Budjetista päätetään marraskuussa – riittääkö rahaa leikkipuistoruokailuun, tehdäänkö maauimalavaraus?

Loka-marraskuu on näin kaupunginvaltuutettuna jännittävää aikaa. Käsittelyssä on talousarvio tulevalle vuodelle. Siinä määritellään, mihin rahaa laitetaan ja millaisia palveluita vantaalaisille tarjotaan.

Tähän mennessä tapahtunutta:

Kaupunginjohtaja Ritva Viljanen esitteli talousarvioesityksen meille valtuutetuille lokakuun alussa.

Budjetissa oli monta hyvää kohtaa esimerkiksi:
> Perheiden ja lasten elämään liittyvä isoja asioita kuten uusien kouluja ja päiväkoteja.

> Asuinalueille muun muassa segregaatio-ohjelman kautta, jolla yritetään estää asuinalueiden entistä syvempi eriytyminen.

>Se uimahalli Koillis-Vantaalle!

>  Maksuttoman ehkäisyn laajentaminen, josta olin erityisen iloinen. Esityksessä oli otettu huomioon maksuttoman ehkäisyn laajentaminen koskemaan alle 25-vuotiaita. Uskon, että se maksaa itsensä takaisin, kun tarpeettomat abortit vähenevät. Nuorten seksuaaliterveyteen panostaminen on satsaus elämän mittaiselle matkalle.

Kuinka käy vero%:n?

Kunnallisveroa ei olla Vantaalla nostamassa.  Kuitenkin rahat ei riitä kaikkeen, joten kaupunki on aikeissa ottaa lisää velkaa toteuttaakseen isoja uudistuksia kuten kouluja, päiväkoteja, remontoidaan, korjataan, rakennetaan uutta.

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Budjetti on parhaillaan niin sanotusti meidän poliittisten päättäjien käsissä. Jokaisella valtuutetulla ja poliittisilla puolueilla on mahdollisuus sanoa sanansa budjettiin. Onko esityksessä tehdyt satsaukset oikeita vai vääriä, mitä pitäisi muuttaa?

Demareiden valtuustoryhmä perehtyi taloussuunnitelma kirjaan viime viikonloppuna. Kävimme usean tunnin ajan kirjaa läpi sivu sivulta. Pohdimme niin sitovia tavoitteita kuin toimialakohtaisia suunnitelmia. Kokosimme yhdessä niin sanotun korilistan. Se on lista asioista, jossa on mukana ajatuksiamme ja esityksiämme muutoksiksi budjettiin.

Kyseisestä korilistasta haluan nostaa esille muutaman itseäni miellyttävän pointin:

Koillis-Vantaan uimahalli – selvitetään samalla mahdollisuutta maauimalaan

  • Tämä on mielestäni loistava idea. Kun uutta uimahallia rakennetaan, niin miksi samalla ei pystyttäisi vastaamaan myös maauimalan tarpeeseen? En ole rakennusalan ammattilainen, mutta voisin kuvitella, että kuopan kaivaminen ulos rakennustöiden yhteydessä ”samalla”, olisi taloudellisestikin fiksua. Ja saisimme kaksi kärpästä yhdellä iskulla: Uuden uimahallin ja myös maauimalan!

Maksullinen pysäköinti ja ylipäätään pysäköimisongelmiin tarttuminen

  • Pysäköintiongelmat, sakottaminen ja pysäköinnin valvonta ovat olleet asukkaiden joukossa esillä jo pitkään. Siksi demariryhmämme päättikin esittää, että maksullisesta pysäköinnistä pitäisi kerätä asukkailta palautetta, ennen kuin sitä laajennetaan. Sen lisäksi asuinalueilla pitäisi myös selvittää, onko parkkipaikkaongelmien selättämiseksi mahdollisuutta luonnollisten pysäköintialueiden ”käyttöönottoon”.

Järjestöille avustuksia ja maksuttoman puistoruokailun edistämistä

Vantaalla toimivien järjestöjen avustuksiin ei ole tehty suurempia nostoja aikoihin. Järjestöt kuitenkin tekevät kaupungissamme arvokasta työtä ja vapaaehtoistoiminta on elävän kansalaisyhteiskunnan kulmakiviä. Siksipä siis toimintaan voitaisiin satsata hiukan enemmän kuin aiempina vuosina ja lisäksi.

Teimme valtuustoryhmänä aloitteen syyskuussa maksuttomasta puistoruokailusta valtuustoaloitteen, mutta päätimme yrittää edistää asiaa myös talousarvioneuvotteluissa – jännitetään miten käy!

Näiden lisäksi meiltä löytyi kirjauksia ja lisäyksiä muun muassa : lisää suomi2 opettajia Variaan, lisää käsipareja vanhustenhoitoon, toteutetaan meluntorjuntakohteita, panostetaan nuorten työllistymiseen, edistetään terveellistä sisäilmaa, huolehditaan Musiikkiopiston mahdollisuuksista järjestää konsertteja, panostetaan kuntalaisten osallisuuteen jne. jne.

Seuraavaksi tämä meidän korilistan sisältö ja demareiden esitykset käsitellään poliittisten ryhmien välisissä neuvotteluissa. Kaikki muutkin puolueet ovat omat esityksensä tehneet ja poliittisissa neuvotteluissa näistä eri toiveista ja vaatimuksista keskustellaan. Osasta päästään kompromissiin, osasta on annettava periksi, osa siirtyy tulevaisuuteen ja osasta varmasti vielä äänestetään valtuustosalissa marraskuussa.

Millainen on lopputulos?

Se jää nähtäväksi marraskuun valtuuston jälkeen.

Minna Räsänen

 

 

 

Lisää asuntoja Vantaalle

Vantaalle tarvitaan entistä enemmän kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Alueelliset erot pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä asumismuodon tai asunnon koosta riippumatta ovat suuret.

Asumiskustannukset pääkaupunkiseudulla tuntuvat karkaavan tavallisen ihmisen ulottumattomiin. Vuokramarkkinoille on saatava lisää kilpailua. Tätä tavoitetta edistää esimerkiksi kaavoitus, jolla lisätään rakennuspaikkoja tehokasta vuokra-asuntorakentamista varten.

Vantaan asunnoista oli vuoden 2015 Tilastokeskuksen mukaan 37 prosenttia vuokra-asuntoja. Kuluneen kymmenen vuoden aikana asuntoja on saatu lisää ja kasvua on ollut 25 prosenttia. Vantaa on onnistunut haasteiden edessä, koska kehitys on ollut varsin hyvää verrattuna useisiin muihin pääkaupunkiseudun kuntiin.

Asuntotuotanto tapahtuu pääosin tiivistämällä rakentamista, jolloin tärkeää on kiinnittää huomiota myös asumisen laatuun ja asuinympäristöön. Puisto-, leikki- ja viheralueiden kehittämiseen on varattava tarpeeksi aikaa ja kuunneltava asukkaiden mielipiteitä tarkalla korvalla ratkaisujen suunnitteluvaiheessa.

Vantaalla tulee pohtia laajasti myös muita keinoja, joilla kunnallinen päätöksenteko voi vaikuttaa yleiseen vuokratasoon. Esimerkiksi kiinteistöverojen nosto, vesi- ja ympäristömaksujen nosto, vaikuttavat välillisesti usein vuokrien tasoon korottavasti. Jos nämä asiat tulevat päätöksenteon asialistoille, täytyy tilannetta arvioida kokonaisuutena.

Vantaa ei kuitenkaan voi yksin kantaa vastuuta siitä, että pääkaupunkiseudulla voivat tulevaisuudessakin asua myös ihan tavalliset ihmiset. Tästä syystä asuntopoliittisessa valmistelussa tulee panostaa ja vahvistaa muiden kuntien kanssa tehtävää yhteistyötä ja sosiaalista asuntotuotantoa on lisättävä.

Kehittyvälle kaupungille ja onnistuneelle asuinympäristölle on oleellista, että kaikkia asumisen muotoja vuokra-asunnoista omakotitaloasumiseen kehitetään rinta rinnan. Vuokra-asuntojen houkuttelevuutta tulee lisätä ja uusia vuokra-asuntoja pitää rakentaa myös Vantaalla hyvien liikenneyhteyksien varrelle sekä ”keskustoihin”.

Minna Räsänen
ehdolla kuntavaaleissa Vantaalla numerolla 21

Vantaan menestyminen vaatii vastuullista taloutta

Vantaalla taloudellinen huoltosuhde on heikentynyt ja verotulot jäävät jälkeen muiden suurten kaupunkien vertailussa. Vantaalla on huolehdittava, ettei kaupungin kehittyminen jää jatkuvan leikkauspolitiikan jalkoihin.

Jokainen tietää omasta henkilökohtaisesta taloudestaan sen, että jos tulot eivät riitä, täytyy jostain karsia. Kun kaupungissa tulot eivät riitä, kuntalaisen näkökulmasta karsiminen saattaa tarkoittaa esimerkiksi palveluiden lakkauttamista. Kaupungin tulopuolelle lisärahan saaminen taasen voi tarkoittaa veroprosentin nostamista.

Vantaan velkamäärä on korkein suurten kaupunkien vertailussa. Syynä tähän on ollut vuosikausia jatkunut talouden matalasuhdanne sekä isot investoinnit kuten kehärata ja kehäkolmosen korjaustyöt. Lisäksi Vantaan väkiluku kasvaa jatkuvasti,  josta johtuen kaupunkilaisten lakisääteisten palvelujen turvaaminen vie enemmän varoja.

Vantaalla verotulot ovat pienemmät kuin monissa muissa kunnissa. Se johtuu muun muassa siitä, että Vantaalla niin sanottu perusteollisuus on hävinnyt ja korvaavat työpaikat löytyvät muun muassa palvelualoilta, joilla palkkataso on matalampi.

Arkipäivää Vantaalla on tilanne, jossa kaupungin taloudellinen huoltosuhde on heikentynyt. Työelämän ulkopuolella olevia vantaalaisia on enemmän kuin työllisiä vantaalaisia. Siksi tulevaisuudessa  on ensisijaisen tärkeää saada vantaalaiset töihin entistä tehokkaammin. Työpaikkoja on, mutta ne eivät kohtaa työntekijöiden kanssa, jolloin myös verotulot jäävät alhaisemmiksi.

Tämän lisäksi kaupungissa esiintyvä pitkäaikaistyöttömyys yhdistettynä matalaan tulotasoon sekä vallitsevaan elinkeinorakenteeseen, ovat omiaan ohentamaan kunnan veropohjaa. Työtä on siis tehtäväksi edelleen.

Viimeisen valtuustokauden aikana Vantaalla on ollut käynnissä niin kutsuttu talous- ja velkaohjelma, jolla huolestuttavaa taloustilannetta on pyritty korjaamaan. Velkaohjelma on pitänyt sisällään palveluiden karsimista, ulkoistamista, organisointia, tehostamista ja yhtiöittämisiä. Kuntalaisille velkaohjelma on näkynyt muun muassa maksujen ja taksojen korottamisena sekä investointien karsimisena.

Tulevat vuodet eivät tule olemaan aiempia helpompia Vantaalle eivätkä vantaalaisille. Menoja on edelleen hillittävä ja tuloja löydettävä lisää. Edelleen kasvava väestö kansainvälistyy ja monikulttuuristuu ja kaupungin on löydettävä keinot, joilla se pystyy turvaamaan myös asukkaiden palveluihin sekä kaupungin kehittämiseen tarvittavan rahoituksen.

Vastuullinen ja pitkälle tähtäävä talouden suunnittelu ja hoito antaa Vantaalle menestymisen avaimet tulevaisuuteen ja asukkaille heidän tarvitsemansa ja arvostamansa kotikaupungin.

Minna Räsänen
ehdolla kuntavaaleissa Vantaalla numerolla 21