fbpx

Osallisuus on tunne, ei vain sanoja paperilla

Vantaan kaupunginvaltuusto käsittelee ensi maanantaina Osallistuva Vantaa –mallia, joka on osa kaupungin strategiaa. Mallin tavoitteena on lisätä osallisuutta ja tarjota asukkaille erilaisia tapoja ja tilaisuuksia ottaa osaa kaupungin päätöksentekoon ja edistää sekä tukea demokratiaa.  Tavoite on hieno ja päämäärä tärkeä – käytännön onnistumiseen on vain panostettava lujasti.

Kuntalaissa on todettu, että kunnan asukkailla ja palveluiden käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Lakikirjaus ja sen pohjalta toteutetut mallit eivät kuitenkaan riitä, jos päätöksentekoa ei osata tuoda esille ihmisiä kiinnostavalla tavalla.  Nyt onkin tärkeää Vantaalla pohtia sitä, kuinka vuorovaikutusta ja tunnetta siitä, että voi oikeasti vaikuttaa, pystytään parhaiten luomaan.

Osallisuus on paljon muutakin kuin sanoja paperilla – se on selvää. Mielestäni tärkeintä on se, kuinka voimme Vantaallakin luoda tilanteita, joissa kuka tahansa meistä asukkaista voi tuntea yhteisöllisyyttä ja mukanaoloa sekä saada omat mielipiteensä kuuluviin. Ehkäpä vielä sillä tavoin, että osallistumistilanne on mukava, miellyttävä ja siitä jää olo, että haluaa tulla toisenkin kerran. Jos onnistumme tässä, onnistumme myös osattomuuden, eriarvoisuuden ja tyytymättömyyden torumisessa.

Olen osallistunut itse muutamaan tilaisuuteen, joissa kaupunki on kerännyt mielipiteitä asukkailta mm. kaavoituksesta tai asuinalueen turvallisuuteen liittyen. Esimerkiksi viime viikkoinen Koivukylän valaistuskävely on mielestäni oiva esimerkki siitä, kuinka kaupungin rakenteet tulevat tutuksi ja asukkaiden mielipiteet kuuluksi.

Minua kuitenkin huolettaa se, kuinka näiden kaikkien Vantaallakin järjestettyjen tilaisuuksien palaute ja ja niissä esitetyt mielipiteet päätyvät eteenpäin. Tai saadaanko niiden pohjalta tehtyä asukkaiden näköisiä ratkaisuesityksiä kaupungin päätöksentekoon ja esimerkiksi lautakuntatyöskentelyyn? Äänestysnapin painamisella on valtuustosalissa iso merkitys niihin asioihin, joita tapahtuu ihan lähellä asukkaiden arkea.   Jotta näitä arjen asioita voidaan parhaiten edistää, kasvaa viestinnän ja vuorovaikutuksen merkitys entisestään. Tiedonsaanti asukkaille on tehtävä helpoksi ja osallistumistavat nopeammiksi.

Vuorovaikutuksen on oltava aktiivista ja reagoivaa kaupungin ja asukkaiden välillä koko ajan. Mieluiten vielä toteutettuna helpolla tavalla ja niin, että osallistuminen on myös kevyesti ja matalalla kynnyksellä mahdollista. Tähän erilaiset digitaaliset menetelmät tarjoavat useita ratkaisuja; tietoa ja palautetta voidaan kerätä helposti ja palveluita parantaa sekä nopeuttaa. Emme kuitenkaan voi unohtaa kasvokkain tapahtuvaa mielipiteiden vaihtoa. Palautetta ei voi kerätä yksin koneilla tai osallisuutta ja yhteisöllisyyttä kasvattaa vain verkossa.

Osallistuva Vantaa -malli on mielestäni hyvä pohja prosessille, jota kotikaupungissamme on hyvä toteuttaa. Meidän on pidettävä huolta ja myös vaadittava, että osallisuuden edistämisen idean on yllettävä asukkaiden lisäksi myös jokaiseen kaupungissa tehtävään työprosessiin. Silloin se ei jää irralliseksi ja ulkopuoliseksi todellisuudesta eikä kuilu strategian ja käytännön toimien välillä kasva. Jos näin ei käy, on uhkana mielestäni se, että hyvätkin ideat tai suunnitelmat jäävät lopulta ilman todellista vaikutusta. Väitän, että itse kunkin mielenkiinto lopahtaa, jos toistuvasti kokee, etteivät asiat etene. Silloin tavoite osallisuuden edistämisestä voi hienoista malleista huolimatta jäädä vain näennäiseksi.

Minna Räsänen
kaupunginvaltuutettu