Ennaltaehkäisevä lastensuojelu kannattaa!

Tammikuun alkupuolella vietettiin lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä parissa tehtävän vapaaehtoistyön #olenmukana -viikkoa. Teemaviikon aikana nostettiin esille vapaaehtoisen tukihenkilö- ja toiminnan merkitystä Suomessa asuvien lasten ja lapsiperheiden arjessa.

Olen itse toiminut Vantaan lastensuojelun vapaaehtoisena tukihenkilönä useamman vuoden ajan. Tukihenkilönä olen päässyt seuraamaan läheltä lapsen kasvua ja kehitystä ja samalla tuntenut, että antamallani ajalla ja panoksellani, voin olla omalta osaltani lisäämässä hyvinvointia.

Tukihenkilönä tapaan nyt jo teini-ikäistä nuorta noin pari kertaa kuukaudessa erilaisen pienimuotoisen tekemisen merkeissä. Välillä olemme käyneet Heurekassa tutustumassa näyttelyihin, joskus käymme leffassa, leivomme tai ihan vain olemme kotona ja pelaamme tabletilla ja juttelemme.

Uskon, että vapaaehtoistyön merkitys kasvaa koko ajan ja sen muodot muuttuvat. Joku voi osallistua ja harrastaa vapaaehtoisena toimintaa säännöllisesti. Jollekin toiselle sopii kertaluonteiset tempaukset itselle tärkeäksi koetun asian puolesta. Joku voi löytää esimerkiksi lastensuojelun tukihenkilötoiminnasta itselleen mieluisen vapaaehtoistyön muodon, aivan kuten minäkin.

Uskon, että Vantaalle kaupunkina täällä toimivien vapaaehtoistyöntekijöiden tekemä arvokas työ on merkittävässä roolissa hyvinvoinnin lisäämisessä. Myös lastensuojelun näkökulmasta. Uskon, että tukihenkilötoiminnalla on oikeasti merkitystä lapsen elämälle. Ja lastensuojelun ennaltaehkäisevällä toiminnalla voidaan tarjota sellaista tukea ja turvaa, joka voi kantaa pitkälle ja olla hyödyksi – ja joka myös säästää rahaa tulevaisuudessa.

Yhteiskunnallisesti vapaaehtoistoiminnan merkitys kasvaa jatkuvasti. Kaupungin ja siellä asuvien asukkaiden kannalta on tärkeää, että vapaaehtoistoimintaa arvostetaan. Parhaimmillaan se myös tukee ihmisten elämää ja osallistumismahdollisuuksia.

Olisi hyvä joskus pysähtyä pohtimaan sitä, kuinka yksilön hyvän mielen lisäksi myös kaupunki voisi kehittää omaa asemaansa vapaaehtoistyön mahdollistajana ja tukijana. Jotta vapaaehtoistoiminnasta saadaan irti sen tuomat hyvät puolet ja voimavarat yksilöille ja yhteisölle, on huomioitava, että vapaaehtoistyön organisointi, vapaaehtoisten ohjaaminen, tuki ja koulutus tuskin onnistuvat ilman rahaa ja työntekijöitä.

Budjetti on monien toiveiden kompromissi

Oletko tullut ajatelleeksi, että ajotiet, puistojen kävelytiet ja uimahallien polskuttelualtaat ovat kaikki kaupungin kassasta rahoitettuja palveluja? Ne kaikki ovat myös vuosittain tarkastelun alla, kun tehdään kaupungin talousarviota.

Olen ollut vantaalainen 12 vuotta ja on myönnettävä, että tänä syksynä olen ensimmäistä kertaa todella tutustunut siihen, mihin tässä kaupungissa rahaa käytetään. Vantaan talousarvio vuodelle 2018 annettiin valtuutetuille kaupunginjohtajan esityksenä lokakuussa ja tulevana maanantaina siitä tehdään lopullinen päätös valtuuston kokouksessa.

Talousarvioesityksen valmisteluprosessi on usean kuukauden pituinen matka. Kokemukseni mukaan yksittäisen valtuutetun vaikuttamismahdollisuudet budjettiin ovat tänä aikana laajat, mutta myös rajatut. Kaikilla valtuutetuilla on varmasti yksittäisiä asioita, joita he haluavat valtuutettuna edistää ja kehittää. Tämän lisäksi puolueilla on tavoitteet ja kokonaisuus, joita äänestäjille on vaaleissa luvattu. Siksi edistettävistä ja tärkeiksi koetuista asioista muodostuu budjetin valmisteluvaiheessa kokonainen toiveiden tynnyri. Siitä tynnyristä pyritään lopulta löytämään kompromissina ratkaisut, jotka palvelevat kaikkien vantaalaisten asemaa.  Kyseessä todellakin on politiikkaa.

Budjetin valmistelun jokaisessa vaiheessa on mahdollisuus tuoda esille näkökantoja ja mielipiteitä. Onkin oltava hyvin päämäärätietoinen, että saa tuotua esille toiveet esimerkiksi tietyn tien parantamisesta tai lähellä sijaitsevan koirien ulkoilupuiston kehittämisestä. Kaiken lisäksi lopputulos voi olla, että lopullisessa esityksessä teiden parantaminen on siirretty jatkoselvitykseen ja koirien ulkoilupuistojen osalta aloitetaankin siitä kauimmaisesta, jolloin tärkeäksi koettu tavoite toteutuu, mutta hiukan eri tavoin kuin oli alun perin ajateltu.

Mielestäni tällä kertaa toiveiden tynnyristä on saatu aikaiseksi budjetti, jossa on monia hyviä asioita vantaalaisille. Lapset ja nuoret on huomioitu niin varhaiskasvatuksen rajausten poistamisella kuin nuorisotyöttömyyteen tarttumalla. Lisäksi nuorten maksuton ehkäisy saa lisärahoitusta ja askel sen laajentamiseen koskien kaikkia alle 25-vuotiaita otetaan esille selvityksen muodossa. Koulujen sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi annetaan selkeää rahaa. Koillis-Vantaan uimahallia selvitetään, terveyskeskusmaksuja ei koroteta ja Vantaan veroprosenttikaan ei nouse. Lisäksi lastensuojeluun satsataan lisää rahaa, joka on hyvä, kun ottaa jälleen huomioon tämän viikon uutiset lastensuojelun kestämättömästä tilanteesta.

Vantaalle muuttaa koko ajan lisää asukkaita ja olemme nostaneet arvostustamme asuinkaupunkina. Siksi on tärkeää, että täällä asuvat ihmiset voivat saada hyviä palveluita ja nauttia niistä turvallisessa ja viihtyisässä ympäristössä. Näitä tavoitteita tuleva budjetti mielestäni toteuttaa.  Se, että olemme haluttu kotikaupunki myös jatkossa, edellyttää myös sitä, että meidän huolehdittava elämisen edellytyksistä kuten kohtuuhintaisista asumismuodoista. Asumiskustannukset eivät voi nousta jatkuvasti ja on tärkeää huolehtia, että asuntoja on riittävästi niin sinkuille kuin perheillekin. Näiden asioiden osalta uskon, että kehittämiskohteita riittää myös tuleville vuosille ja tuleviin talousarvioihin.

Minna Räsänen