Liikunnasta syrjäytynyt työikäinen nainen

Eilen maanantaina 4.3. Vantaan kaupunginvaltuuston kokouksessa käsiteltiin jälleen Hyvinvointikatsausta. Siitä käy ilmi se, kuinka vantaalaiset voivat.

Kiinnitin itse huomiota katsauksessa, kuinka työikäiset liikkuvat. Vantaalla panostetaan lasten- ja nuorten sekä eläkeläisten liikkumiseen, mutta kyllä työnikäisetkin tarvitsevat omia palveluja. Eikö vain? Ja kaikkien etu on se, että myös työikäiset ovat aktiivisia ja pitävät huolta itsestään liikunnalla, ovat ehkä vähän terveempiä plus antavat esimerkkiä omille lapsilleen.

Ohessa aiheesta pitämäni valtuustopuhe:

”Hyvät valtuutetut,

Puhunpa hetken itsestäni. Minä olen työikäinen, liikunnasta syrjäytynyt nainen. Olen näiden meille esitettyjen hyvinvointi- ja liikunta -raporttien mukaan huolestuttava ilmiö, johon on tartuttava.

Minua ei liikuta mikään. Sykkeeni vapaa-ajalla saa nousemaan varmaankin vain nämä valtuuston kokoukset silloin kun politiikkaa väännetään. Vaikka työikäisille järjestetään Vantaalla yli 50 liikuntakurssia viikoittain, eivät ne ole minua kohdanneet. Ja väitän, että meitä väliinputoajia on muitakin.

Tähän ongelmaan on mielestäni tartuttava. Liikunnalla ja terveydellä on selkeä yhteys.  Liikkumattomuus altistaa sairauksille.  Ja kyllä, tunnistan tässäkin itseni. Ylipaino on riski itsessään ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet varmastikin odottavat oven takana, puhumattakaan diabetesriskistä. Tällä hetkellä maksan vielä veroja Vantaalle, mutta jos terveys prakaa, jää sekin vähemmälle.  Tämäkin on yksi syy, miksi meidän on panostettava työikäisten liikuntaharrastusten ja tottumusten tukemiseen. Me tarvitaan liikkuvia työikäisiä, koska he ovat terveitä veronmaksajia plus tulevaisuudessa he ovat entistä terveempiä senioreita.

Aikuisten, työikäisten liikunnan harrastamisen on oltava helposti saavutettavaa. Uskallan väittää, että nykyisessä 24/7 yhteiskunnassa, jossa työpäivät venyvät kellon ympäri tai työtunnit ovat hajallaan pitkin päivää, ohjattua matalan kynnyksen erilaisia liikuntamahdollisuuksia pitäisi olla tarjolla lähellä, nopeasti, ilman sitoutumispakkoa tai seurajäsenyyttä sekä mahdollisimman monipuolisesti kellon eri aikoina.

Lisäksi työikäisten liikuntatarjonnassa olisi otettava huomioon myös äidit ja isät, jotka viettävät kotona aikaa pienten lasten kanssa vanhempainvapailla.  Kuinka paljon näistä jo nyt yli 50 viikoittaisesta työikäisten liikuntakurssista on niitä kursseja, joihin pienen piltin voi ottaa mukaan? Äidin ja isän näkeminen liikkumassa antaa varmasti myös lapselle kuvaa sen tärkeydestä ja voi sytyttää liikuntainnostuksen.

On mielestäni todella hyvä, että Vantaalla lasten ja ikäihmisten liikkumiseen aktivoidaan ja panostetaan. Sen lisäksi nämä meille tänään esitellyt raportit antavat aihetta sille, että nyt on syytä tarttua meidän työikäisten, liikunnasta syrjäytyneiden henkilöiden aktivointiin. Siksi toivon, että Vantaan toiminnan painopisteissä pohdittaisiin tulevaisuudessa entistä enemmän myös sitä, mikä liikuttaa työikäistä vantaalaista ja kuinka ehkäistään liikunnasta syrjäytymistä.

Kiitos!”

Minna Räsänen

 

 

Vapaaehtoistoiminta Vantaalle kärkihankkeeksi

Vantaalla tehdään paljon vapaaehtoistyötä erilaisissa järjestöissä kuin myös osana kaupungin virallista organisaatiota kuten lastensuojelun tukihenkilötoiminnassa.

Olen toiminut Vantaan lastensuojelun vapaaehtoisena tukihenkilönä nyt muutaman vuoden ajan. Tällä hetkellä olen parhaillaan ala-astetta käyvän lapsen tukihenkilö.  Tapaamme noin pari kertaa kuukaudessa 2–4 tunnin ajan. Usein tapaamisemme sijoittuvat arki-iltoihin. Juttelemme, käymme uimassa, elokuvissa tai piirrämme. Kerromme kuulumisia ja puhumme asioista, jotka lapselle ovat tärkeitä.

Vantaan kaupunki tarjoaa vapaaehtoisille tukihenkilöille tukea ja koulutusta. Perehdytyksen jälkeen jokaisella vapaaehtoisella on mahdollisuus osallistua lisäkursseille ja tapahtumiin, joissa on vertaistukea saatavilla.

Olen kokenut vapaaehtoistoiminnan antoisana. Tapaamiset tukilapsen seurassa tuovat itselleni iloa, koska tunnen tekeväni jotain hyödyllistä. Vahvistusta tukihenkilön roolin tarpeellisuudesta lapsen tukijana on tullut esille myös lapsen perheen ja sosiaalitoimen kanssa järjestetyissä yhteisissä palavereissa. Kaikki osapuolet ovat olleet toimintatapaan tyytyväisiä. Myös lapsen kokemukset toiminnasta ovat olleet positiivisia.

Vapaaehtoistyön merkitystä ei välttämättä voida mitata suoraan rahassa, mutta se on aidosti merkityksellistä. Siksi sen vahvempaan koordinointiin ja toimintaedellytysten parantamiseen on panostettava. Vapaaehtoistyön hyötyjä on korostettava Vantaalla nykyistä paremmin ja niistä saatuja kokemuksia on osattava käyttää paremmin hyödyksi myös kaupungin normaalia palvelutuotantoa kehittäessä.

Mielestäni vantaalaisten vapaaehtoistoimijoiden yhteistyötä on tuettava. Tämän lisäksi vapaaehtoistoiminnan organisoinnin vahvistaminen tulisi ottaa yhdeksi vantaalaiseksi kärkihankkeeksi. Ilman vapaaehtoistyötä ja sen toimintakanavien selkeää johtamista, ei sen valtavaa yhteiskunnallista voimavaraa saada Vantaalla täysimääräisesti käyttöön.

Minna Räsänen, kuntavaaliehdokas, Vantaa SDP numerolla 21

Kirjoitus julkaistu Vantaan Sanomissa 29.3.2017

Miksi tarvitsemme demareita Vantaan valtuustoon?

Sosialidemokraattien tavoitteena on Vantaa, jossa jokaisen ihmisen on hyvä asua.  Me puolustamme Suomea, jossa pidetään kaikki mukana.

Mitä tämä konkreettisesti tarkoittaa?

Minulle se tarkoittaa sitä, että kaikessa päätöksenteossa arvioidaan tarkasti, miten päätökset vaikuttaa tavallisiin vantaalaisiin. Jos kiinteistöveroa nostetaan, haluaako kukaan rakentaa omakotitaloa Vantaalle? Vaikuttaako kiinteistöveron nosto vuokratasoon? Jos kotihoidon palveluihin lisätään ihmisiä, vähentääkö se laitoshoidon paineita?  Jos rakennetaan jäähalli, jota lähtökohtaisesti käyttävät useimmiten miehet ja pojat, miten varmistamme, että vantaalaisille naisille ja tytöille löytyy yhtä tasavertaisesti harrastuspaikkoja?

”Pidetään kaikki mukana” tarkoittaa minulle sitä, että varmistamme oikeudenmukaisen kohtelun toteutumisen. Jokainen meistä on ansainnut sen, että tasa-arvo toteutuu yhteiskunnassa. En halua, että eriarvoisuus lisääntyy. Siksi olen ehdokkaana.

Hyvinvointiyhteiskunta ei ole kirosana

Hyvinvointiyhteiskunta saattaa kuulostaa laimealta, vanhanaikaiselta ja lattealta kaiken maailman kärkihankkeiden, tuottavuuden ja innovaatioiden rinnalla. Pohjimmiltaan kyse on kuitenkin siitä, että oikeudenmukaisesti toimivassa kunnassa jokaiselle tarjotaan mahdollisuuksia menestyä ja huolehditaan siitä, ettei ketään jätetä heitteille.

Tuntuu siltä, että julkisuudessa käydään keskustelua vain siitä, kuinka kallista jokin on, eikä siitä, mitä sillä voidaan saavuttaa. Täytyy säästää, leikata, arvioida, tehostaa ja tiivistää. Tämä kaikki sen sijaan, että aidosti pohditaan ihmisiä kuunnellen, kuinka säästöt ja leikkaukset vaikuttavat yksinasuviin, perheellisiin, työttömiin ja palkansaajiin ja, mitkä ovat näiden asioiden vaihtoehdot.

Maksan veroja, saan palveluja

Minulle veronmaksajana on tärkeää, että tiedän saavani palveluja silloin, kun se on minulle ajankohtaista. Yhtä tärkeää on se, että palveluja on tarjolla kaikille tasapuolisesti.

En halua, että Vantaalla asuvat ihmiset joutuvat jättämään väliin lääkärikäynnin terveyskeskusmaksujen takia. En halua, että vantaalaiset lapset laitetaan eriarvoiseen asemaan päivähoito-oikeutta rajaamalla. Päivähoito-oikeus on aina lapsen oikeus, eikä sitä saa ottaa pois, kuten Vantaalla Kokoomus porvarihallituksen myötävaikutuksella jo teki.

Tulevaisuuden Vantaa on vastuullinen Vantaa

Vantaalla on panostettava asuinalueiden viihtyvyyteen. Siihen, että kohtuuhintaisia asuntoja on tarjolla ja, että lähiöiden maine kääntyy positiiviseksi. Vantaa nähdään huomioonottavana ja tulevaisuuden asuinkaupunkina. Tämä lisää Vantaan elinvoimaa kaupunkina, jossa on hyvä asua ja yrittää.

Asukkaiden hyvinvointiin satsaaminen on avainasemassa. Nuorisotyöttömyys, syrjäytyminen ja asunnottomuus pitää saada kuriin, ne luovat sydäntäsärkeviä ihmistarinoita, joista jokainen on liikaa. Siksi uusien työpaikkojen, asuntojen, ja opiskelu- tai harjoittelupaikkojen löytyminen on tärkeä asia.  Tämän lisäksi meidän on tavoiteltava peruskouluissamme sitä, että oppiminen toteutuu laadukkailla resursseilla unohtamatta terveitä ja turvallisia oppimis- ja työskentely-ympäristöjä.

Kun äänestät vantaalaista sosialidemokraattia, mitä saat?
– Meillä on järki päässä, katsomme kokonaisuutta, emme tuijota yhtä pistettä!
– Huolehdimme, että kaupungin rahat riittävät, mutta samalla myös palvelut säilyvät
– Nujerramme nuorisotyöttömyyden
– Uudistamme koulut
– Puramme lasten päivähoitorajoitukset
– Taistelemme sote-kurjistuksia vastaan vantaalaisten etu mielessä
– Panostamme aikaa ja ihmisiä vanhuspalveluihin

Minna Räsänen, kuntavaaliehdokas, Vantaa SDP numerolla 21

Aikuisopisto turvaa elinikäistä oppimista

Vantaan Aikuisopiston merkitys vantaalaisten osaamisen ja sivistyksen edistäjänä on merkittävä.

Jatkuvat yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset esimerkiksi tiedonvälityksessä vaativat ihmisiltä uuden oppimista ja asioiden haltuunottoa. Myös työelämä muuttuu ja vuosia aiemmin hankittu koulutus ei välttämättä enää riitä vaatimusten lisääntyessä. Näissä tilanteissa aikuisopisto tarjoaa paikan, jossa omia tietoja ja taitoja voi täydentää monilla eri tavoin lyhyistä harrastuskursseista aina tutkinnoissa tarvittaviin laajempiin kokonaisuuksiin.

Väestö ikääntyy ja esimerkiksi digitalisaatio voi tuoda mukanaan haasteita itse kullekin. Meneillään olevasta muutoksesta yhtenä esimerkkinä voidaan pitää jo nyt sitä, kuinka pienten lasten vanhempien on pysyttävä perässä siinä, missä ja miten kouluissa erilaisissa oppimista tukevissa verkkoympäristöissä toimitaan.

Koodaaminen ja verkossa oppiminen voi pienelle lapselle olla helppoa, mutta kuka pitää huolta vanhemmista, että he pysyvät perillä kehityksestä? Uusien välineiden ja foorumeiden haltuun ottaminen ja hallitseminen saattaa aiheuttaa epävarmuutta niin pienten lasten vanhemmille kuin esimerkiksi työssäkäyville kuntalaisille työelämän vaatimusten lisääntyessä.

Vantaan aikuisopiston tehtävänä tulee olla jatkossakin auttaa ja tukea vantaalaisia kohtaamaan tulevaisuuden haasteita niin arjessa, työelämässä, koulutuksessa kuin yhteiskunnassa. Aikuisopistolla on osaamistason lisääjänä tasoittava vaikutus ihmisten osaamisessa ja sivistyksessä. Jotta tässä tavoitteessa pysytään myös jatkossa, vaatii tämä aikuisopiston resurssien turvaamista ja vantaalaisten oppimisympäristön vahvistamista.

Minna Räsänen
ehdolla kuntavaaleissa Vantaalla numerolla 21