Huolehditaan, ettei kukaan jää yksin

Lapsiperheiden köyhyys on Suomessa lisääntynyt. Asiasta on syytä puhua. Ja puhuttaessa on muistettava, että vanhempien toimeentuloon liittyvien haasteiden heikentäessä jo perheiden tavalliseen elämään liittyvää arkea, se vaikeuttaa lasten elämään myös oman kodin ulkopuolella.

Se, että perhe elää köyhyysrajan alapuolella ja kitkuttelee kuukaudesta toiseen pienillä tuloilla ei toki tarkoita, että lapsi eläisi ilman hoivaa tai rakkautta. On kuitenkin suurempi mahdollisuus siihen, että perheen köyhyys lisää riskiä eriarvoisuuden kokemusten lisääntymiseen. Ja jos näin käy, tai jos lapsi jää toistuvasti ilman elämyksiä tai mahdollisuuksia osallistua, voivat seuraukset olla musertavia.

Jos lapsi jää aina pois kavereiden kanssa vietettävistä retkistä tai syntymäpäiväjuhlista, voi tämä erilaisuus aiheuttaa kiusaamista, eristämistä ja vähättelyä lapsen ympärillä. Lapsen köyhyys voi pahimmillaan luoda esteitä ystävyydelle. Toisten erilaisuutta voi olla joskus vaikeaa ymmärtää. Ennakkoluuloista voi syntyä turhia pelkoja ja syyt kiusaamiseen voivat johtua vain väärän merkkisistä farkuista. Ja näinhän ei toki saisi olla.

Kouluilla ja päiväkodeilla on iso vaikutus lasten ja nuorten päivittäiseen elämään. Näin syyskauden alussa luodaan monissa koululuokissa ja päivähoitoryhmissä uusia ystävyyssuhteita. Ja aikuisilla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, luodaanko kaikille lapsille tasapuoliset mahdollisuudet ystävystyä ja osallistua yhdessä järjestettävään toimintaan.

Onko kutsu tulla viettämään aikaa koulupäivän jälkeen tai tarhakavereiden syntymäpäiväjuhlille aidosti kaikille lapsille avoin? Toivoisin, että tätä pohdittaisiin silloin, kun suunnitelmia tehdään. Voisiko tänä syksynä syntymäpäiväkutsut viettääkin ilman kalliita lahjoja tai osallistumismaksuja elämyspuistoihin?

Mielestäni on hyvä miettiä sitä, kuinka meistä jokainen voi edistää sitä, että lapsille luodaan mahdollisimman esteetön tapa olla mukana ja osallistua. Samalla on hyvä varmistaa, ettei ketään kiusata ja, ettei kukaan jäisi yksin.

Minna Räsänen

Miksi tarvitsemme demareita Vantaan valtuustoon?

Sosialidemokraattien tavoitteena on Vantaa, jossa jokaisen ihmisen on hyvä asua.  Me puolustamme Suomea, jossa pidetään kaikki mukana.

Mitä tämä konkreettisesti tarkoittaa?

Minulle se tarkoittaa sitä, että kaikessa päätöksenteossa arvioidaan tarkasti, miten päätökset vaikuttaa tavallisiin vantaalaisiin. Jos kiinteistöveroa nostetaan, haluaako kukaan rakentaa omakotitaloa Vantaalle? Vaikuttaako kiinteistöveron nosto vuokratasoon? Jos kotihoidon palveluihin lisätään ihmisiä, vähentääkö se laitoshoidon paineita?  Jos rakennetaan jäähalli, jota lähtökohtaisesti käyttävät useimmiten miehet ja pojat, miten varmistamme, että vantaalaisille naisille ja tytöille löytyy yhtä tasavertaisesti harrastuspaikkoja?

”Pidetään kaikki mukana” tarkoittaa minulle sitä, että varmistamme oikeudenmukaisen kohtelun toteutumisen. Jokainen meistä on ansainnut sen, että tasa-arvo toteutuu yhteiskunnassa. En halua, että eriarvoisuus lisääntyy. Siksi olen ehdokkaana.

Hyvinvointiyhteiskunta ei ole kirosana

Hyvinvointiyhteiskunta saattaa kuulostaa laimealta, vanhanaikaiselta ja lattealta kaiken maailman kärkihankkeiden, tuottavuuden ja innovaatioiden rinnalla. Pohjimmiltaan kyse on kuitenkin siitä, että oikeudenmukaisesti toimivassa kunnassa jokaiselle tarjotaan mahdollisuuksia menestyä ja huolehditaan siitä, ettei ketään jätetä heitteille.

Tuntuu siltä, että julkisuudessa käydään keskustelua vain siitä, kuinka kallista jokin on, eikä siitä, mitä sillä voidaan saavuttaa. Täytyy säästää, leikata, arvioida, tehostaa ja tiivistää. Tämä kaikki sen sijaan, että aidosti pohditaan ihmisiä kuunnellen, kuinka säästöt ja leikkaukset vaikuttavat yksinasuviin, perheellisiin, työttömiin ja palkansaajiin ja, mitkä ovat näiden asioiden vaihtoehdot.

Maksan veroja, saan palveluja

Minulle veronmaksajana on tärkeää, että tiedän saavani palveluja silloin, kun se on minulle ajankohtaista. Yhtä tärkeää on se, että palveluja on tarjolla kaikille tasapuolisesti.

En halua, että Vantaalla asuvat ihmiset joutuvat jättämään väliin lääkärikäynnin terveyskeskusmaksujen takia. En halua, että vantaalaiset lapset laitetaan eriarvoiseen asemaan päivähoito-oikeutta rajaamalla. Päivähoito-oikeus on aina lapsen oikeus, eikä sitä saa ottaa pois, kuten Vantaalla Kokoomus porvarihallituksen myötävaikutuksella jo teki.

Tulevaisuuden Vantaa on vastuullinen Vantaa

Vantaalla on panostettava asuinalueiden viihtyvyyteen. Siihen, että kohtuuhintaisia asuntoja on tarjolla ja, että lähiöiden maine kääntyy positiiviseksi. Vantaa nähdään huomioonottavana ja tulevaisuuden asuinkaupunkina. Tämä lisää Vantaan elinvoimaa kaupunkina, jossa on hyvä asua ja yrittää.

Asukkaiden hyvinvointiin satsaaminen on avainasemassa. Nuorisotyöttömyys, syrjäytyminen ja asunnottomuus pitää saada kuriin, ne luovat sydäntäsärkeviä ihmistarinoita, joista jokainen on liikaa. Siksi uusien työpaikkojen, asuntojen, ja opiskelu- tai harjoittelupaikkojen löytyminen on tärkeä asia.  Tämän lisäksi meidän on tavoiteltava peruskouluissamme sitä, että oppiminen toteutuu laadukkailla resursseilla unohtamatta terveitä ja turvallisia oppimis- ja työskentely-ympäristöjä.

Kun äänestät vantaalaista sosialidemokraattia, mitä saat?
– Meillä on järki päässä, katsomme kokonaisuutta, emme tuijota yhtä pistettä!
– Huolehdimme, että kaupungin rahat riittävät, mutta samalla myös palvelut säilyvät
– Nujerramme nuorisotyöttömyyden
– Uudistamme koulut
– Puramme lasten päivähoitorajoitukset
– Taistelemme sote-kurjistuksia vastaan vantaalaisten etu mielessä
– Panostamme aikaa ja ihmisiä vanhuspalveluihin

Minna Räsänen, kuntavaaliehdokas, Vantaa SDP numerolla 21

Lisää kotimaista ruokaa Vantaalle!

Kerava on päättänyt siirtyä käyttämään päiväkodeissa, kouluissa ja vanhustenhuollon keittiöissä vain suomalaista lihaa.  Vantaallakin tarjotaan joka päivä julkisia tuhansia ruoka-aterioita. Kaupungin raaka-ainehankinnoissa on mielestäni suosittava entistä enemmän Suomessa valmistettua ja tuotettua ruokaa.

Suurimpaan osaan vantaalaisista kouluista ja päiväkodeista ruoan tuottaa Vantti. Vantti myös kilpailuttaa raaka-ainehankinnat säännöllisesti. Vantaalaisissa vanhainkodeissa, sairaaloissa, palvelutaloissa ja kotipalvelussa syödään niin sanotusti julkista ruokaa Vantin tuottamana. Näiden aterioiden raaka-ainehankintaa voidaan ohjata kunnallisella päätöksenteolla.

Vantaan elintarvikehankinnoissa on syytä ottaa huomioon niin ruoan maku, kuin myös sen alkuperä, ympäristö, hyvinvointi, turvallisuus ja terveyskysymykset. Ruoan alkuperällä on väliä. Kotimaassa kasvatettu, valmistettu ja kulutettu ruoka hyödyttää kaikkia osapuolia. Suomessa kuluttajat arvostavat kotimaista ruokaa, miksei siis Vantaallakin voitaisi yhä enenevissä määrin sitoutua käyttämään kotimaisia kasviksia ja lihaa, unohtamatta luomua ja lähiruokaa.

Vantaalaisille aitoa lähellä tuotettua ruokaa ovat muun muassa vantaalaisten elintarvikealan yritysten tuottamat laadukkaat tuotteet. Kaupungin tulisi yhä enenevissä määrin kiinnittää julkisissa ruokahankinnoissaan huomiota lähiruuan merkitykseen. Julkisen ruoan hankintaosaamista on Vantaalla kehitettävä. Tämä osaltaan vahvistaa elintarviketeollisuuden toimintaedellytyksiä Vantaalla. Keravan kaupungin tekemistä päätöksistä olisi mielestäni hyvä ottaa mallia myös Vantaalle.

Minna Räsänen
ehdolla kuntavaaleissa Vantaalla numerolla 21

24/7 yhteiskunta kaipaa inhimillistä otetta

Työelämän kiristyneet olosuhteet, sirpaloituminen, tehokkuus- ja aikavaatimukset sekä yleinen epävarmuuden lisääntyminen ovat asioita, jotka vaikuttavat henkisesti ja fyysisesti yksilön hyvinvointiin.

Jos yksilö on kovilla, mitä se tekee esimerkiksi lähiyhteisölle, perheelle? Kuinka sujuu arki perheessä, jossa on lapsia, vuorotyötä, pitkiä työputkia ja epäsäännöllisiä vapaa-aikoja?

Yksi muutos kohti entistä joustavampaa yhteiskuntaa ja työelämää nähtiin viime vuonna, kun kauppojen aukiolo vapautettiin. Uudistuksen myötä yhä useampi iso kauppakeskus on avannut ovensa ja pitää niitä auki jopa vuorokauden ympäri.  Aina auki oleva yhteiskunta vaatii pyöriäkseen ihmisiä, jotka mahdollistavat ja tuottavat palveluita.

Työelämän ja yhteiskunnan muutosprosessit ovat toteutuneita tosiasioita, mutta onko ihmisten vapaa-ajan, elämän ja perheen huomioiminen jäänyt yhteiskunnassa liian vähäiseksi?

Suomessa arvostetaan edelleen vapaa-aikaa ja perhe-elämää. Yhtälö, jossa ihmiset sitoutuvat yhä enemmän työhönsä vaikuttaa väistämättä perheen hyvinvointiin. Pahimmillaan yhteinen aika vähenee.

Työn ja perhearjen yhteensovittaminen vaatii tekoja.  Jokainen ihminen tarvitsee mahdollisuuden hetkiin, jolloin yhteistä aikaa voidaan viettää läheisten seurassa.  Vastuu tämän yhteisen ajan löytämisestä ei saa jäädä pelkästään yksilölle, vaan myös yhteiskunnan ja työnantajien on helpotettava työn ja arjen yhteensovittamista.

Yhteiskunnan etu ei ole, että vanhemmiksi tullaan yhä vanhempana. Tai, että lapset koetaan taloudellisina riskeinä ja uraa jarruttavina tekijöinä. Tämä ei ole oikein.  Yhteiskunta ei saa vähentää ihmisen inhimillisyyttä. Päinvastoin nykyisen palvelurakenteen on joustettava.

Siinä missä kauppojen aukioloaikaa vapautettiin, ei näkynyt suuria muutoksia perheille tarjolla olevien palveluiden laajenemisessa.  Esimerkiksi päiväkotien aukiolo-ajat ovat perheille haaste.  Lasten vuorohoitopaikat, jotka välillä tuntuvat olevan kiven alla, ovat nykyisin entistä tärkeämpiä palveluilta monille perheille.

Aikuisten voidaan olettaa pärjäävän nykymenossa. Totuus on kuitenkin se, että yhteiskunnan murros on johtanut lasten yksinäisyyden lisääntymiseen. Tiedämme tutkimusten valossa, että yksinäisyys ja valvomaton ajankäyttö saattavat altistaa lapsia erilaisiin sosiaalisiin ongelmiin.

Tätä kehitystä vastaan taistelemisessa korostuu entisestään vuorohoitopaikkojen laajempi saatavuus.  Eikä hoitopaikkoja saisi rajata koskemaan enää vain alle kouluikäisiä. Alakouluikäinen on liian pieni viettämään yöt tai myöhäisillat yksin.  Vantaalla on tavoiteltava, että jokainen lapsi joka tarvitsee hoitopaikkaa myös iltaisin, sen myös helposti saa.

Vantaan kaupunki ei voi pysäyttää työelämän muutoksia. Eikä myöskään 24/7 arkea. Se, mitä tämä kaupunki voi tehdä on, että helpotetaan eri toimilla ja päätöksillä vantaalaisten perheiden elämää. Tarjoamalla oikea-aikaisesti ja läheltä palveluita, jotka tukevat ihmisten elämää ja perheiden arkea, tulevaisuudesta tulee ainakin hiukan inhimillisempi ihmisten kannalta.

Ihmisen arkipäivän hallintaan vaikuttaa työn ja perheen lisäksi muun muassa kaupunkisuunnittelu, joukko- ja työmatkaliikenne, palvelujen sijoittelu ja aukioloajat. Vantaan on huolehdittava, että ihmisten elämisen edellytyksistä pidetään huolta jatkossakin. Vain näin, voimme olla ylpeästi vantaalaisia.

Minna Räsänen
ehdolla kuntavaaleissa Vantaalla numerolla 21