kulleropuiston asemakaavan päätöskäsittelyssä.
Aiemmat kirjoitukseni aiheeseen liittyen löytyvät:
Vantaata on suunniteltava ja rakennettava yhteistyöllä
Arjen politiikkaa lautakuntatyössä
Osallisuus on tunne, ei vain sanoja paperilla
Arvoisa puheenjohtaja ja valtuustokollegat,
Kulleropuiston kaava on mielestäni oiva esimerkki siitä, miten Vantaa kasvaa ja tiivistyy jatkuvasti. Se on samalla esimerkki siitä, kuinka täällä asuvat ihmiset tämän kaupungin kasvamisen kokevat. Osa pitää hyvänä ja osa ei. Ja fakta on myös se, että iso osa vantaalaisista on täysin hiljaa tässä kokonaisuudessa.
Valtuutettuna minun on kyseenalaistettava sitä, että millä hinnalla tämä kaupungin kasvu tapahtuu. Voimmeko aidosti sanoa luovamme tulevaisuuden kaupunkia ihmisiä varten? Tässä kasvamisen huumassa, onnistummeko oikeasti kuuntelemaan asukkaiden ääntä ja toteuttamaan siitä kumpuavia toiveita poliittiset ja talouden reunaehdot huomioon ottaen viisaasti?
Uskon itse, että Vantaan vetovoimaa ja täällä asuvien ihmisten viihtymistä voidaan parantaa ja kehittää vain huolehtimalla, että Vantaa kasvaa fiksusti ja asukkaiden ääntä aidosti ymmärtäen.
Kulleropuiston asemakaavan osalta minun on pakko tuoda tässä salissa esille epäilykseni siitä, onnistuimmeko vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä asukkaiden kanssa kaavan suunnitteluvaiheessa. Ja tähän peilaten on mielestäni aiheellista myös kysyä, että onko päätös rakentaa juuri näin, kuten asemakaavassa on esitelty, nyt viisasta ja fiksua.
”Kulleropuiston asemakaavan osalta alueen asukkaiden aktiivisuus ja halu vaikuttaa oman asuinalueen kehittymiseen on ollut ilmeistä”
Kulleropuiston asemakaavan osalta alueen asukkaiden aktiivisuus ja halu vaikuttaa oman asuinalueen kehittymiseen on ollut ilmeistä. On mielestäni harmittavaa, että tunne aidosta osallistumisesta ja mielipiteiden huomioonottamisesta ei kuitenkaan heidän keskuudessaan ole tämän vahvempi.
Kysynkin siis, olemmeko mahdollisesti luomassa ihmisille toimivan asuinympäristö sijasta kaupunkia, jossa etusijalle menevätkin esimerkiksi yksityisten sijoittajien toiveet tulevista rakennus- ja sijoituskohteista?
Suunnittelemmeko ja rakennammeko Vantaalle ihmisille koteja, joissa viihtyä ja, joissa juurtua Vantaaseen. Vai valitsemmeko helpon tien ja pystytämme entistä kiireemmin sijoittajille tarkoitettuja helppoja portaita rahalliseen menestykseen? Haluammeko me täällä valtuustossa, että ihmiset viihtyvät Vantaalla, vai edistämmekö sitä, että ihmiset elävät täällä vain olosuhteiden pakosta?
Samaan aikaan, kun näitä kaupungissa luotuja yhteisiä kasvun tavoitteita on kaupunkisuunnittelussa toteutettu, myös tämän asemakaavan osalta, me täällä valtuustossa puhumme paljon siitä, että osallisuus on tärkeä osa vantaalaisuutta. Olemmehan hyväksyneet myös erillisen toimintamallin siihen, kuinka asukasvaikuttamista tulisi osallistuvassa Vantaassa toteuttaa.
Asukkaiden aktiivisuus ja panos Vantaan rakentamisessa on arvokasta. Meidän on päästävä askel eteenpäin pelkistä suunnitelmista ja lakisääteisen vuorovaikutuksen toteuttamisesta siihen, että asukkaat oikeasti ymmärtävät, mitä täällä kaupungissa tapahtuu. Ja, että heille vahvistuisi tunne siitä, että yhteistyöllä tätä kaupunkia rakennetaan.
Kulleropuiston asemakaava toteuttaa varmasti kaupungille tärkeitä, myös numerollisia tavoitteita. Mutta entäpä alueella asuvien ihmisten kokemukset ja mielipiteet sekä esille tuodut huolenaiheet? Minulla on tunne siitä, että alueen aktiiviset asukkaat ovat jääneet vaille vastauksia esittämiinsä kysymyksiin ja siihen, miksi asemakaava on tämänlaisena meillä valtuustossa päätettävänä. Ja se on mielestäni esimerkki siitä, että me olemme epäonnistuneet tämän kyseisen kaavan valmistelussa.
Valitettavasti näin.
Kiitos.
Minna Räsänen, kaupunginvaltuutettu, kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen (sd)