Liikunnasta syrjäytynyt työikäinen nainen

Eilen maanantaina 4.3. Vantaan kaupunginvaltuuston kokouksessa käsiteltiin jälleen Hyvinvointikatsausta. Siitä käy ilmi se, kuinka vantaalaiset voivat.

Kiinnitin itse huomiota katsauksessa, kuinka työikäiset liikkuvat. Vantaalla panostetaan lasten- ja nuorten sekä eläkeläisten liikkumiseen, mutta kyllä työnikäisetkin tarvitsevat omia palveluja. Eikö vain? Ja kaikkien etu on se, että myös työikäiset ovat aktiivisia ja pitävät huolta itsestään liikunnalla, ovat ehkä vähän terveempiä plus antavat esimerkkiä omille lapsilleen.

Ohessa aiheesta pitämäni valtuustopuhe:

”Hyvät valtuutetut,

Puhunpa hetken itsestäni. Minä olen työikäinen, liikunnasta syrjäytynyt nainen. Olen näiden meille esitettyjen hyvinvointi- ja liikunta -raporttien mukaan huolestuttava ilmiö, johon on tartuttava.

Minua ei liikuta mikään. Sykkeeni vapaa-ajalla saa nousemaan varmaankin vain nämä valtuuston kokoukset silloin kun politiikkaa väännetään. Vaikka työikäisille järjestetään Vantaalla yli 50 liikuntakurssia viikoittain, eivät ne ole minua kohdanneet. Ja väitän, että meitä väliinputoajia on muitakin.

Tähän ongelmaan on mielestäni tartuttava. Liikunnalla ja terveydellä on selkeä yhteys.  Liikkumattomuus altistaa sairauksille.  Ja kyllä, tunnistan tässäkin itseni. Ylipaino on riski itsessään ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet varmastikin odottavat oven takana, puhumattakaan diabetesriskistä. Tällä hetkellä maksan vielä veroja Vantaalle, mutta jos terveys prakaa, jää sekin vähemmälle.  Tämäkin on yksi syy, miksi meidän on panostettava työikäisten liikuntaharrastusten ja tottumusten tukemiseen. Me tarvitaan liikkuvia työikäisiä, koska he ovat terveitä veronmaksajia plus tulevaisuudessa he ovat entistä terveempiä senioreita.

Aikuisten, työikäisten liikunnan harrastamisen on oltava helposti saavutettavaa. Uskallan väittää, että nykyisessä 24/7 yhteiskunnassa, jossa työpäivät venyvät kellon ympäri tai työtunnit ovat hajallaan pitkin päivää, ohjattua matalan kynnyksen erilaisia liikuntamahdollisuuksia pitäisi olla tarjolla lähellä, nopeasti, ilman sitoutumispakkoa tai seurajäsenyyttä sekä mahdollisimman monipuolisesti kellon eri aikoina.

Lisäksi työikäisten liikuntatarjonnassa olisi otettava huomioon myös äidit ja isät, jotka viettävät kotona aikaa pienten lasten kanssa vanhempainvapailla.  Kuinka paljon näistä jo nyt yli 50 viikoittaisesta työikäisten liikuntakurssista on niitä kursseja, joihin pienen piltin voi ottaa mukaan? Äidin ja isän näkeminen liikkumassa antaa varmasti myös lapselle kuvaa sen tärkeydestä ja voi sytyttää liikuntainnostuksen.

On mielestäni todella hyvä, että Vantaalla lasten ja ikäihmisten liikkumiseen aktivoidaan ja panostetaan. Sen lisäksi nämä meille tänään esitellyt raportit antavat aihetta sille, että nyt on syytä tarttua meidän työikäisten, liikunnasta syrjäytyneiden henkilöiden aktivointiin. Siksi toivon, että Vantaan toiminnan painopisteissä pohdittaisiin tulevaisuudessa entistä enemmän myös sitä, mikä liikuttaa työikäistä vantaalaista ja kuinka ehkäistään liikunnasta syrjäytymistä.

Kiitos!”

Minna Räsänen

 

 

Budjetti on monien toiveiden kompromissi

Oletko tullut ajatelleeksi, että ajotiet, puistojen kävelytiet ja uimahallien polskuttelualtaat ovat kaikki kaupungin kassasta rahoitettuja palveluja? Ne kaikki ovat myös vuosittain tarkastelun alla, kun tehdään kaupungin talousarviota.

Olen ollut vantaalainen 12 vuotta ja on myönnettävä, että tänä syksynä olen ensimmäistä kertaa todella tutustunut siihen, mihin tässä kaupungissa rahaa käytetään. Vantaan talousarvio vuodelle 2018 annettiin valtuutetuille kaupunginjohtajan esityksenä lokakuussa ja tulevana maanantaina siitä tehdään lopullinen päätös valtuuston kokouksessa.

Talousarvioesityksen valmisteluprosessi on usean kuukauden pituinen matka. Kokemukseni mukaan yksittäisen valtuutetun vaikuttamismahdollisuudet budjettiin ovat tänä aikana laajat, mutta myös rajatut. Kaikilla valtuutetuilla on varmasti yksittäisiä asioita, joita he haluavat valtuutettuna edistää ja kehittää. Tämän lisäksi puolueilla on tavoitteet ja kokonaisuus, joita äänestäjille on vaaleissa luvattu. Siksi edistettävistä ja tärkeiksi koetuista asioista muodostuu budjetin valmisteluvaiheessa kokonainen toiveiden tynnyri. Siitä tynnyristä pyritään lopulta löytämään kompromissina ratkaisut, jotka palvelevat kaikkien vantaalaisten asemaa.  Kyseessä todellakin on politiikkaa.

Budjetin valmistelun jokaisessa vaiheessa on mahdollisuus tuoda esille näkökantoja ja mielipiteitä. Onkin oltava hyvin päämäärätietoinen, että saa tuotua esille toiveet esimerkiksi tietyn tien parantamisesta tai lähellä sijaitsevan koirien ulkoilupuiston kehittämisestä. Kaiken lisäksi lopputulos voi olla, että lopullisessa esityksessä teiden parantaminen on siirretty jatkoselvitykseen ja koirien ulkoilupuistojen osalta aloitetaankin siitä kauimmaisesta, jolloin tärkeäksi koettu tavoite toteutuu, mutta hiukan eri tavoin kuin oli alun perin ajateltu.

Mielestäni tällä kertaa toiveiden tynnyristä on saatu aikaiseksi budjetti, jossa on monia hyviä asioita vantaalaisille. Lapset ja nuoret on huomioitu niin varhaiskasvatuksen rajausten poistamisella kuin nuorisotyöttömyyteen tarttumalla. Lisäksi nuorten maksuton ehkäisy saa lisärahoitusta ja askel sen laajentamiseen koskien kaikkia alle 25-vuotiaita otetaan esille selvityksen muodossa. Koulujen sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi annetaan selkeää rahaa. Koillis-Vantaan uimahallia selvitetään, terveyskeskusmaksuja ei koroteta ja Vantaan veroprosenttikaan ei nouse. Lisäksi lastensuojeluun satsataan lisää rahaa, joka on hyvä, kun ottaa jälleen huomioon tämän viikon uutiset lastensuojelun kestämättömästä tilanteesta.

Vantaalle muuttaa koko ajan lisää asukkaita ja olemme nostaneet arvostustamme asuinkaupunkina. Siksi on tärkeää, että täällä asuvat ihmiset voivat saada hyviä palveluita ja nauttia niistä turvallisessa ja viihtyisässä ympäristössä. Näitä tavoitteita tuleva budjetti mielestäni toteuttaa.  Se, että olemme haluttu kotikaupunki myös jatkossa, edellyttää myös sitä, että meidän huolehdittava elämisen edellytyksistä kuten kohtuuhintaisista asumismuodoista. Asumiskustannukset eivät voi nousta jatkuvasti ja on tärkeää huolehtia, että asuntoja on riittävästi niin sinkuille kuin perheillekin. Näiden asioiden osalta uskon, että kehittämiskohteita riittää myös tuleville vuosille ja tuleviin talousarvioihin.

Minna Räsänen

Vantaan menestyminen vaatii vastuullista taloutta

Vantaalla taloudellinen huoltosuhde on heikentynyt ja verotulot jäävät jälkeen muiden suurten kaupunkien vertailussa. Vantaalla on huolehdittava, ettei kaupungin kehittyminen jää jatkuvan leikkauspolitiikan jalkoihin.

Jokainen tietää omasta henkilökohtaisesta taloudestaan sen, että jos tulot eivät riitä, täytyy jostain karsia. Kun kaupungissa tulot eivät riitä, kuntalaisen näkökulmasta karsiminen saattaa tarkoittaa esimerkiksi palveluiden lakkauttamista. Kaupungin tulopuolelle lisärahan saaminen taasen voi tarkoittaa veroprosentin nostamista.

Vantaan velkamäärä on korkein suurten kaupunkien vertailussa. Syynä tähän on ollut vuosikausia jatkunut talouden matalasuhdanne sekä isot investoinnit kuten kehärata ja kehäkolmosen korjaustyöt. Lisäksi Vantaan väkiluku kasvaa jatkuvasti,  josta johtuen kaupunkilaisten lakisääteisten palvelujen turvaaminen vie enemmän varoja.

Vantaalla verotulot ovat pienemmät kuin monissa muissa kunnissa. Se johtuu muun muassa siitä, että Vantaalla niin sanottu perusteollisuus on hävinnyt ja korvaavat työpaikat löytyvät muun muassa palvelualoilta, joilla palkkataso on matalampi.

Arkipäivää Vantaalla on tilanne, jossa kaupungin taloudellinen huoltosuhde on heikentynyt. Työelämän ulkopuolella olevia vantaalaisia on enemmän kuin työllisiä vantaalaisia. Siksi tulevaisuudessa  on ensisijaisen tärkeää saada vantaalaiset töihin entistä tehokkaammin. Työpaikkoja on, mutta ne eivät kohtaa työntekijöiden kanssa, jolloin myös verotulot jäävät alhaisemmiksi.

Tämän lisäksi kaupungissa esiintyvä pitkäaikaistyöttömyys yhdistettynä matalaan tulotasoon sekä vallitsevaan elinkeinorakenteeseen, ovat omiaan ohentamaan kunnan veropohjaa. Työtä on siis tehtäväksi edelleen.

Viimeisen valtuustokauden aikana Vantaalla on ollut käynnissä niin kutsuttu talous- ja velkaohjelma, jolla huolestuttavaa taloustilannetta on pyritty korjaamaan. Velkaohjelma on pitänyt sisällään palveluiden karsimista, ulkoistamista, organisointia, tehostamista ja yhtiöittämisiä. Kuntalaisille velkaohjelma on näkynyt muun muassa maksujen ja taksojen korottamisena sekä investointien karsimisena.

Tulevat vuodet eivät tule olemaan aiempia helpompia Vantaalle eivätkä vantaalaisille. Menoja on edelleen hillittävä ja tuloja löydettävä lisää. Edelleen kasvava väestö kansainvälistyy ja monikulttuuristuu ja kaupungin on löydettävä keinot, joilla se pystyy turvaamaan myös asukkaiden palveluihin sekä kaupungin kehittämiseen tarvittavan rahoituksen.

Vastuullinen ja pitkälle tähtäävä talouden suunnittelu ja hoito antaa Vantaalle menestymisen avaimet tulevaisuuteen ja asukkaille heidän tarvitsemansa ja arvostamansa kotikaupungin.

Minna Räsänen
ehdolla kuntavaaleissa Vantaalla numerolla 21