Budjetti on monien toiveiden kompromissi

Oletko tullut ajatelleeksi, että ajotiet, puistojen kävelytiet ja uimahallien polskuttelualtaat ovat kaikki kaupungin kassasta rahoitettuja palveluja? Ne kaikki ovat myös vuosittain tarkastelun alla, kun tehdään kaupungin talousarviota.

Olen ollut vantaalainen 12 vuotta ja on myönnettävä, että tänä syksynä olen ensimmäistä kertaa todella tutustunut siihen, mihin tässä kaupungissa rahaa käytetään. Vantaan talousarvio vuodelle 2018 annettiin valtuutetuille kaupunginjohtajan esityksenä lokakuussa ja tulevana maanantaina siitä tehdään lopullinen päätös valtuuston kokouksessa.

Talousarvioesityksen valmisteluprosessi on usean kuukauden pituinen matka. Kokemukseni mukaan yksittäisen valtuutetun vaikuttamismahdollisuudet budjettiin ovat tänä aikana laajat, mutta myös rajatut. Kaikilla valtuutetuilla on varmasti yksittäisiä asioita, joita he haluavat valtuutettuna edistää ja kehittää. Tämän lisäksi puolueilla on tavoitteet ja kokonaisuus, joita äänestäjille on vaaleissa luvattu. Siksi edistettävistä ja tärkeiksi koetuista asioista muodostuu budjetin valmisteluvaiheessa kokonainen toiveiden tynnyri. Siitä tynnyristä pyritään lopulta löytämään kompromissina ratkaisut, jotka palvelevat kaikkien vantaalaisten asemaa.  Kyseessä todellakin on politiikkaa.

Budjetin valmistelun jokaisessa vaiheessa on mahdollisuus tuoda esille näkökantoja ja mielipiteitä. Onkin oltava hyvin päämäärätietoinen, että saa tuotua esille toiveet esimerkiksi tietyn tien parantamisesta tai lähellä sijaitsevan koirien ulkoilupuiston kehittämisestä. Kaiken lisäksi lopputulos voi olla, että lopullisessa esityksessä teiden parantaminen on siirretty jatkoselvitykseen ja koirien ulkoilupuistojen osalta aloitetaankin siitä kauimmaisesta, jolloin tärkeäksi koettu tavoite toteutuu, mutta hiukan eri tavoin kuin oli alun perin ajateltu.

Mielestäni tällä kertaa toiveiden tynnyristä on saatu aikaiseksi budjetti, jossa on monia hyviä asioita vantaalaisille. Lapset ja nuoret on huomioitu niin varhaiskasvatuksen rajausten poistamisella kuin nuorisotyöttömyyteen tarttumalla. Lisäksi nuorten maksuton ehkäisy saa lisärahoitusta ja askel sen laajentamiseen koskien kaikkia alle 25-vuotiaita otetaan esille selvityksen muodossa. Koulujen sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi annetaan selkeää rahaa. Koillis-Vantaan uimahallia selvitetään, terveyskeskusmaksuja ei koroteta ja Vantaan veroprosenttikaan ei nouse. Lisäksi lastensuojeluun satsataan lisää rahaa, joka on hyvä, kun ottaa jälleen huomioon tämän viikon uutiset lastensuojelun kestämättömästä tilanteesta.

Vantaalle muuttaa koko ajan lisää asukkaita ja olemme nostaneet arvostustamme asuinkaupunkina. Siksi on tärkeää, että täällä asuvat ihmiset voivat saada hyviä palveluita ja nauttia niistä turvallisessa ja viihtyisässä ympäristössä. Näitä tavoitteita tuleva budjetti mielestäni toteuttaa.  Se, että olemme haluttu kotikaupunki myös jatkossa, edellyttää myös sitä, että meidän huolehdittava elämisen edellytyksistä kuten kohtuuhintaisista asumismuodoista. Asumiskustannukset eivät voi nousta jatkuvasti ja on tärkeää huolehtia, että asuntoja on riittävästi niin sinkuille kuin perheillekin. Näiden asioiden osalta uskon, että kehittämiskohteita riittää myös tuleville vuosille ja tuleviin talousarvioihin.

Minna Räsänen

Sisäilmaongelmat ovat yhteiskunnalle haaste

Kuluneella viikolla laaja sisäilmakeskustelu sai jälleen uutta tuulta purjeisiinsa, kun Kätilöopiston kiireellisestä sulkemisesta uutisoitiin näyttävästi. Kätilöopiston rakennukseen liittyvistä ongelmista, kosteusvaurioista ja henkilökunnan sairastumisista on kerrottu jo vuosien ajan. Korjausratkaisuja on suoritettu, mutta nyt lopulliset tutkimustulokset näyttivät, ettei asiassa ole enää mitään tehtävissä. Sairaala suljetaan 3-6 kuukauden sisällä. Henkilökunnan terveys on ollut koetuksella eikä sairastumisilta ole valitettavasti vältytty.

Huonon sisäilmaan ja rakennusten homeongelmiin liittyvät oireet ovat olleet Suomessa kasvussa. Jokaisella on oltava oikeus turvalliseen ja terveelliseen työskentely-ympäristöön, niin työntekijöillä kuin myös koululaisilla. Kun oireita ilmenee, on päivän selvää, että ihmiset olevat huolissaan.

Kätilöopiston kaltaisen rakennuksen sulkeminen kiireellisesti sisäilmaongelmien vuoksi avaa myös osaltaan uudella lailla silmät sisäilmahaasteiden yhteiskunnalliseen laajuuteen ja vaikuttavuuteen. Kätilöopistossa paljastuneet sisäilmaongelmat vaikuttavat laajasti myös vantaalaisiin.  Uusia vantaalaisia syntyi viime vuonna yhteensä 2520 ja näistäkin syntyneistä osa syntyi Kätilöopistolla.

Kätilöopisto on yksi pääkaupunkiseudun suurimmista synnytysyksiköistä. Sen sulkeminen aiheuttaa väistämättä muutoksia muun muassa Naistenklinikan ja Jorvin synnytysyksiköihin.  Tulevalle synnyttäjälle tämä voi näkyä muuttuvana synnytyspaikkana ja ehkä myös ruuhkaisempina synnytystiloina ja mahdollisesti koetun palvelutason muutoksena.

Näihin perustellen Kätilöopiston tapaus osoittaa, etteivät sisäilmaongelmat ole pelkästään yksittäisten yksiköiden tai yksilöiden ongelmia. Altistuminen terveydelle vaaraksi olevalle sisäilmalle voi tapahtua jo lapsen elämän ensi metreillä, jatkua päiväkodista kouluun ja sen jälkeen seurata perässä työelämään.  Onko mahdollista, että meille Suomeen on syntymässä sukupolvi, joka kärsii huonosta sisäilmasta koko elämänsä ajan? Kyseessä on laaja ja yhteiskunnallisesti merkittävä kokonaisuus, joka vaatii poliittisilta päättäjiltä aikaa, perehtymistä, resursseja ja oikeita päätöksiä, jotta se saadaan hoidettua asianmukaisesti.

Mielestäni Kätilöopiston tarina on osaltaan ymmärrettävä kuvaus sisäilmaongelmien tunnistamisen ja ratkaisemisen vaikeudesta. Vuosien vaatimukset asian korjaamiseksi, tutkimukset ja tehdyt remontit ja lopputulos oli tämä.

Tällä hetkellä useammassa vantaalaisessa koulussa on menossa tutkimuksia, joissa yritetään selvittää johtuvatko päivänsä tiloissa viettäneiden henkilöiden oireet huonosta sisäilmasta, homeesta vai jostain muusta. Vanhempien hätä lasten turvallisuudesta on todellinen ja työntekijöiden altistuminen terveydelle vaaraksi olevalle asialle on myös työsuojelullinen haaste.

Tuskin kukaan meistä haluaa, että koulu- tai päiväkotirakennukset Vantaalla aiheuttavat niissä päivänsä viettäville pahimmillaan loppuelämän mukana kulkevia sairauksia. Siksi mielestäni on tärkeää, että asioihin suhtaudutaan vakavasti ja selvitetään, onko koulurakennuksessa esimerkiksi kosteusvaurioista johtuvaa hometta.

Osallistuin viime keskiviikkona 26.4.2017 Mikkolan koululla järjestettyyn tilaisuuteen, jossa käytiin läpi akuuttia tilannetta. Tutkimuksia ja korjauksia on tehty. Uusimmat tutkimustulokset osoittivat, ettei koulussa ole kosteus- eikä homevaurioita. Siitä huolimatta oireita on ja näiden oireiden aiheuttajalähdettä yritetään selvittää kuumeisesti. Vaikka tilannetta on selvitetty ja tutkimustuloksista ei ole löytynyt mitään hälyttävää, ei vastauksia lisääntyviin oireisiin ole löydetty. Eikä näin ollen vanhempien huoli ole vieläkään väistynyt.

Avaimet terveelliseen ja turvalliseen rakennukseen -hankkeen  raportista ilmenee, että suomaisista kunnista suuri osa arvioi, että heillä ei ole riittävästi sisäilma-asioihin liittyvää asiantuntemusta ja osaamista. Vain kolmanneksella kunnista on ohjeistusta tai yhtenäiset periaatteet toimenpiteiden kiireellisyyden arviointiin.

Tästä raportin kohdasta on Vantaankin hyvä ottaa mielestäni oppia entistä enemmän. Epätietoisuus asioiden etenemisestä tilanteessa, jossa lapsensa epäilee sairastavan huonosta sisäilmasta aiheutuvaa sairautta tai altistuvan sille, on kaikkia osapuolia kohtaan väärin.

Minna Räsänen