Vuosi 2018 taputeltu – mitä uusi vuosi tuo tullessaan?

Mitä on kuulunut vuoden 2018 valtuutetun vuoteen? Mitä on jäänyt mieleen ja mistä lähtökohdista lähdetään ensi vuoteen?

Osallisuus on viihtyisän kaupungin edellytys
Vantaalaisten osallisuuden vahvistaminen, mukaanotto kaupungin päätöksentekoon, neuvominen ja auttaminen.  Nämä asiat tulevat ensimmäisenä mieleen, kun valtuutettuna ja lautakunnan jäsenenä on asioita ratkaissut päätöksentekijänä.

Asuinalueiden viihtyvyys kiteytyy pitkälti palveluihin ja siihen, millaisia kokemuksia meillä asukkailla on siitä, kuinka hyvin näkemyksiämme kuunnellaan. Vuorovaikutuksen merkitystä ei voi vähätellä. Kuten keväällä jo kirjoitin on osallisuus muutakin kuin sanoja paperilla. Vantaan kasvaessa ja tiivistyessä ovat ongelmat mm. parkkipaikkojen riittävyydestä, korkeiden kerrostalojen rakentumisesta sekä liikenneyhteyksien toimivuudesta pinnalla jatkuvasti. Ne ovat asioita, jotka näkyvät ja koskettavat ihmisten arkea.

Vuoden 2019 aikana Vantaalla keskitytään muun muassa asuinalueiden eriarvoistumiskehityksen vähentämiseen. Sitä varten marrakuussa päätetyssä budjetissa myönnettiin erityistä positiivisen erityiskohtelun rahoitusta, joilla jo esiintyviin ongelmiin etsitään ratkaisuja.  Panostamalla koulutukseen, työllistymiseen ja asuinalueiden turvallisuuteen voidaan vahvistaa sitä, että jokainen vantaalainen viihtyisi kotikaupungissaan entistä paremmin.

Hyvinvointia perheille ja lapsille ja terveyttä nuorille

Maksuton leikkipuistoruokailu toteutuu ja se on hieno juttu!  Jo useampana kesänä esimerkiksi sosiaalisen median eri vantaalaisissa ryhmissä on kaivattu puistoruokailua. Ihmetelty sitä, että miksi Helsingissä palvelu on olemassa ja Vantaalta aikaisemmin lopetettu.

Vantaa on lapsiperheiden kaupunki ja palveluiden on tuettava perheiden elämää. Siksi olen iloinen, että ensi kesänä maksutonta leikkipuistoruokailua pilotoidaan. Sen avulla voidaan tarjota pienille lapsiperheille mahdollisuus yhteisölliseen ruokailukokemukseen leikkipuistossa, mutta myös vähentää kaupungissamme asuvien pienten ihmisten nälkää.  Meillä on varmasti perheitä, joissa kesäaikaan ja koulujen ollessa kiinni voi lämpimän aterian järjestäminen perheen pienimmille lomalaisille olla hankalaa.

Terveyspalveluiden saatavuudesta on kuluneenakin vuonna puhuttu paljon, koska sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on ollut tapetilla.  Nähtäväksi jää mitä sotelle tapahtuu, mutta sen perusperiaatteen on oltava se, että ihminen ei jää järjestelmän jalkoihin.

Onneksi kaikesta tästä sote-sopasta huolimatta vantaalaiset saavat ensikin vuonna terveyspalveluita ja niitä myös laajennetaan ja käsipareja saadaan lisää mm. vanhusten hoivaan. Maksuttoman ehkäisyn laajentaminen Väestöliiton suosituksen mukaisesti 25-ikävuoteen tuo ison harppauksen eteenpäin nuorten seksuaaliterveyden edistämissä.

Ihmisten näköistä politiikkaa vuonna 2019

Ensi vuosi näyttää näin valtuutetun silmin hyvin mielenkiintoiselta. Vantaa jatkaa kasvuaa ja senkin kannalta oleellinen Uudenmaan uusi maakuntakaava tulee hyväksyttäväksi. Sillä on merkitystä niin ympäristöön, liikkumiseen kuin rakentamiseen.
Kaupungin tarjoamissa palveluissa sekä kehittymisessä tulee varmasti näkymään myös uudet tulet. Vantaa saa uuden hallinto-organisaation, kun vuonna 2018 kaupunginjohtajana aloittanut Ritva Viljasen luotsaama organisaatiouudistus tulee voimaan.

Ensimmäisen kauden valtuutettuna nyt takana on ensimmäistä kertaa kokonainen kalenterivuosi tammikuusta-joulukuuhun. Kaupungin vuosikierto on näin ollen nyt tullut tutuksi. Ensi vuonna pääsenkin taas tutustumaan uusiin haasteisiin, kun aloitan demareiden valtuustoryhmän 1. varapuheenjohtajana.  Tiedossa on siis jälleen uusia oppimisen paikkoja!

Budjetista päätetään marraskuussa – riittääkö rahaa leikkipuistoruokailuun, tehdäänkö maauimalavaraus?

Loka-marraskuu on näin kaupunginvaltuutettuna jännittävää aikaa. Käsittelyssä on talousarvio tulevalle vuodelle. Siinä määritellään, mihin rahaa laitetaan ja millaisia palveluita vantaalaisille tarjotaan.

Tähän mennessä tapahtunutta:

Kaupunginjohtaja Ritva Viljanen esitteli talousarvioesityksen meille valtuutetuille lokakuun alussa.

Budjetissa oli monta hyvää kohtaa esimerkiksi:
> Perheiden ja lasten elämään liittyvä isoja asioita kuten uusien kouluja ja päiväkoteja.

> Asuinalueille muun muassa segregaatio-ohjelman kautta, jolla yritetään estää asuinalueiden entistä syvempi eriytyminen.

>Se uimahalli Koillis-Vantaalle!

>  Maksuttoman ehkäisyn laajentaminen, josta olin erityisen iloinen. Esityksessä oli otettu huomioon maksuttoman ehkäisyn laajentaminen koskemaan alle 25-vuotiaita. Uskon, että se maksaa itsensä takaisin, kun tarpeettomat abortit vähenevät. Nuorten seksuaaliterveyteen panostaminen on satsaus elämän mittaiselle matkalle.

Kuinka käy vero%:n?

Kunnallisveroa ei olla Vantaalla nostamassa.  Kuitenkin rahat ei riitä kaikkeen, joten kaupunki on aikeissa ottaa lisää velkaa toteuttaakseen isoja uudistuksia kuten kouluja, päiväkoteja, remontoidaan, korjataan, rakennetaan uutta.

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Budjetti on parhaillaan niin sanotusti meidän poliittisten päättäjien käsissä. Jokaisella valtuutetulla ja poliittisilla puolueilla on mahdollisuus sanoa sanansa budjettiin. Onko esityksessä tehdyt satsaukset oikeita vai vääriä, mitä pitäisi muuttaa?

Demareiden valtuustoryhmä perehtyi taloussuunnitelma kirjaan viime viikonloppuna. Kävimme usean tunnin ajan kirjaa läpi sivu sivulta. Pohdimme niin sitovia tavoitteita kuin toimialakohtaisia suunnitelmia. Kokosimme yhdessä niin sanotun korilistan. Se on lista asioista, jossa on mukana ajatuksiamme ja esityksiämme muutoksiksi budjettiin.

Kyseisestä korilistasta haluan nostaa esille muutaman itseäni miellyttävän pointin:

Koillis-Vantaan uimahalli – selvitetään samalla mahdollisuutta maauimalaan

  • Tämä on mielestäni loistava idea. Kun uutta uimahallia rakennetaan, niin miksi samalla ei pystyttäisi vastaamaan myös maauimalan tarpeeseen? En ole rakennusalan ammattilainen, mutta voisin kuvitella, että kuopan kaivaminen ulos rakennustöiden yhteydessä ”samalla”, olisi taloudellisestikin fiksua. Ja saisimme kaksi kärpästä yhdellä iskulla: Uuden uimahallin ja myös maauimalan!

Maksullinen pysäköinti ja ylipäätään pysäköimisongelmiin tarttuminen

  • Pysäköintiongelmat, sakottaminen ja pysäköinnin valvonta ovat olleet asukkaiden joukossa esillä jo pitkään. Siksi demariryhmämme päättikin esittää, että maksullisesta pysäköinnistä pitäisi kerätä asukkailta palautetta, ennen kuin sitä laajennetaan. Sen lisäksi asuinalueilla pitäisi myös selvittää, onko parkkipaikkaongelmien selättämiseksi mahdollisuutta luonnollisten pysäköintialueiden ”käyttöönottoon”.

Järjestöille avustuksia ja maksuttoman puistoruokailun edistämistä

Vantaalla toimivien järjestöjen avustuksiin ei ole tehty suurempia nostoja aikoihin. Järjestöt kuitenkin tekevät kaupungissamme arvokasta työtä ja vapaaehtoistoiminta on elävän kansalaisyhteiskunnan kulmakiviä. Siksipä siis toimintaan voitaisiin satsata hiukan enemmän kuin aiempina vuosina ja lisäksi.

Teimme valtuustoryhmänä aloitteen syyskuussa maksuttomasta puistoruokailusta valtuustoaloitteen, mutta päätimme yrittää edistää asiaa myös talousarvioneuvotteluissa – jännitetään miten käy!

Näiden lisäksi meiltä löytyi kirjauksia ja lisäyksiä muun muassa : lisää suomi2 opettajia Variaan, lisää käsipareja vanhustenhoitoon, toteutetaan meluntorjuntakohteita, panostetaan nuorten työllistymiseen, edistetään terveellistä sisäilmaa, huolehditaan Musiikkiopiston mahdollisuuksista järjestää konsertteja, panostetaan kuntalaisten osallisuuteen jne. jne.

Seuraavaksi tämä meidän korilistan sisältö ja demareiden esitykset käsitellään poliittisten ryhmien välisissä neuvotteluissa. Kaikki muutkin puolueet ovat omat esityksensä tehneet ja poliittisissa neuvotteluissa näistä eri toiveista ja vaatimuksista keskustellaan. Osasta päästään kompromissiin, osasta on annettava periksi, osa siirtyy tulevaisuuteen ja osasta varmasti vielä äänestetään valtuustosalissa marraskuussa.

Millainen on lopputulos?

Se jää nähtäväksi marraskuun valtuuston jälkeen.

Minna Räsänen

 

 

 

Pysyvätkö asukkaat mukana Vantaan kasvussa?

Ohessa eilen maanantaina 9.4.2018 Vantaan kaupunginvaltuustossa pitämäni puheenvuoro Kulleropuiston asemakaavan päätöskäsittelyssä.

Aiemmat kirjoitukseni aiheeseen liittyen löytyvät:
Vantaata on suunniteltava ja rakennettava yhteistyöllä
Arjen politiikkaa lautakuntatyössä
Osallisuus on tunne, ei vain sanoja paperilla

Arvoisa puheenjohtaja ja valtuustokollegat,

Kulleropuiston kaava on mielestäni oiva esimerkki siitä, miten Vantaa kasvaa ja tiivistyy jatkuvasti. Se on samalla esimerkki siitä, kuinka täällä asuvat ihmiset tämän kaupungin kasvamisen kokevat. Osa pitää hyvänä ja osa ei. Ja fakta on myös se, että iso osa vantaalaisista on täysin hiljaa tässä kokonaisuudessa.

Valtuutettuna minun on kyseenalaistettava sitä, että millä hinnalla tämä kaupungin kasvu tapahtuu. Voimmeko aidosti sanoa luovamme tulevaisuuden kaupunkia ihmisiä varten? Tässä kasvamisen huumassa, onnistummeko oikeasti kuuntelemaan asukkaiden ääntä ja toteuttamaan siitä kumpuavia toiveita poliittiset ja talouden reunaehdot huomioon ottaen viisaasti?

Uskon itse, että Vantaan vetovoimaa ja täällä asuvien ihmisten viihtymistä voidaan parantaa ja kehittää vain huolehtimalla, että Vantaa kasvaa fiksusti ja asukkaiden ääntä aidosti ymmärtäen.

Kulleropuiston asemakaavan osalta minun on pakko tuoda tässä salissa esille epäilykseni siitä, onnistuimmeko vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä asukkaiden kanssa kaavan suunnitteluvaiheessa. Ja tähän peilaten on mielestäni aiheellista myös kysyä, että onko päätös rakentaa juuri näin, kuten asemakaavassa on esitelty, nyt viisasta ja fiksua.

”Kulleropuiston asemakaavan osalta alueen asukkaiden aktiivisuus ja halu vaikuttaa oman asuinalueen kehittymiseen on ollut ilmeistä”

Kulleropuiston asemakaavan osalta alueen asukkaiden aktiivisuus ja halu vaikuttaa oman asuinalueen kehittymiseen on ollut ilmeistä. On mielestäni harmittavaa, että tunne aidosta osallistumisesta ja mielipiteiden huomioonottamisesta ei kuitenkaan heidän keskuudessaan ole tämän vahvempi.

Kysynkin siis, olemmeko mahdollisesti luomassa ihmisille toimivan asuinympäristö sijasta kaupunkia, jossa etusijalle menevätkin esimerkiksi yksityisten sijoittajien toiveet tulevista rakennus- ja sijoituskohteista?

Suunnittelemmeko ja rakennammeko Vantaalle ihmisille koteja, joissa viihtyä ja, joissa juurtua Vantaaseen. Vai valitsemmeko helpon tien ja pystytämme entistä kiireemmin sijoittajille tarkoitettuja helppoja portaita rahalliseen menestykseen? Haluammeko me täällä valtuustossa, että ihmiset viihtyvät Vantaalla, vai edistämmekö sitä, että ihmiset elävät täällä vain olosuhteiden pakosta?

Samaan aikaan, kun näitä kaupungissa luotuja yhteisiä kasvun tavoitteita on kaupunkisuunnittelussa toteutettu, myös tämän asemakaavan osalta, me täällä valtuustossa puhumme paljon siitä, että osallisuus on tärkeä osa vantaalaisuutta. Olemmehan hyväksyneet myös erillisen toimintamallin siihen, kuinka asukasvaikuttamista tulisi osallistuvassa Vantaassa toteuttaa.

Asukkaiden aktiivisuus ja panos Vantaan rakentamisessa on arvokasta.  Meidän on päästävä askel eteenpäin pelkistä suunnitelmista ja lakisääteisen vuorovaikutuksen toteuttamisesta siihen, että asukkaat oikeasti ymmärtävät, mitä täällä kaupungissa tapahtuu. Ja, että heille vahvistuisi tunne siitä, että yhteistyöllä tätä kaupunkia rakennetaan.

Kulleropuiston asemakaava toteuttaa varmasti kaupungille tärkeitä, myös numerollisia tavoitteita. Mutta entäpä alueella asuvien ihmisten kokemukset ja mielipiteet sekä esille tuodut huolenaiheet? Minulla on tunne siitä, että alueen aktiiviset asukkaat ovat jääneet vaille vastauksia esittämiinsä kysymyksiin ja siihen, miksi asemakaava on tämänlaisena meillä valtuustossa päätettävänä. Ja se on mielestäni esimerkki siitä, että me olemme epäonnistuneet tämän kyseisen kaavan valmistelussa.

Valitettavasti näin.

Kiitos.

Minna Räsänen, kaupunginvaltuutettu, kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen (sd)

 

Tätä et tiennyt – 3 faktaa pahoinvoivista vantaalaisista

Vastakohtien Vantaa

Asuisinpa Vantaalla – vai asuisinko, jos olisin nämä asiat tiennyt etukäteen? Oma ylpeä vantaalaisuuteni sai eilen kipeää osumaa, kun kaupungin hyvinvointikatsaus tipautti minut asukkaiden tuntemuksista ja elämäntavoista nopeasti maan pinnalle. Tätäkö arkemme oikeasti on? Asumme entistä pienemmissä asuinnoissa koko ajan eriytyvissä kaupunginosissa.  Ja samaan aikaan toisaalla puhumme trendikkäästä ja vetovoimaisesta tulevaisuuden kaupungista. Vastakohtien kaupunki, sitä tämä varmasti on. Ja siitä kertoo myös Vantaan hyvinvointikatsauksen 2017 tilastotiedot. Ne eivät maalaa kaupungista monilta osin kovinkaan ruusuista kuvaa:

Vantaalaiset rakastavat tupakointia

Röökaaminen on rumaa, haisee pahalle ja aiheuttaa vakavia riskejä omalle terveydelle ja hyvinvoinnille sekä toki myös läheisille, jos he tupakansavulle altistuvat.
Usein päihdeaineita käytettäessä kyse on riippuvuudesta ja varmasti myös opituista tavoista. Ehkäpä perinteinen valistustyö olisi syytä palauttaa vantaalaisten keskuuteen? Voisiko sen avulla pyrkiä kohti terveellisempiä elämäntapoja? Hienoa on kuitenkin se, että alkoholia Vantaalla juodaan harvemmin kuin verrokkikaupungeissa. Juomamääristä ei tosin itselläni ole tietoa. Pari kolme kertaa vuodessa vetäistyt änkyrähumalat saattavat olla yhtä vaarallisia kuin useammin harjoitettu alkoholin nauttiminen – Eikö totta?

Vantaalaisia lapsia kiusataan eniten Suomessa

Äiti, en tahdo mennä kouluun. Tämä konkarimuusikko Tommi Läntisen kappale kiusaamisesta on varmasti yksi oman ikäpolveni ”tunnusbiiseistä” kouluajoilta. Olisiko Vantaallakin syytä ottaa keskusradiot käyttöön ja pistää kyseinen kappale soimaan? Ja olisi varmaan syytä pohtia lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilankin konsultointia kiusaamisen estämiseksi ja asian ratkaisemiseksi.

Ei ole oikein, että lapset ilmoittavat tulevansa vantaalaisissa kouluissa kiusatuiksi useammin kuin muualla Suomessa.

Mistä tämä kertoo? Liian suurista luokkaryhmistä, riittämättömistä opetusresursseista, liian vähäisestä ennaltaehkäisevästä toiminnasta? Koulujen tasolla kiusaamista seurataan, mutta ongelmiin puuttuminen on kiusaamistilanteissa selkeästi tuloksia lukiessa vaikeaa. Oppilaiden, kotien ja koulujen hyvinvoinnin parantamiseksi tähän ongelmaan on löydettävä ratkaisuja. Jokaisella lapsella on oikeus saada käydä koulua ilman pelkoa.

Vantaalla on paljon köyhyyttä

Työssäkäyvä köyhä (working poor) -ilmiö on vantaalaisten keskuudessa tuttu. Tuloerot ovat Vantaalla pieniä, mutta siitä huolimatta meillä asuu paljon köyhiä. Tämä on tilanne, vaikka tulonjako on tasaista kaupungissamme (ei huippujohtajia, vaan tasaista massaa) ja vantaalaiset käyvät ahkerasti töissä. Meillä maksetaan toimeentulotukea enemmän, kuin muissa isoissa kaupungeissa ja toimeentulotukea maksetaan usein myös pitkäaikaisesti.

Osasyyksi voidaan varmasti kepin nokkaan nostaa asumisen korkea hinta. Jos töistä saatu palkka ei riitä elämiseen eikä vuokraan, niin totta kai asumistuen riittämättömyyttä paikataan toimeentulotuella. Tämä jos mikä, on yksi suuri peruste edistää kohtuuhintaisen asuntotuotannon rakentamista kaupunkiimme.

Politiikalla on väliä – vain onko?

Näiden edellä mainittujen asioiden muuttamiseksi parempaan suuntaan tarvitaan politiikkaa. On tehtävä päätöksiä, joilla tuetaan terveyttä, hyvinvointia ja ihmisten toimeentuloa. Tarvitaan politiikkaa ja poliitikkoja, jotka osaavat ajatella kauaskantoisesti ja arvioida päätöksenteon vaikuttavuutta ihan sinne ihmisen kotiovelle saakka.

– Kyllä, vantaalaisilla on oikeus vaatia parempaa elämää ja sen rakentamisen edellytyksiä voi vaatia poliittisilta päättäjiltä. Paitsi Äh! Ei vantaalaisia politiikakaan saati äänestäminen kiinnosta!

Minna Räsänen
kaupunginvaltuutettu, (sd)

ps. Vantaan kaupunginvaltuusto käsittelee Vantaan Hyvinvointikatsausta 2017 kokouksessaan 5.3.2018.

LISÄYS TEKSTIIN SUNNUNTAINA 4.3.2018
Vantaan Puskaradiossa (Facebookissa toimiva ryhmä),  nosti tekstini esille kysymyksiä ja kommentteja. Lisäksi myös ihmeteltiin, mihin tekstin ”faktat” perustuvat. Yritän tuoda ne lyhyesti tässä esille:

Kirjoituksessa käytin pohjana Vantaan valtuustossa maanantaina 5.3. käsittelyssä olevaa Vantaan Hyvinvointikatsaus 2017 -materiaalia.

Vantaalaiset rakastavat tupakointia:
Vantaalla on paljon 20-64 -vuotiaita päivittäin tupakoivia (15,8 %) Verrokkeina olivat muut suuret kaupungit kuten Espoo, Oulu, Helsinki, Tampere – Joista siis Vantaa piti Turun kanssa ykkössijaa.
Tämän lisäksi Vantaalla tupakointi on yleisintä ammatillisissa oppilaitoksissa 20,4 %,  (koko maa 23, 4 %).

Alkoholista: Aikuisten alkoholin liikakäyttö on vahentynyt (27,4 %) Tässä samoihin suuriin kaupunkeihin verrattuna Vantaan luku oli alin.

Vantaalaisia lapsia kiusataan eniten Suomessa:
Vantaalaiset lapset kokevat kiusaamista useammin kuin lapset koko maassa keskimäärin:
Perusopetus 4. ja 5 lk 22,6 %, (koko maa 19,4 %)
Perusopetus 8. ja 9 lk 27,7 % (koko maa 24,4 %)

Vantaalla on paljon köyhyyttä:
Toimeentulotukea saavien osuus 18.-25 -vuotiaiden osalta on selvästi suurten kaupunkien korkein (18,9 %) ja myös toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavien osuus sekä 18.-25 -vuotiaissa että 25-64 -vuotiaissa oli suurten kaupunkien korkein (6,8 %).

Ja vielä äänestämisestä:
Esim. kuntavaalit, äänessaktiivisuus oli 52,3 % , joka oli kaikista alhaisin verrattuna muihin isoihin kuntiin kuten esim. Helsinki (61,8%), Espoo (60,1 %) ja Tampere (59,3 %)

Vantaata on suunniteltava ja rakennettava yhteistyöllä

Vantaa suurenee vauhdilla. Uusien asuinalueiden luomisen ja kehittämisen lisäksi myös vanhemmilla asuinalueilla ja kaupunkikeskustoissa on jo selkeästi nähtävillä vahvaa tiivistämisrakentamista.  Tämä näkyy ja tulee näkymään entistä korkeimpina kerrostaloina, luultavasti pahenevina pysäköintiongelmina ja, että pientaloalueet muuttavat luonnettaan entistä monipuolisemmiksi asuinalueiksi. Kaupunkikeskustat kasvavat entisestään ja radanvarteen sekä liikenteen pääväylien varrelle pyritään entistä hanakammin löytämään tilaa tornitaloille ja ihmisille.

Lähtökohdat ja strategiset linjaukset kaupungin kasvuun ja millaisessa asuinympäristössä tulevaisuudessa asumme löytyvät politiikasta ja siitä, millaista asunto- ja maankäyttöä kaupungissamme toteutetaan.  Jotta Vantaan vetovoima ja sitä kautta myös asukkaille toteutetut palvelut ja hyvinvoinnin edellytykset voidaan säilyttää, on pidettävä huolta siitä, että Vantaa kasvaa fiksusti ja asukkaiden ääntä kuunnellen sekä ymmärtäen.

Vantaan Sanomissa (10.2) Hiekkaharjun omakotitaloyhdistyksen puheenjohtaja Robert Kullström ilmaisi huolensa siitä, toteutuuko asukkaiden mielipiteiden kuuleminen kaava-asioissa oikeasti. Kullström nosti mielestäni esille tärkeän kuntalaisten osallisuuteen ja vaikutusmahdollisuuksiin vahvasti liittyvän asian. Pelkästään mielipiteen kuuleminen ja ylös kirjaaminen ei luo tunnetta siitä, että esille nostetut asiat tulisivat huomioiduksi tai ymmärretyksi.

Tarvitsemme kaupunkiimme lisää koteja ihmisille, palveluita ja työpaikkoja. Näiden rakentamisessa on huomioitava monia erilaisia näkökantoja. Meidän poliittisten päättäjien on myös valittava linjamme siinä, miten ja millä tavoin kaavoitusta ja asuinalueita kehitetään ja esimerkiksi uusien kotien rakentamista edistetään.  Asuinympäristöjen rakentamisessa ja kehittämisessä on mielestäni kaikkien etu se, että sitä tehdään yhteistyössä asukkaiden ja kaupungin välillä. Kaupunki on olemassa ihmisiä varten.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenenä koen tärkeäksi, että vuorovaikutus asukkaiden kanssa on kaavoitustyössä jatkuvaa, rakentavaa ja kehittävää. Siksi olen iloinen siitä, että Kulleropuiston kaavassa ainakin osa asukkaista on ottanut rohkeasti kantaa alueen tulevaisuuden näkymiin.  Asukkaiden aktiivisuus ja panos tulevaisuuden Vantaan rakentamisessa on arvokasta. Se on mielestäni myös merkki siitä, että Vantaata halutaan suunnitella ja rakentaa yhdessä entistä paremmaksi kotikaupungiksi. Tämänkaltaisesta esimerkistä ja asukkaiden luovuudesta on mielestäni hyvä ottaa mallia ympäri Vantaata. Uskon, että yhteistyön toimintatapoja vahvistamalla saamme kasvavan Vantaan myös pysymään meille kaikille hyvänä kotikaupunkina.

Minna Räsänen
(Kirjoitus julkaistu Vantaan Sanomissa 14.2.2018)

Arjen politiikkaa lautakuntatyössä

Kirjoitin jo tammikuussa kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksesta ja siitä, kuinka jätimme Vantaalla Kulleropuiston kaavan jo toistamiseen pöydälle. Pöydälle jättö juontui siitä, että lautakunnassa oli monia kaavaan liittyviä näkemyksiä.

Mielestäni Kulleropuiston muutosta kaavaan on valmisteltu perusteellisesti ja siihen varmasti on käytetty paljon resursseja. Tästä työstä iso kiitos kaikille sen parissa tuntikausia viettäneille.

Kaava ei tietenkään voi olla täydellinen – harvoin varmaankaan kaavat kaikkien mielestä ovat – koska ne tietenkin muodostuvat monien asioiden kompromisseina.

Kulleropuiston tullessa kaupunkisuunnittelulautakunnassa ensimmäisen kerran eteeni, en voinut olla huomioimatta kaavassa esille tulleita ja asukkaiden toistuvasti nostamia muistutuksia ja huomautuksia. Koin, että alueen asukkaat olivat tehneet paljon työtä ja pyrkineet muokkaamaan kaavaa ja vaikuttamaan sen sisältöön. Samalla näin, että ainakin osa alueen asukkaista oli toistuvasti nostaneet esille sellaisia näkökantoja, jotka myös minusta olivat huomionarvoisia ja, joihin syystä tai toisesta, myös itse kaavoja käsitellessä kiinnitän huomiota.

Jo edellisessä kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa pyrin tuomaan esille näkökulmaani siitä, että olin huolissani asukasdemokratian toteutumisesta sekä siitä, onko kaava toimiva.  Nämä siitäkin huolimatta, että mielestäni on täysin selvää, että Kulleropuiston alue on hyvää rakennusaluetta ja kaikkien etu olisi se, että sille saataisiin rakennettua toimiva kokonaisuus, joka myös tukee kaupunkin strategisia päämääriä ja lisäisi muun muassa uusien kotien rakentumista Vantaalle.

Ennen lautakunnan(kuntien) kokousta esimerkiksi koin, että muun muassa pysäköintiin liittyvät asukkaiden huomiot sekä kaavassa oleva rakennusmassan sijoittelu, eivät tuntuneet minusta toimivilta. Toki ymmärrän, että hyppäsin kaavan valmisteluun ”kesken kaiken”, enkä ensimmäisen kauden lautakunnan jäsenenä voikaan vielä kaikkia ratkaisuja nähdä ”oikealla lailla”, mutta siitä huolimatta jokin minua kaavassa kaiversi.

Kaava jätettiin joulukuussa sekä tammikuussa pöydälle lautakunnassa.

Kävin paikan päällä, juttelin ihmisten kanssa. Selvitin asiaa enemmän ja enemmän. Juttelin eri vaihtoehdoista puoluekavereideni ja muiden puolueiden edustajien kanssa. Olin myös yhteydessä valmistelijoihin ja virkamiehiin. Pyrin ottamaan asioista selvää ja sitä kautta muodostamaan mielipiteeni asiaan.

Kaiken tämän jälkeen oma näkemykseni muotoutui siihen suuntaan, että en ollut kyseistä kaavaa valmis hyväksymään sellaisenaan. Siksi tänään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa tein  poikkeavan esityksen ja esitin, että kaava vielä kertaalleen palautettaisiin valmisteluun. Perustelin palautusesitystäni mm. sillä, että asuntoja pitäisi porrastaa vielä enemmän sekä sillä, että pysäköintiin liittyviä ongelmat olisi otettava huomioon eikä tehdä ehdoin tahdoin lisää ongelmia ja sillä, että asuinalueita pitäisi pyrkiä suunnittelemaan viihtyisäksi yhdessä asukkaiden kanssa vuorovaikutuksessa. Olin myös valmis kuulemaan kritiikin ja kantamaan poliittisen vastuun siitä, että palautusesitys toteutuessaan olisi vaikuttanut mittavasti kaupungin strategisten päämäärien saavuttamiseen.

Äänestystuloksen jälkeen (6-7) kaava etenee. Tästä prosessista oppineena voin tyytyväisenä katsoa peiliin siinä, että koen tehneeni itse sen, mitä lautakunnan jäsenenä ja kuntapoliitikkona tämän asian eteen tällä kertaa pystyin. Uskon myös, että vaikka tällä kertaa edustamani näkökanta ei ”voittanutkaan”, sen esille tuominen on hyväksi esimerkiksi lautakunnan tulevaisuuden työskentelylle.

Voin myös rehellisesti sanoa, että kuntapolitiikkakin on jännittävää kaikkine käänteineen ja tämä oli myös hyvin mielenkiintoista kokea! Eräässä vaiheessa olin varma siitä, että löydämme yhteisen ratkaisun kaikkien poliittisten puolueiden välillä asian eteenpäin viemiseksi myös niin, että muun muassa minun kaavasta esille nostamani huolet olisivat tulleet niin sanotusti ”vahvemmin” päätöksessä kuulluksi.

Uskallan myös väittää, että prosessin eräässä vaiheessa, kaavan palautus oli jo ”viittä vaille” menossa läpi, että minä ja muut palautusesityksen kannalla olleet olisimme saaneet vahvimman tuen palautusesitykselle. Ja lopulta kävi näin, että palautusesitykseni ei kuitenkaan saanut tarpeeksi kannatusta. Äänestystuloksen tiukkuus kuitenkin kertoo mielestäni sen, että kaupunkisuunnittelulautakunta oli tässä asiassa niin sanotusti vaikean edessä, ja politiikka on asioiden eteenpäin viemisen lisäksi myös jännittäviä hetkiä, rakentavaa ja opettavaa. Arjen kuntapolitiikkaa.

Tällä eteenpäin!

Minna Räsänen
kaupunkisuunnittelulautakunnan ja kaupunginvaltuuston jäsen

Kaupunkisuunnittelun vuosi starttasi

Vuoden ensimmäinen kaupunkisuunnittelulautakunnan kokous aloitti vuoden sähäkästi useamman tunnin kokouksella. Illan aikana hyväksyttiin muun muassa kaupunkisuunnittelun työohjelma tälle vuodelle. Asiasta käytiin hyvää keskustelua ja itsekin käytin puheenvuoroa muun muassa ”vanhojen” lähiöiden kehittämisestä. Tästä olin puhunut muun muassa Koivukylässä asukkaiden kanssa muutama viikko sitten, kun osallistuin valaistuskävelyyn.

Työohjelma on laaja kokonaisuus, johon suosittelen tutustumaan! Kokouksessa päätettiin poistaa työohjelmasta yksimielisesti  Rukinpyörän asemakaavatyö Itä-Hakkilasta.  Asian yhteydessä keskusteltiin myös käynnissä olevasta yleiskaavatyöstä. Sen merkitys on kaavoituksessakin tulevaisuudessa iso. Tätäkin työtä suosittelen seuraamaan!

Mielenkiintoisena asiana oli myös Puu-Kivistön asuinkorttelin tontinluovutus- ja suunnittelukilpailun avaaminen. Kivistöön ollaan siis rakentamassa puukorttelia, jossa yhdistyy ekologiset arvot ja yhteisöllinen ja mahdollisesti myös aika autoton asuinkortteli. Uusia asuntoja alueelle on tulossa noin 600 kappaletta.
Lähtökohdat ja esittely vaikuttivat mielenkiintoisilta. Itse toin esille myös sen, että olisi hyvä, että alueen suunnittelussa otettaisiin huomioon mahdollisuus käyttää kotimaista puuta korttelin rakentamisessa. Uskon, että tämä voisi olla hyvä tapa korostaa myös kotimaisen metsä- ja puuteollisuuden merkitystä ja hyödyntämistä suomalaisessa rakentamisessa.  Nähtäväksi jää millaisia kilpailuosallistujia tulee ja, mistä lopulta valinta päästään tekemään.

Hiekkaharjussa sijaitsevasta Kulleropuiston asemakaavasta on käyty paljon keskustelua ja kirjoittelua muun muassa Vantaan Sanomissa. Asia oli lautakunnan käsittelyssä jo joulukuussa, jolloin kaava jäi pöydälle. Tänään lautakunnan jäsenillä oli mahdollisuus kysellä asiasta lisää. On mielestäni selvää, että asukkaiden osallisuutta ja demokratiaa on syytä Vantaalla päätöksenteossa edistää ja vaalia.Tätä näkökulmaa pidin esillä myös lautakunnassa.

Kulleropuiston asemakaava jäi nyt jo toistamiseen pöydälle. Siihen palataan seuraavassa kokouksessa jo parin viikon päästä. Tärkeää on, että tiivistämisrakentamista Vantaalla toteutetaan ja Hiekkaharju kulku-yhteyksineen on oivallinen paikka asua ja myös rakentaa lisää. Itseäni asiassa eniten mietityttää se, kuinka hyvin asemakaava saadaan aikaiseksi niin, että se palvelee sekä Vantaata, asuntojen lisärakentamistarvetta, mutta turvaa myös tulevaisuudessa viihtyisän asuinympäristön alueen asukkaille.

Tästä tämäkin lautakuntatyön vuosi pyörähti siis käyntiin. Luvassa on varmasti vuoden aikana mielenkiintoisia päätöksiä – Vantaa kasvaa vauhdilla ja asukkaat on pidettävä mukana!

Minna Räsänen

Osallisuus on tunne, ei vain sanoja paperilla

Vantaan kaupunginvaltuusto käsittelee ensi maanantaina Osallistuva Vantaa –mallia, joka on osa kaupungin strategiaa. Mallin tavoitteena on lisätä osallisuutta ja tarjota asukkaille erilaisia tapoja ja tilaisuuksia ottaa osaa kaupungin päätöksentekoon ja edistää sekä tukea demokratiaa.  Tavoite on hieno ja päämäärä tärkeä – käytännön onnistumiseen on vain panostettava lujasti.

Kuntalaissa on todettu, että kunnan asukkailla ja palveluiden käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Lakikirjaus ja sen pohjalta toteutetut mallit eivät kuitenkaan riitä, jos päätöksentekoa ei osata tuoda esille ihmisiä kiinnostavalla tavalla.  Nyt onkin tärkeää Vantaalla pohtia sitä, kuinka vuorovaikutusta ja tunnetta siitä, että voi oikeasti vaikuttaa, pystytään parhaiten luomaan.

Osallisuus on paljon muutakin kuin sanoja paperilla – se on selvää. Mielestäni tärkeintä on se, kuinka voimme Vantaallakin luoda tilanteita, joissa kuka tahansa meistä asukkaista voi tuntea yhteisöllisyyttä ja mukanaoloa sekä saada omat mielipiteensä kuuluviin. Ehkäpä vielä sillä tavoin, että osallistumistilanne on mukava, miellyttävä ja siitä jää olo, että haluaa tulla toisenkin kerran. Jos onnistumme tässä, onnistumme myös osattomuuden, eriarvoisuuden ja tyytymättömyyden torumisessa.

Olen osallistunut itse muutamaan tilaisuuteen, joissa kaupunki on kerännyt mielipiteitä asukkailta mm. kaavoituksesta tai asuinalueen turvallisuuteen liittyen. Esimerkiksi viime viikkoinen Koivukylän valaistuskävely on mielestäni oiva esimerkki siitä, kuinka kaupungin rakenteet tulevat tutuksi ja asukkaiden mielipiteet kuuluksi.

Minua kuitenkin huolettaa se, kuinka näiden kaikkien Vantaallakin järjestettyjen tilaisuuksien palaute ja ja niissä esitetyt mielipiteet päätyvät eteenpäin. Tai saadaanko niiden pohjalta tehtyä asukkaiden näköisiä ratkaisuesityksiä kaupungin päätöksentekoon ja esimerkiksi lautakuntatyöskentelyyn? Äänestysnapin painamisella on valtuustosalissa iso merkitys niihin asioihin, joita tapahtuu ihan lähellä asukkaiden arkea.   Jotta näitä arjen asioita voidaan parhaiten edistää, kasvaa viestinnän ja vuorovaikutuksen merkitys entisestään. Tiedonsaanti asukkaille on tehtävä helpoksi ja osallistumistavat nopeammiksi.

Vuorovaikutuksen on oltava aktiivista ja reagoivaa kaupungin ja asukkaiden välillä koko ajan. Mieluiten vielä toteutettuna helpolla tavalla ja niin, että osallistuminen on myös kevyesti ja matalalla kynnyksellä mahdollista. Tähän erilaiset digitaaliset menetelmät tarjoavat useita ratkaisuja; tietoa ja palautetta voidaan kerätä helposti ja palveluita parantaa sekä nopeuttaa. Emme kuitenkaan voi unohtaa kasvokkain tapahtuvaa mielipiteiden vaihtoa. Palautetta ei voi kerätä yksin koneilla tai osallisuutta ja yhteisöllisyyttä kasvattaa vain verkossa.

Osallistuva Vantaa -malli on mielestäni hyvä pohja prosessille, jota kotikaupungissamme on hyvä toteuttaa. Meidän on pidettävä huolta ja myös vaadittava, että osallisuuden edistämisen idean on yllettävä asukkaiden lisäksi myös jokaiseen kaupungissa tehtävään työprosessiin. Silloin se ei jää irralliseksi ja ulkopuoliseksi todellisuudesta eikä kuilu strategian ja käytännön toimien välillä kasva. Jos näin ei käy, on uhkana mielestäni se, että hyvätkin ideat tai suunnitelmat jäävät lopulta ilman todellista vaikutusta. Väitän, että itse kunkin mielenkiinto lopahtaa, jos toistuvasti kokee, etteivät asiat etene. Silloin tavoite osallisuuden edistämisestä voi hienoista malleista huolimatta jäädä vain näennäiseksi.

Minna Räsänen
kaupunginvaltuutettu

Budjetti on monien toiveiden kompromissi

Oletko tullut ajatelleeksi, että ajotiet, puistojen kävelytiet ja uimahallien polskuttelualtaat ovat kaikki kaupungin kassasta rahoitettuja palveluja? Ne kaikki ovat myös vuosittain tarkastelun alla, kun tehdään kaupungin talousarviota.

Olen ollut vantaalainen 12 vuotta ja on myönnettävä, että tänä syksynä olen ensimmäistä kertaa todella tutustunut siihen, mihin tässä kaupungissa rahaa käytetään. Vantaan talousarvio vuodelle 2018 annettiin valtuutetuille kaupunginjohtajan esityksenä lokakuussa ja tulevana maanantaina siitä tehdään lopullinen päätös valtuuston kokouksessa.

Talousarvioesityksen valmisteluprosessi on usean kuukauden pituinen matka. Kokemukseni mukaan yksittäisen valtuutetun vaikuttamismahdollisuudet budjettiin ovat tänä aikana laajat, mutta myös rajatut. Kaikilla valtuutetuilla on varmasti yksittäisiä asioita, joita he haluavat valtuutettuna edistää ja kehittää. Tämän lisäksi puolueilla on tavoitteet ja kokonaisuus, joita äänestäjille on vaaleissa luvattu. Siksi edistettävistä ja tärkeiksi koetuista asioista muodostuu budjetin valmisteluvaiheessa kokonainen toiveiden tynnyri. Siitä tynnyristä pyritään lopulta löytämään kompromissina ratkaisut, jotka palvelevat kaikkien vantaalaisten asemaa.  Kyseessä todellakin on politiikkaa.

Budjetin valmistelun jokaisessa vaiheessa on mahdollisuus tuoda esille näkökantoja ja mielipiteitä. Onkin oltava hyvin päämäärätietoinen, että saa tuotua esille toiveet esimerkiksi tietyn tien parantamisesta tai lähellä sijaitsevan koirien ulkoilupuiston kehittämisestä. Kaiken lisäksi lopputulos voi olla, että lopullisessa esityksessä teiden parantaminen on siirretty jatkoselvitykseen ja koirien ulkoilupuistojen osalta aloitetaankin siitä kauimmaisesta, jolloin tärkeäksi koettu tavoite toteutuu, mutta hiukan eri tavoin kuin oli alun perin ajateltu.

Mielestäni tällä kertaa toiveiden tynnyristä on saatu aikaiseksi budjetti, jossa on monia hyviä asioita vantaalaisille. Lapset ja nuoret on huomioitu niin varhaiskasvatuksen rajausten poistamisella kuin nuorisotyöttömyyteen tarttumalla. Lisäksi nuorten maksuton ehkäisy saa lisärahoitusta ja askel sen laajentamiseen koskien kaikkia alle 25-vuotiaita otetaan esille selvityksen muodossa. Koulujen sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi annetaan selkeää rahaa. Koillis-Vantaan uimahallia selvitetään, terveyskeskusmaksuja ei koroteta ja Vantaan veroprosenttikaan ei nouse. Lisäksi lastensuojeluun satsataan lisää rahaa, joka on hyvä, kun ottaa jälleen huomioon tämän viikon uutiset lastensuojelun kestämättömästä tilanteesta.

Vantaalle muuttaa koko ajan lisää asukkaita ja olemme nostaneet arvostustamme asuinkaupunkina. Siksi on tärkeää, että täällä asuvat ihmiset voivat saada hyviä palveluita ja nauttia niistä turvallisessa ja viihtyisässä ympäristössä. Näitä tavoitteita tuleva budjetti mielestäni toteuttaa.  Se, että olemme haluttu kotikaupunki myös jatkossa, edellyttää myös sitä, että meidän huolehdittava elämisen edellytyksistä kuten kohtuuhintaisista asumismuodoista. Asumiskustannukset eivät voi nousta jatkuvasti ja on tärkeää huolehtia, että asuntoja on riittävästi niin sinkuille kuin perheillekin. Näiden asioiden osalta uskon, että kehittämiskohteita riittää myös tuleville vuosille ja tuleviin talousarvioihin.

Minna Räsänen

Sinulle vantaalainen

Sunnuntain kuntavaalien tulosilta muuttui iloisesta ja hyväntuulisesta kampanjasta hermoja riistäväksi jännitysnäytelmäksi. Kellon viisareiden lähestyttyä maanantaina aamukolmea, jännitys muuttui hämmentyneeksi tyrmistykseksi. Miten tässä oikein kävi näin? Voiko olla totta, että minusta tuli valtuutettu?

Ja kyllä. Nyt neljä päivää myöhemmin asia on selvä. Eilen keskusvaalilautakunnan tarkastuslaskennan jälkeen sijoitus vielä hiukan parani ja totta se on, valtuustokausi alkaa omalta osaltani kesäkuussa. Minusta tuli kaupunginvaltuutettu Vantaan valtuustoon. Aika huippu juttu!

Lähtiessäni ehdolle vaaleihin pohdin, kuka minua äänestää. Ajattelin kuitenkin, että ehkä minunlaisiani ihmisiä on muitakin. Ihmisiä, jotka näkevät ja kokevat asioita ja ovat kiinnostuneita. Haluavat parantaa ihmisten ja kotikaupunkinsa asioita. Haluavat jotain parempaa.

Kiitos nuorelle, joka lähestyi minua sähköpostitse kysyen, miksi olen sosialidemokraatti ja miten korjaisin lastensuojelun tilannetta Vantaalla. Ja kyllä lämmitti mieltäni pian 80-vuotias äänestäjäni, joka kertoi löytäneensä minut ja ajatukseni vaalikoneesta. Ja sinä, joka vaalien jälkeen kerroit, että olit ”vaihtanut” puoluetta äänestäessäsi minua.  Oli hienoa saada palautetta ja olen iloinen yhteydenotoistanne! Minun vaalitulokseni on kaikkien 270 äänestäjäni ansiota. Kiitos, että uskoitte ja äänestämällä osoititte tukenne sosialidemokraateille ja minulle.

Sosialidemokraatit ovat Vantaalla nyt suurin puolue. Saimme valtuustoon 18 paikkaa. Yhteistyökuvioita puolueiden välillä pohditaan nyt kiivaasti. On kuitenkin selvää, että Vantaalla on paljon parannettavaa ja meidän demareiden on tehtävä paljon töitä, jotta voimme onnistua tavoitteissamme.

Vantaan demarit lupasivat vaaliohjelmassaan, että puutumme muun muassa nuorisotyöttömyyteen, satsaamme vanhustenhoitoon ja olemme ratkaisemassa koulujamme koskevia ongelmia. Lisäksi Vantaan talous ei edelleenkään ole ”vahvoilla”, joten pystyäksemme kehittämään kaupungista elinvoimaista ja asukkaita paremmin palvelevaa sekä turvaamaan palveluita, on myös kaupungin talous saatava paremmalle tolalle.

Näiden ja varmasti lukuisten muiden asioiden kanssa tulen minäkin enemmän tutuksi seuraavien vuosien aikana valtuutettuna. Ylen vaalikoneessa lupasin kolme asiaa: Perehtyä asioihin asukkaita kuunnellen. Muodostaa mielipiteeni faktoihin pohjautuen, unohtamatta kuitenkaan ihmisten tunteita ja, että teen töitä vantaalaisten eteen. Sen eteen, että meillä olisi parempi kotikaupunki. Näihin lupauksiin palaan varmasti vielä useasti seuraavien vuosien aikana. Toivon kuitenkin, että sinä olet mukana matkallani ja pidät myös osaltasi huolta, että minä kuulen, mitä sinä ajattelet.

Ole siis yhteydessä, kerro mielipiteitäsi, kannusta ja murjotakin vaikka välillä. Yhteistyöllä ja toisiamme kuunnelleen voimme yhdessä rakentaa Vantaata, josta voimme olla entistä enemmän ylpeitä.

Ollaan yhteydessä!

Minna Räsänen
kaupunginvaltuutettu