Budjetista päätetään marraskuussa – riittääkö rahaa leikkipuistoruokailuun, tehdäänkö maauimalavaraus?

Loka-marraskuu on näin kaupunginvaltuutettuna jännittävää aikaa. Käsittelyssä on talousarvio tulevalle vuodelle. Siinä määritellään, mihin rahaa laitetaan ja millaisia palveluita vantaalaisille tarjotaan.

Tähän mennessä tapahtunutta:

Kaupunginjohtaja Ritva Viljanen esitteli talousarvioesityksen meille valtuutetuille lokakuun alussa.

Budjetissa oli monta hyvää kohtaa esimerkiksi:
> Perheiden ja lasten elämään liittyvä isoja asioita kuten uusien kouluja ja päiväkoteja.

> Asuinalueille muun muassa segregaatio-ohjelman kautta, jolla yritetään estää asuinalueiden entistä syvempi eriytyminen.

>Se uimahalli Koillis-Vantaalle!

>  Maksuttoman ehkäisyn laajentaminen, josta olin erityisen iloinen. Esityksessä oli otettu huomioon maksuttoman ehkäisyn laajentaminen koskemaan alle 25-vuotiaita. Uskon, että se maksaa itsensä takaisin, kun tarpeettomat abortit vähenevät. Nuorten seksuaaliterveyteen panostaminen on satsaus elämän mittaiselle matkalle.

Kuinka käy vero%:n?

Kunnallisveroa ei olla Vantaalla nostamassa.  Kuitenkin rahat ei riitä kaikkeen, joten kaupunki on aikeissa ottaa lisää velkaa toteuttaakseen isoja uudistuksia kuten kouluja, päiväkoteja, remontoidaan, korjataan, rakennetaan uutta.

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Budjetti on parhaillaan niin sanotusti meidän poliittisten päättäjien käsissä. Jokaisella valtuutetulla ja poliittisilla puolueilla on mahdollisuus sanoa sanansa budjettiin. Onko esityksessä tehdyt satsaukset oikeita vai vääriä, mitä pitäisi muuttaa?

Demareiden valtuustoryhmä perehtyi taloussuunnitelma kirjaan viime viikonloppuna. Kävimme usean tunnin ajan kirjaa läpi sivu sivulta. Pohdimme niin sitovia tavoitteita kuin toimialakohtaisia suunnitelmia. Kokosimme yhdessä niin sanotun korilistan. Se on lista asioista, jossa on mukana ajatuksiamme ja esityksiämme muutoksiksi budjettiin.

Kyseisestä korilistasta haluan nostaa esille muutaman itseäni miellyttävän pointin:

Koillis-Vantaan uimahalli – selvitetään samalla mahdollisuutta maauimalaan

  • Tämä on mielestäni loistava idea. Kun uutta uimahallia rakennetaan, niin miksi samalla ei pystyttäisi vastaamaan myös maauimalan tarpeeseen? En ole rakennusalan ammattilainen, mutta voisin kuvitella, että kuopan kaivaminen ulos rakennustöiden yhteydessä ”samalla”, olisi taloudellisestikin fiksua. Ja saisimme kaksi kärpästä yhdellä iskulla: Uuden uimahallin ja myös maauimalan!

Maksullinen pysäköinti ja ylipäätään pysäköimisongelmiin tarttuminen

  • Pysäköintiongelmat, sakottaminen ja pysäköinnin valvonta ovat olleet asukkaiden joukossa esillä jo pitkään. Siksi demariryhmämme päättikin esittää, että maksullisesta pysäköinnistä pitäisi kerätä asukkailta palautetta, ennen kuin sitä laajennetaan. Sen lisäksi asuinalueilla pitäisi myös selvittää, onko parkkipaikkaongelmien selättämiseksi mahdollisuutta luonnollisten pysäköintialueiden ”käyttöönottoon”.

Järjestöille avustuksia ja maksuttoman puistoruokailun edistämistä

Vantaalla toimivien järjestöjen avustuksiin ei ole tehty suurempia nostoja aikoihin. Järjestöt kuitenkin tekevät kaupungissamme arvokasta työtä ja vapaaehtoistoiminta on elävän kansalaisyhteiskunnan kulmakiviä. Siksipä siis toimintaan voitaisiin satsata hiukan enemmän kuin aiempina vuosina ja lisäksi.

Teimme valtuustoryhmänä aloitteen syyskuussa maksuttomasta puistoruokailusta valtuustoaloitteen, mutta päätimme yrittää edistää asiaa myös talousarvioneuvotteluissa – jännitetään miten käy!

Näiden lisäksi meiltä löytyi kirjauksia ja lisäyksiä muun muassa : lisää suomi2 opettajia Variaan, lisää käsipareja vanhustenhoitoon, toteutetaan meluntorjuntakohteita, panostetaan nuorten työllistymiseen, edistetään terveellistä sisäilmaa, huolehditaan Musiikkiopiston mahdollisuuksista järjestää konsertteja, panostetaan kuntalaisten osallisuuteen jne. jne.

Seuraavaksi tämä meidän korilistan sisältö ja demareiden esitykset käsitellään poliittisten ryhmien välisissä neuvotteluissa. Kaikki muutkin puolueet ovat omat esityksensä tehneet ja poliittisissa neuvotteluissa näistä eri toiveista ja vaatimuksista keskustellaan. Osasta päästään kompromissiin, osasta on annettava periksi, osa siirtyy tulevaisuuteen ja osasta varmasti vielä äänestetään valtuustosalissa marraskuussa.

Millainen on lopputulos?

Se jää nähtäväksi marraskuun valtuuston jälkeen.

Minna Räsänen

 

 

 

Vantaalaiset ansaitsevat enemmän kotimaista ruokaa!

Maaseudun Tulevaisuus (27.11.) kertoi, että HK Scan on voittanut Vantaan kaupungin ruokapalveluiden tarjouskilpailun tuontilihoilla. Kilpailutuksen tulos tarkoittaa, että jatkossa Vantaalla tarjottavassa julkisessa ruuassa on entistä enemmän ulkomaista lihaa. Ruuassa käytetään mm. Ruotsista ja Virosta peräisin olevaa broileria ja saksalaista naudanlihaa.

Kaupunginvaltuustossa keskusteltiin elokuussa laajasti siitä, tarvitaanko Vantaalle hankintastrategia, jossa edellytettäisiin, että ruokahankinnoissa edistetään kotimaista ruokaa. Valtuustossa mielestäni väreili hyvinkin yhtenäinen henki sen puolesta, että tulevissa strategioissa ja resurssiviisauden tiekartoissa painotetaan jatkossa toimenpiteitä, joilla nimenomaan edistetään Vantaalla tarjottavassa julkisessa ruuassa kotimaisuusasteen kasvua ja vastuullisia elintarvikehankintoja.

Näyttää kuitenkin siltä, että tämän keskustelun ja niin sanotusti poliittisen ohjauksen lopputulos oli kuitenkin tämä julki tullut ikävä uutinen. Vantaan kaupungin oma Vantti ei ole kyennyt omassa kilpailutuksessaan ottamaan huomioon poliittisten päätöksentekijöiden antamaa ohjausta tämän paremmin, saati kuulemaan valtuustossa käytyä hyvää ja rakentavaa keskustelua aiheen ympäriltä. Seurauksena nyt se, että kilpailutuksen tuloksen huomioon ottaen esimerkiksi päiväkotiaterioiden kotimaisuusaste saattaa pahimmillaan jopa pienentyä.

Julki tullut tulos kilpailutuksesta vie Vantaata mielestäni entistä kauemmas kehityksestä, jota kuluttajat arvostavat. Iso osa kuluttajista kertoo haluavansa suosia kotimaista ruokaa. Kotimainen ruoka edistää myös työllisyyttä, koska kotimaassa kasvatettu, valmistettu ja kulutettu ruoka hyödyntää laajasti monia eri osapuolia.

On mielestäni myös kummallista väittää, että erilaiset säädökset julkisista hankinnoista estäisivät kotimaisen ruuan suosimisen hankinnoissa. Esimerkiksi naapurikuntamme Kerava teki jo viime keväänä päätöksen siirtyä käyttämään päiväkodeissa, kouluissa ja vanhustenhuollossa suomalaista alkuperää olevaa lihaa. Tähän esimerkkiin verrattuna Vantaan ruokapalveluiden uusi tilanne ja tuontilihan suosiminen on osoitus huonosta tilannetajusta ja siitä, ettei asukkaiden ääntä ole kilpailutuksesta päätettäessä aidosti arvostettu.

Minna Räsänen

Huolehditaan, ettei kukaan jää yksin

Lapsiperheiden köyhyys on Suomessa lisääntynyt. Asiasta on syytä puhua. Ja puhuttaessa on muistettava, että vanhempien toimeentuloon liittyvien haasteiden heikentäessä jo perheiden tavalliseen elämään liittyvää arkea, se vaikeuttaa lasten elämään myös oman kodin ulkopuolella.

Se, että perhe elää köyhyysrajan alapuolella ja kitkuttelee kuukaudesta toiseen pienillä tuloilla ei toki tarkoita, että lapsi eläisi ilman hoivaa tai rakkautta. On kuitenkin suurempi mahdollisuus siihen, että perheen köyhyys lisää riskiä eriarvoisuuden kokemusten lisääntymiseen. Ja jos näin käy, tai jos lapsi jää toistuvasti ilman elämyksiä tai mahdollisuuksia osallistua, voivat seuraukset olla musertavia.

Jos lapsi jää aina pois kavereiden kanssa vietettävistä retkistä tai syntymäpäiväjuhlista, voi tämä erilaisuus aiheuttaa kiusaamista, eristämistä ja vähättelyä lapsen ympärillä. Lapsen köyhyys voi pahimmillaan luoda esteitä ystävyydelle. Toisten erilaisuutta voi olla joskus vaikeaa ymmärtää. Ennakkoluuloista voi syntyä turhia pelkoja ja syyt kiusaamiseen voivat johtua vain väärän merkkisistä farkuista. Ja näinhän ei toki saisi olla.

Kouluilla ja päiväkodeilla on iso vaikutus lasten ja nuorten päivittäiseen elämään. Näin syyskauden alussa luodaan monissa koululuokissa ja päivähoitoryhmissä uusia ystävyyssuhteita. Ja aikuisilla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, luodaanko kaikille lapsille tasapuoliset mahdollisuudet ystävystyä ja osallistua yhdessä järjestettävään toimintaan.

Onko kutsu tulla viettämään aikaa koulupäivän jälkeen tai tarhakavereiden syntymäpäiväjuhlille aidosti kaikille lapsille avoin? Toivoisin, että tätä pohdittaisiin silloin, kun suunnitelmia tehdään. Voisiko tänä syksynä syntymäpäiväkutsut viettääkin ilman kalliita lahjoja tai osallistumismaksuja elämyspuistoihin?

Mielestäni on hyvä miettiä sitä, kuinka meistä jokainen voi edistää sitä, että lapsille luodaan mahdollisimman esteetön tapa olla mukana ja osallistua. Samalla on hyvä varmistaa, ettei ketään kiusata ja, ettei kukaan jäisi yksin.

Minna Räsänen

Ei oppi ojaan kaada – onnea valmistuneille!

Huomenna lauantaina useat koululaiset päättävät peruskoulunsa ja abiturientit lukionsa. Useat nuoret aikuiset saavat todistuksen pätevyydestään eri ammattialoille; lähihoitajat, autonasentajat, puutarhurit, kokit ja parturi-kampaajat. Sankarit, joilla kaikilla on takana opintoviikkoja, työssäoppimisia, näyttöharjoituksia ja tuhansia tunteja ammattitaidon kerryttämistä kirjoista pänttäämällä ja käytännön harjoituksia tekemällä.

Olen etuoikeutettu. Olen saanut syntyä Suomeen, jossa olen saanut nauttia laadukkaasta opetuksesta päiväkoti-ikäisestä parikymppiseksi nuoreksi. Peruskoulussa luotiin pohja ammatillisiin opintoihin ja merkonomiksi opiskelun ohella pystyin samalla suorittamaan myös lukion ja ylioppilastutkinnon.

Ja kaikki tämä, opetus ja sivistys, lisäpätevyyden ja ammattitaitojen oppiminen on tarjottu ilmaiseksi ilman lukukausimaksuja.

Koulutusjärjestelmämme on ollut ja on avain ihmisten menestymiseen ja onnistumiseen. Se luo pohjaa jokaiselle meistä yksilönä ja kehittää koko yhteiskuntaa vähentämällä eriarvoisuutta.

Maailman muuttuessa myös koulutusjärjestelmämme on pystyttävä uudistumaan. Näiden vaatimusten edessä on huolehdittava siitä, että tutkintojen laajuus ja laatu vastaavat tulevaisuuden tarpeisiin. Tulevaisuudessa ihmisellä voi olla monta ammattia ja useita uria. Moniosaamisen merkitys kasvaa. Siksi koulutuksen ja oppimisen paikoista säästämällä, kiristämällä tai leikkaamalla ei suomalaisen yhteiskunnan rakenteita vahvisteta. Sen sijaan väylät ja rakenteet elinikäisen oppimisen tueksi on saatava toimimaan saumattomasti tutkintojen välillä yhteen. Uskon, että opetuksen laatu korostuu tulevaisuudessa entistä enemmän. Meidän on tavoiteltava entistä korkeampaa koulutustasoa, vankempaa ammattitaitoa ja koulutukseen ja kouluttautumiseen innostavaa ilmapiiriä.

Valmistuin ammattiin 14 vuotta sitten. 14 vuodessa ammatillisen koulutuksen arvostus on noussut, eikä ”amikseen” enää mene kuka tahansa. Ammatillisen koulutuksen vetovoimasta kertoo ammattiin valmistuvien valtaisa määrä tänäkin keväänä – hatunnoston paikka, vaikkei nimilistoja iltapäivälehdissä julkaistakaan. Yhä useammin ammatillinen tutkinto on väylä myös jatko-opintoihin korkea-asteelle ja ammattitaitoiset työmiehet ja -naiset löytävät paikkansa työelämässä ja kouluttautuvat sen ohella lisää – kuten minäkin.

Suomalaisen koulutusjärjestelmän ansiosta olen pystynyt hankkimaan itselleni AMK-tutkinnon töiden ohessa. Sen tutkinnon myötä myös yliopiston ovet avautuivat minulle ensimmäisen kerran.

Uusien asioiden oppiminen avaa maailmaa ja näkemyksiä.  Siksi jokaisella oppilaalla ja opiskelijalla on syytä juhlaan silloin, kun yksi elinikäisen oppimisen etapeista on saavutettu ja valmistumisen viimeinen askel, todistus käteen ojennettu.

Onnittelut kaikille tänä keväänä valmistuville ja opintiensä eri koulutusasteissa päättäville!

Minna Räsänen

Sisäilmaongelmat ovat yhteiskunnalle haaste

Kuluneella viikolla laaja sisäilmakeskustelu sai jälleen uutta tuulta purjeisiinsa, kun Kätilöopiston kiireellisestä sulkemisesta uutisoitiin näyttävästi. Kätilöopiston rakennukseen liittyvistä ongelmista, kosteusvaurioista ja henkilökunnan sairastumisista on kerrottu jo vuosien ajan. Korjausratkaisuja on suoritettu, mutta nyt lopulliset tutkimustulokset näyttivät, ettei asiassa ole enää mitään tehtävissä. Sairaala suljetaan 3-6 kuukauden sisällä. Henkilökunnan terveys on ollut koetuksella eikä sairastumisilta ole valitettavasti vältytty.

Huonon sisäilmaan ja rakennusten homeongelmiin liittyvät oireet ovat olleet Suomessa kasvussa. Jokaisella on oltava oikeus turvalliseen ja terveelliseen työskentely-ympäristöön, niin työntekijöillä kuin myös koululaisilla. Kun oireita ilmenee, on päivän selvää, että ihmiset olevat huolissaan.

Kätilöopiston kaltaisen rakennuksen sulkeminen kiireellisesti sisäilmaongelmien vuoksi avaa myös osaltaan uudella lailla silmät sisäilmahaasteiden yhteiskunnalliseen laajuuteen ja vaikuttavuuteen. Kätilöopistossa paljastuneet sisäilmaongelmat vaikuttavat laajasti myös vantaalaisiin.  Uusia vantaalaisia syntyi viime vuonna yhteensä 2520 ja näistäkin syntyneistä osa syntyi Kätilöopistolla.

Kätilöopisto on yksi pääkaupunkiseudun suurimmista synnytysyksiköistä. Sen sulkeminen aiheuttaa väistämättä muutoksia muun muassa Naistenklinikan ja Jorvin synnytysyksiköihin.  Tulevalle synnyttäjälle tämä voi näkyä muuttuvana synnytyspaikkana ja ehkä myös ruuhkaisempina synnytystiloina ja mahdollisesti koetun palvelutason muutoksena.

Näihin perustellen Kätilöopiston tapaus osoittaa, etteivät sisäilmaongelmat ole pelkästään yksittäisten yksiköiden tai yksilöiden ongelmia. Altistuminen terveydelle vaaraksi olevalle sisäilmalle voi tapahtua jo lapsen elämän ensi metreillä, jatkua päiväkodista kouluun ja sen jälkeen seurata perässä työelämään.  Onko mahdollista, että meille Suomeen on syntymässä sukupolvi, joka kärsii huonosta sisäilmasta koko elämänsä ajan? Kyseessä on laaja ja yhteiskunnallisesti merkittävä kokonaisuus, joka vaatii poliittisilta päättäjiltä aikaa, perehtymistä, resursseja ja oikeita päätöksiä, jotta se saadaan hoidettua asianmukaisesti.

Mielestäni Kätilöopiston tarina on osaltaan ymmärrettävä kuvaus sisäilmaongelmien tunnistamisen ja ratkaisemisen vaikeudesta. Vuosien vaatimukset asian korjaamiseksi, tutkimukset ja tehdyt remontit ja lopputulos oli tämä.

Tällä hetkellä useammassa vantaalaisessa koulussa on menossa tutkimuksia, joissa yritetään selvittää johtuvatko päivänsä tiloissa viettäneiden henkilöiden oireet huonosta sisäilmasta, homeesta vai jostain muusta. Vanhempien hätä lasten turvallisuudesta on todellinen ja työntekijöiden altistuminen terveydelle vaaraksi olevalle asialle on myös työsuojelullinen haaste.

Tuskin kukaan meistä haluaa, että koulu- tai päiväkotirakennukset Vantaalla aiheuttavat niissä päivänsä viettäville pahimmillaan loppuelämän mukana kulkevia sairauksia. Siksi mielestäni on tärkeää, että asioihin suhtaudutaan vakavasti ja selvitetään, onko koulurakennuksessa esimerkiksi kosteusvaurioista johtuvaa hometta.

Osallistuin viime keskiviikkona 26.4.2017 Mikkolan koululla järjestettyyn tilaisuuteen, jossa käytiin läpi akuuttia tilannetta. Tutkimuksia ja korjauksia on tehty. Uusimmat tutkimustulokset osoittivat, ettei koulussa ole kosteus- eikä homevaurioita. Siitä huolimatta oireita on ja näiden oireiden aiheuttajalähdettä yritetään selvittää kuumeisesti. Vaikka tilannetta on selvitetty ja tutkimustuloksista ei ole löytynyt mitään hälyttävää, ei vastauksia lisääntyviin oireisiin ole löydetty. Eikä näin ollen vanhempien huoli ole vieläkään väistynyt.

Avaimet terveelliseen ja turvalliseen rakennukseen -hankkeen  raportista ilmenee, että suomaisista kunnista suuri osa arvioi, että heillä ei ole riittävästi sisäilma-asioihin liittyvää asiantuntemusta ja osaamista. Vain kolmanneksella kunnista on ohjeistusta tai yhtenäiset periaatteet toimenpiteiden kiireellisyyden arviointiin.

Tästä raportin kohdasta on Vantaankin hyvä ottaa mielestäni oppia entistä enemmän. Epätietoisuus asioiden etenemisestä tilanteessa, jossa lapsensa epäilee sairastavan huonosta sisäilmasta aiheutuvaa sairautta tai altistuvan sille, on kaikkia osapuolia kohtaan väärin.

Minna Räsänen

 

Miksi tarvitsemme demareita Vantaan valtuustoon?

Sosialidemokraattien tavoitteena on Vantaa, jossa jokaisen ihmisen on hyvä asua.  Me puolustamme Suomea, jossa pidetään kaikki mukana.

Mitä tämä konkreettisesti tarkoittaa?

Minulle se tarkoittaa sitä, että kaikessa päätöksenteossa arvioidaan tarkasti, miten päätökset vaikuttaa tavallisiin vantaalaisiin. Jos kiinteistöveroa nostetaan, haluaako kukaan rakentaa omakotitaloa Vantaalle? Vaikuttaako kiinteistöveron nosto vuokratasoon? Jos kotihoidon palveluihin lisätään ihmisiä, vähentääkö se laitoshoidon paineita?  Jos rakennetaan jäähalli, jota lähtökohtaisesti käyttävät useimmiten miehet ja pojat, miten varmistamme, että vantaalaisille naisille ja tytöille löytyy yhtä tasavertaisesti harrastuspaikkoja?

”Pidetään kaikki mukana” tarkoittaa minulle sitä, että varmistamme oikeudenmukaisen kohtelun toteutumisen. Jokainen meistä on ansainnut sen, että tasa-arvo toteutuu yhteiskunnassa. En halua, että eriarvoisuus lisääntyy. Siksi olen ehdokkaana.

Hyvinvointiyhteiskunta ei ole kirosana

Hyvinvointiyhteiskunta saattaa kuulostaa laimealta, vanhanaikaiselta ja lattealta kaiken maailman kärkihankkeiden, tuottavuuden ja innovaatioiden rinnalla. Pohjimmiltaan kyse on kuitenkin siitä, että oikeudenmukaisesti toimivassa kunnassa jokaiselle tarjotaan mahdollisuuksia menestyä ja huolehditaan siitä, ettei ketään jätetä heitteille.

Tuntuu siltä, että julkisuudessa käydään keskustelua vain siitä, kuinka kallista jokin on, eikä siitä, mitä sillä voidaan saavuttaa. Täytyy säästää, leikata, arvioida, tehostaa ja tiivistää. Tämä kaikki sen sijaan, että aidosti pohditaan ihmisiä kuunnellen, kuinka säästöt ja leikkaukset vaikuttavat yksinasuviin, perheellisiin, työttömiin ja palkansaajiin ja, mitkä ovat näiden asioiden vaihtoehdot.

Maksan veroja, saan palveluja

Minulle veronmaksajana on tärkeää, että tiedän saavani palveluja silloin, kun se on minulle ajankohtaista. Yhtä tärkeää on se, että palveluja on tarjolla kaikille tasapuolisesti.

En halua, että Vantaalla asuvat ihmiset joutuvat jättämään väliin lääkärikäynnin terveyskeskusmaksujen takia. En halua, että vantaalaiset lapset laitetaan eriarvoiseen asemaan päivähoito-oikeutta rajaamalla. Päivähoito-oikeus on aina lapsen oikeus, eikä sitä saa ottaa pois, kuten Vantaalla Kokoomus porvarihallituksen myötävaikutuksella jo teki.

Tulevaisuuden Vantaa on vastuullinen Vantaa

Vantaalla on panostettava asuinalueiden viihtyvyyteen. Siihen, että kohtuuhintaisia asuntoja on tarjolla ja, että lähiöiden maine kääntyy positiiviseksi. Vantaa nähdään huomioonottavana ja tulevaisuuden asuinkaupunkina. Tämä lisää Vantaan elinvoimaa kaupunkina, jossa on hyvä asua ja yrittää.

Asukkaiden hyvinvointiin satsaaminen on avainasemassa. Nuorisotyöttömyys, syrjäytyminen ja asunnottomuus pitää saada kuriin, ne luovat sydäntäsärkeviä ihmistarinoita, joista jokainen on liikaa. Siksi uusien työpaikkojen, asuntojen, ja opiskelu- tai harjoittelupaikkojen löytyminen on tärkeä asia.  Tämän lisäksi meidän on tavoiteltava peruskouluissamme sitä, että oppiminen toteutuu laadukkailla resursseilla unohtamatta terveitä ja turvallisia oppimis- ja työskentely-ympäristöjä.

Kun äänestät vantaalaista sosialidemokraattia, mitä saat?
– Meillä on järki päässä, katsomme kokonaisuutta, emme tuijota yhtä pistettä!
– Huolehdimme, että kaupungin rahat riittävät, mutta samalla myös palvelut säilyvät
– Nujerramme nuorisotyöttömyyden
– Uudistamme koulut
– Puramme lasten päivähoitorajoitukset
– Taistelemme sote-kurjistuksia vastaan vantaalaisten etu mielessä
– Panostamme aikaa ja ihmisiä vanhuspalveluihin

Minna Räsänen, kuntavaaliehdokas, Vantaa SDP numerolla 21

Vantaalle Suomen paras peruskoulu

Koulut ja koulutus ovat keskiössä aina, kun puhutaan ihmisten mahdollisuuksista, kyvyistä ja tulevaisuudesta. Kouluissa annettava opetus ja sivistys ovat avaimet menestykseen.

Koulutus antaa ihmiselle rakennuspalikat omaan elämään. Siksi yhteiskunnan on panostettava jokaisen yksilön mahdollisuuteen oppia. Suomi on koulutuksen kärkimaita. Siksi on huolestuttavaa seurata kehitystä, jossa suomalaisnuorten PISA-tutkimuksen tulokset ovat pudonneet selvästi vuoden 2006 jälkeen ja tasa-arvokehityksessäkin on tapahtunut heikennystä.

Vaikka suomalaisten oppimistulokset ovat edelleen huipulla pudotuksesta huolimatta, on näitä tuloksia Vantaallakin tutkittava tarkasti ja pohdittava, kuinka tilanne voidaan korjata.  Meidän on huolehdittava, että vantaalaisissa kouluissa on jatkossakin riittävät resurssit antaa laadukasta opetusta ammattitaitoisen ja pätevän henkilöstön johdolla.

Kouluissa on pystyttävä huolehtimaan oppimisen tuesta vaativissa tilanteissa. Koulun pitää olla turvallinen paikka opiskella ja sen on oltava myös turvallinen työskentely-ympäristö. Vantaan kaupungin on kannettava vastuunsa niin koulutuksen järjestäjänä kuin työnantajana turvallisista ja terveellisistä kouluista. Sisäilmaongelmat ja -epäilyt sekä niistä johtuvat korjaukset ovat Vantaan kouluissa arkipäivää. Vantaan on turvattava turvallista työympäristöä niin oppilaille kuin kouluissa työskentelevillekin, koska sisä-ilmaongelmat vaikuttavat kokonaisvaltaisesti oppilaiden ja henkilökunnan hyvinvointiin ja oppimiskykyyn.

Vantaalla jokaisella on oltava oikeus saada riittävästi tukea koulukäyntiin ja oppimiseen. Vantaan on pidettävä huolta, että oppilaiden oppimisvaikeuksiin, häiritseviin käytöksiin ja haluttomuuteen opiskella puututaan varhaisessa vaiheessa. Tiedetään, että Vantaalla esimerkiksi kuraattorit ja psykologit ovat ylikuormittuneita suuren työmäärän vuoksi.  Yhä useampi lapsi tarvitsee erityistukea, mutta vastaavasti resursseja ei ole lisätty kattamaan syntynyttä tarvetta.  Tämän lisäksi vantaalaiset opettajat ja muu kouluhenkilöstö joutuvat kärsimään lisääntyneestä väkivallan uhasta. Vantaalaisista kouluista ilmoitetaan sadoista uhkatilanteista vuosittain.

Koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisen edistäminen on otettava tosissaan. Koulujen välistä eriarvoistumiskehitystä ei voida sallia. Lisäksi koulujen merkitys asuinympäristöille ja viihtyvyydelle on suuri.  Vantaalla on jo nähty, mikä merkitys valtion antamalla lisärahoituksella perus- ja esiopetukseen on ollut. Lisärahoituksen turvin on onnistuttu hallitsemaan ryhmäkokoja ja vahvistamaan opetusresursseja. Jos maan porvarihallitus jatkaa valtion koulutusleikkauksien linjaa ja heikentää opetuksen, oppilaitosten ja koulutuksen resursseja, täytyy Vantaan olla edistyksellinen ja tehdä päinvastoin – panostaa kouluihin ja tätä kautta vantaalaisten tulevaisuuteen entistä enemmän.

Vahvistamalla vantaalaisten nuorten koulutusmahdollisuuksia ja henkilökunnan työhyvinvointia, parannetaan samalla Vantaan tulevaisuutta!  Vain näin, voimme olla ylpeästi vantaalaisia.

Minna Räsänen
ehdolla kuntavaaleissa Vantaalla numerolla 21
(SDP)

Lisää kotimaista ruokaa Vantaalle!

Kerava on päättänyt siirtyä käyttämään päiväkodeissa, kouluissa ja vanhustenhuollon keittiöissä vain suomalaista lihaa.  Vantaallakin tarjotaan joka päivä julkisia tuhansia ruoka-aterioita. Kaupungin raaka-ainehankinnoissa on mielestäni suosittava entistä enemmän Suomessa valmistettua ja tuotettua ruokaa.

Suurimpaan osaan vantaalaisista kouluista ja päiväkodeista ruoan tuottaa Vantti. Vantti myös kilpailuttaa raaka-ainehankinnat säännöllisesti. Vantaalaisissa vanhainkodeissa, sairaaloissa, palvelutaloissa ja kotipalvelussa syödään niin sanotusti julkista ruokaa Vantin tuottamana. Näiden aterioiden raaka-ainehankintaa voidaan ohjata kunnallisella päätöksenteolla.

Vantaan elintarvikehankinnoissa on syytä ottaa huomioon niin ruoan maku, kuin myös sen alkuperä, ympäristö, hyvinvointi, turvallisuus ja terveyskysymykset. Ruoan alkuperällä on väliä. Kotimaassa kasvatettu, valmistettu ja kulutettu ruoka hyödyttää kaikkia osapuolia. Suomessa kuluttajat arvostavat kotimaista ruokaa, miksei siis Vantaallakin voitaisi yhä enenevissä määrin sitoutua käyttämään kotimaisia kasviksia ja lihaa, unohtamatta luomua ja lähiruokaa.

Vantaalaisille aitoa lähellä tuotettua ruokaa ovat muun muassa vantaalaisten elintarvikealan yritysten tuottamat laadukkaat tuotteet. Kaupungin tulisi yhä enenevissä määrin kiinnittää julkisissa ruokahankinnoissaan huomiota lähiruuan merkitykseen. Julkisen ruoan hankintaosaamista on Vantaalla kehitettävä. Tämä osaltaan vahvistaa elintarviketeollisuuden toimintaedellytyksiä Vantaalla. Keravan kaupungin tekemistä päätöksistä olisi mielestäni hyvä ottaa mallia myös Vantaalle.

Minna Räsänen
ehdolla kuntavaaleissa Vantaalla numerolla 21