Vuosi 2018 taputeltu – mitä uusi vuosi tuo tullessaan?

Mitä on kuulunut vuoden 2018 valtuutetun vuoteen? Mitä on jäänyt mieleen ja mistä lähtökohdista lähdetään ensi vuoteen?

Osallisuus on viihtyisän kaupungin edellytys
Vantaalaisten osallisuuden vahvistaminen, mukaanotto kaupungin päätöksentekoon, neuvominen ja auttaminen.  Nämä asiat tulevat ensimmäisenä mieleen, kun valtuutettuna ja lautakunnan jäsenenä on asioita ratkaissut päätöksentekijänä.

Asuinalueiden viihtyvyys kiteytyy pitkälti palveluihin ja siihen, millaisia kokemuksia meillä asukkailla on siitä, kuinka hyvin näkemyksiämme kuunnellaan. Vuorovaikutuksen merkitystä ei voi vähätellä. Kuten keväällä jo kirjoitin on osallisuus muutakin kuin sanoja paperilla. Vantaan kasvaessa ja tiivistyessä ovat ongelmat mm. parkkipaikkojen riittävyydestä, korkeiden kerrostalojen rakentumisesta sekä liikenneyhteyksien toimivuudesta pinnalla jatkuvasti. Ne ovat asioita, jotka näkyvät ja koskettavat ihmisten arkea.

Vuoden 2019 aikana Vantaalla keskitytään muun muassa asuinalueiden eriarvoistumiskehityksen vähentämiseen. Sitä varten marrakuussa päätetyssä budjetissa myönnettiin erityistä positiivisen erityiskohtelun rahoitusta, joilla jo esiintyviin ongelmiin etsitään ratkaisuja.  Panostamalla koulutukseen, työllistymiseen ja asuinalueiden turvallisuuteen voidaan vahvistaa sitä, että jokainen vantaalainen viihtyisi kotikaupungissaan entistä paremmin.

Hyvinvointia perheille ja lapsille ja terveyttä nuorille

Maksuton leikkipuistoruokailu toteutuu ja se on hieno juttu!  Jo useampana kesänä esimerkiksi sosiaalisen median eri vantaalaisissa ryhmissä on kaivattu puistoruokailua. Ihmetelty sitä, että miksi Helsingissä palvelu on olemassa ja Vantaalta aikaisemmin lopetettu.

Vantaa on lapsiperheiden kaupunki ja palveluiden on tuettava perheiden elämää. Siksi olen iloinen, että ensi kesänä maksutonta leikkipuistoruokailua pilotoidaan. Sen avulla voidaan tarjota pienille lapsiperheille mahdollisuus yhteisölliseen ruokailukokemukseen leikkipuistossa, mutta myös vähentää kaupungissamme asuvien pienten ihmisten nälkää.  Meillä on varmasti perheitä, joissa kesäaikaan ja koulujen ollessa kiinni voi lämpimän aterian järjestäminen perheen pienimmille lomalaisille olla hankalaa.

Terveyspalveluiden saatavuudesta on kuluneenakin vuonna puhuttu paljon, koska sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on ollut tapetilla.  Nähtäväksi jää mitä sotelle tapahtuu, mutta sen perusperiaatteen on oltava se, että ihminen ei jää järjestelmän jalkoihin.

Onneksi kaikesta tästä sote-sopasta huolimatta vantaalaiset saavat ensikin vuonna terveyspalveluita ja niitä myös laajennetaan ja käsipareja saadaan lisää mm. vanhusten hoivaan. Maksuttoman ehkäisyn laajentaminen Väestöliiton suosituksen mukaisesti 25-ikävuoteen tuo ison harppauksen eteenpäin nuorten seksuaaliterveyden edistämissä.

Ihmisten näköistä politiikkaa vuonna 2019

Ensi vuosi näyttää näin valtuutetun silmin hyvin mielenkiintoiselta. Vantaa jatkaa kasvuaa ja senkin kannalta oleellinen Uudenmaan uusi maakuntakaava tulee hyväksyttäväksi. Sillä on merkitystä niin ympäristöön, liikkumiseen kuin rakentamiseen.
Kaupungin tarjoamissa palveluissa sekä kehittymisessä tulee varmasti näkymään myös uudet tulet. Vantaa saa uuden hallinto-organisaation, kun vuonna 2018 kaupunginjohtajana aloittanut Ritva Viljasen luotsaama organisaatiouudistus tulee voimaan.

Ensimmäisen kauden valtuutettuna nyt takana on ensimmäistä kertaa kokonainen kalenterivuosi tammikuusta-joulukuuhun. Kaupungin vuosikierto on näin ollen nyt tullut tutuksi. Ensi vuonna pääsenkin taas tutustumaan uusiin haasteisiin, kun aloitan demareiden valtuustoryhmän 1. varapuheenjohtajana.  Tiedossa on siis jälleen uusia oppimisen paikkoja!

Roskien dumppaaminen luontoon estettävä

Aivan Ruskeasannan hautausmaan kupeessa noin 20 askelta lähimetsään päin, paljastuu asukkaalle kammottava näky. Maassa lojuu jätesäkkejä täynnä erilaista roskaa lasista lähtien. Läheisessä lammessa kelluu jääkaappi, autonrenkaita ja muuta sinne dumpattua jätettä. Keskellä kulkuväylää töröttävät hylätyt sohvankappaleet ja ojaan on heitetty myymättä jääneet joulukuuset muovikääreineen – ties miltä vuodelta. Näin lähimetsien vuosina ja arvostuksen aikana on harmillista, että metsistämme paljastuu näinkin surullinen näky.

Jokaisella vantaalaisella sanotaan olevan metsäalue muutaman sadan metrin päässä kotoa. Metsän läheisyys tekee asuinympäristöstä viihtyisän ja metsässä samoilulla on todettu olevan stressiä vähentävää vaikutusta. Siksi onkin sääli, että näitä ikäviä roskayllätyksiä paljastuu lähes takapihoiltamme.  Harmillisesti tämä Ruskeasannan lampien toivoton tilanne sijoittuu vieläpä aivan Sortti-aseman viereen osoittaen ihmisten piittaamattomuuden kärjistymisen. Tällä alueella asukkaat joutuvat törmäämään siihen, että luontoa käytetään laittomasti omana kaatopaikkana ja uutta roskaa heitetään tasaisin väliajoin suoraan luontoon.

Laittomat kaatopaikat kuriin

Siistinä alue olisi miellyttävä paikka kävellä ja viettää aikaa ja se voisi toimia virkistysalueenakin. Alueen tuhoaminen roskilla ei ilmiönä ole uusi. Sen on paljastanut yhteydenottoni kaupungin ympäristötarkastajiin. On kuitenkin sääli, että jos alue aina siivoamistoimenpiteiden jälkeen päätyy samaan toivottomaan kuntoon. Tämän toistumisen estäminen pitäisi olla mahdollista.

Laittomien kaatopaikkojen ilmiö on saatava kuriin. Sitä estäviä ja ennaltaehkäiseviä keinoja on otettava tehokkaammin käyttöön. Meidän pitäisi pystyä kehittämään ihmisille entistä helpompia tapoja toimittaa roskat sinne, minne ne kuuluvat. Meidän pitäisi pystyä tarjota mahdollisuuksia kierrättää sekä toimittamaan jätettä Sortti-asemalle entistä helpommin. Roskaajien toiminnan vaikeuttaminen esimerkiksi ajoestein tai valvonnalla ovat myös keinoja, joilla lähimetsiä ja virkistysalueita voidaan suojella. Lisäksi roskaamisen haitoista tiedottaminen perinteisen valistuksen ja vuorovaikutuksen keinoin voisi myös olla yksi parannuskeino ongelman poistamisen tehostamiseksi.

Minna Räsänen

Kirjoitus julkaistu Vantaan Sanomissa toimituksen otsikolla ”Laittomien kaatopaikkojen syntyminen estettävä” lauantaina 18.8.2018

Liikkeelle liikunnalla!

Viime viikolla postiluukusta kolahti Vantaan liikuntapalveluiden esite ohjatusta liikunnasta tulevalle syksylle ja keväälle.  Esitettä mielenkiinnolla selatessani huomasin, kuinka paljon erilaisia mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa Vantaalta löytyykään. Kursseja järjestetään eri puolilla kaupunkia ja hinnatkin ovat kohtuullisia, kun vain vielä löytyisi se itselle kiva ja aikatauluihin sopiva harrastusmahdollisuus.

Itse lähtökohtaisesti ”liikkumattomana” työikäisenä henkilönä jäin kaipaamaan tarjonnassa vielä enemmän mahdollisuutta osallistua liikuntaan kevyllä tavalla.  Ilolla huomasin kauppakeskuskävelyt, joka oli mielestäni mainio idea! Tosin, palvelu taisi olla tarkoitettu hiukan eri kohderyhmälle kuin minulle. Kuitenkin, voisiko työikäisiäkin motivoida liikkumaan tulevaisuudessa jollain yhtä hauskalla tavalla?

Esitettä eteenpäin selatessani huomasin, että lopulta vaihtoehdot minunlaiselleni etsijälle harrastuksen löytämiseksi jäivät aika vähäisiksi. Jäin pohtimaan, onko muilla samanlaisia kokemuksia? Onko liikkumiseen edistävää tarjontaa arkisin klo 8-17 Vantaan ulkopuolella työssäkäyvälle henkilölle tarpeeksi?  Toki voin ostaa pääsylipun yksityisen kunto- ja liikuntasalin palveluiden ääreen, mutta entä jos haluaisinkin käyttää julkista palvelua?

Pidän hyvänä sitä, että kaupunki tekee yhteistyötä urheiluseurojen kanssa laajentaakseen esimerkiksi juuri työikäisten liikuntamahdollisuuksia. Lisäksi se, että liikuntaryhmiin on varattuna paikkoja niille henkilöille, jotka tulevat kertamaksulla sisään tunnille on mielestäni hyvä toimintatapa. Se antaa enemmän valinnanvaraa harrastaa liikuntaa juuri silloin, kun se on hektisen arjen kanssa mahdollista lyhyelläkin varoitusajalla.

Ajattelisin, että  ajoissa suunnitellut ja kaupungin järjestämät liikuntatempaukset, esimerkiksi kauppakeskuskävelyiden ”hengessä” myös työikäisille olisivat kokeilemisen arvoinen juttu. Jos innostuin kauppakeskuskävelystä, voisin innostua popup -kävelytestistä, kerran kuukaudessa järjestettävästä ”tule ja koe -liikunnasta” tai vaikka puistojoogasta.

Itse kaipaisin Vantaalle vielä enemmän liikunnan harrastamiseen tilaisuuksia, joiden päivämäärät tietäisin ajoissa, mutta minun ei välttämättä tarvitsisi sitoutua niihin viikkoja etukäteen. Haluaisin lisää mahdollisuuksia kokea matalan kynnyksen liikuntaa, joissa voi kokeilla uusia lajeja helposti, liikkua kivalla tavalla ja saada samalla myös sosiaalisen yhdessäolon kokemuksia.

Liikunnan olisi hyvä olla osa meidän jokaisen hyvinvointia ja vastuu sen järjestämisestä kuuluu myös kunnan peruspalveluihin. Liikunta lisää terveyttä ja tuo iloa (toki myös vähentää kaupungin kustannuksia vähentyvinä sairausmenoina).  Kyse ei siis ole mistään pikkujutusta. Siksi olisi hyvä, että me kaikki pääsisimme helposti liikkumaan Vantaalla.

Minna Räsänen