Ajatuksia äideistä

Nykyisin äitienpäivät ovat erilaisia kuin lapsuudessa. Aika usein se tarkoittaa soittoa äidille, koska tietenkin olen unohtanut lähettää onnittelukortin. Arjen tuoksinassa se on löytynyt useampana vuonna eteisen pöydältä kuin äidin postiluukusta. Vaikka se kuinka on ollut ostettuna valmiiksi jo hyvissä ajoin!

Onneksi joka päivä voi olla äitienpäivä. Vaikka oma elämä onkin ollut vuosikaudet satojen kilometrien päässä lapsuudenkodista on äiti edelleen  usein läsnä ihan arkisissa asioissa. Viimeksi eilen soitin äidille ja kysyin kesäkukille istutusohjeita. Minä olen omiin parvekelaatikkoihini istuttanut kukkia vielä huomattavan paljon vähemmän elämäni aikana kuin hän, joten neuvot lekasoran ja kanankakan oikeisiin suhteisin tulivat tarpeeseen.

Oman äitini lisäksi minulla on ollut ilo saada jakaa elämääni myös ystävien, jotka ovat äitejä, kanssa. Siihen porukkaan kuuluu äitejä, jotka ovat kipuilleet lapsettomuuden kanssa, mutta nykyisin nauttivat perhe-elämästä. On äitejä, joilla on jo aikuisia lapsia. On ihan juuri äideiksi tulleita ja niitä, jotka ovat jo niin sanotusti toisella kierroksella: saaneet yhden lapsen lähes aikuiseksi ja viettävät nyt pienen alakoululaisen kanssa kouluaikoja uudelleen. Äitienpäivänä muistan myös ystävääni, jonka kolme lasta eivät enää voi juuri hänelle äitienpäiväkorttia henkilökohtaisesti antaa. Sen sijaan luultavasti tänäkin vuonna, he vievät kukat oman äidin haudalle. Yhtä monenlaista äitiä ja tarinaa kuin erilaista ystävääkin on elämässäni suuri onni.

Äitiys on vastuuta

Äitiys on iso asia. Kaikkia tuntemiani äitejä yhdistää mielestäni ainakin nämä kaksi asiaa: Ylpeys ja vastuu. Ylpeys on hyvää ylpeyttä. Sellaista hiljaista, joka näkyy pienistä eleistä ja katseista, kun vanhempi seuraa jälkikasvun menoa. Tai se kuuluu äänensävystä, kun kerrotaan lapsen kuulumisista, siitä matkasta, joka on kulkemassa kohti aikuisuutta. Päivittäisestä oppimisesta ja tilanteista, joissa vanhempi voi olla lapsen elämässä mukana ohjaten ja opastaen.

Äitiys tuo mukanaan vastuuta ja sen kantaminen näkyy varsinkin ”ulkopuolisille” tilanteissa, kun äiti kuulee, että lapsella on hätä. Väitän, että kaikilla äideillä on hiukan samanlainen ilme kasvoillaan silloin, kun lapsen normaalista poikkeava ääni kuuluu pihamaalta. Tai nykyisin aika usein kännykän toisesta päästä. Siinä hetkessä tärkein asia äidille on lapsi ja kaikki muut ovat toisarvoisia. Se on aika hienoa, että voi elämässä selkeästi olla hetkessä vain ja ainoastaan toista ihmistä varten. Ehkäpä siis äitiyden ytimessä on sekin, eikö totta?

Äitienpäivä voi olla monille myös kaipauksen ja ikävän päivä. Oma äiti saattaa olla jo esimerkiksi kuollut, tai ei itse syystä tai toisesta ole pystynyt olemaan äiti. Äidin tai äitinä olemisen kaipuu on sellainen asia, josta usein on helpompi vaieta kuin puhua. Siihen ei kuitenkaan mielestäni ole mitään syytä. Äitiys on tosi kova ja arvostettava juttu, ja siksi sen puuttuminen tai ikävöiminen on mielestäni täysin sallittua.

Tänään vietämme jälleen äitienpäivää. Omassa lapsuudessani äitienpäivään liittyi usein jännitystä ja iloa sekä tietenkin herkkuja. Olinko saanut pidettyä tekemäni äitienpäiväkortin ja -lahjan piilossa, mitä äiti sanoisi. Ainahan äiti sanoi kiitos. Halasi ja pussasi.  Sen jälkeen usein koitti myös minulle päivän paras hetki, kun aloitettiin koristelemaan äitienpäiväkakkua.

Näiden äitienpäivään liittyvien ajatusten ja muistojen kanssa, haluan toivottaa Hyvää ja aurinkoista äitienpäivää omalle äidille ja muillekin muille 1,6 miljoonalle äidille Suomessa!

Minna Räsänen

ps. Jos sinulle on aikaa, tutustu Tilastokeskuksen äidit 2018 -tilastoon. Kivaa faktaa äideistä Suomessa.

Vapaaehtoistoiminta Vantaalle kärkihankkeeksi

Vantaalla tehdään paljon vapaaehtoistyötä erilaisissa järjestöissä kuin myös osana kaupungin virallista organisaatiota kuten lastensuojelun tukihenkilötoiminnassa.

Olen toiminut Vantaan lastensuojelun vapaaehtoisena tukihenkilönä nyt muutaman vuoden ajan. Tällä hetkellä olen parhaillaan ala-astetta käyvän lapsen tukihenkilö.  Tapaamme noin pari kertaa kuukaudessa 2–4 tunnin ajan. Usein tapaamisemme sijoittuvat arki-iltoihin. Juttelemme, käymme uimassa, elokuvissa tai piirrämme. Kerromme kuulumisia ja puhumme asioista, jotka lapselle ovat tärkeitä.

Vantaan kaupunki tarjoaa vapaaehtoisille tukihenkilöille tukea ja koulutusta. Perehdytyksen jälkeen jokaisella vapaaehtoisella on mahdollisuus osallistua lisäkursseille ja tapahtumiin, joissa on vertaistukea saatavilla.

Olen kokenut vapaaehtoistoiminnan antoisana. Tapaamiset tukilapsen seurassa tuovat itselleni iloa, koska tunnen tekeväni jotain hyödyllistä. Vahvistusta tukihenkilön roolin tarpeellisuudesta lapsen tukijana on tullut esille myös lapsen perheen ja sosiaalitoimen kanssa järjestetyissä yhteisissä palavereissa. Kaikki osapuolet ovat olleet toimintatapaan tyytyväisiä. Myös lapsen kokemukset toiminnasta ovat olleet positiivisia.

Vapaaehtoistyön merkitystä ei välttämättä voida mitata suoraan rahassa, mutta se on aidosti merkityksellistä. Siksi sen vahvempaan koordinointiin ja toimintaedellytysten parantamiseen on panostettava. Vapaaehtoistyön hyötyjä on korostettava Vantaalla nykyistä paremmin ja niistä saatuja kokemuksia on osattava käyttää paremmin hyödyksi myös kaupungin normaalia palvelutuotantoa kehittäessä.

Mielestäni vantaalaisten vapaaehtoistoimijoiden yhteistyötä on tuettava. Tämän lisäksi vapaaehtoistoiminnan organisoinnin vahvistaminen tulisi ottaa yhdeksi vantaalaiseksi kärkihankkeeksi. Ilman vapaaehtoistyötä ja sen toimintakanavien selkeää johtamista, ei sen valtavaa yhteiskunnallista voimavaraa saada Vantaalla täysimääräisesti käyttöön.

Minna Räsänen, kuntavaaliehdokas, Vantaa SDP numerolla 21

Kirjoitus julkaistu Vantaan Sanomissa 29.3.2017

Miksi tarvitsemme demareita Vantaan valtuustoon?

Sosialidemokraattien tavoitteena on Vantaa, jossa jokaisen ihmisen on hyvä asua.  Me puolustamme Suomea, jossa pidetään kaikki mukana.

Mitä tämä konkreettisesti tarkoittaa?

Minulle se tarkoittaa sitä, että kaikessa päätöksenteossa arvioidaan tarkasti, miten päätökset vaikuttaa tavallisiin vantaalaisiin. Jos kiinteistöveroa nostetaan, haluaako kukaan rakentaa omakotitaloa Vantaalle? Vaikuttaako kiinteistöveron nosto vuokratasoon? Jos kotihoidon palveluihin lisätään ihmisiä, vähentääkö se laitoshoidon paineita?  Jos rakennetaan jäähalli, jota lähtökohtaisesti käyttävät useimmiten miehet ja pojat, miten varmistamme, että vantaalaisille naisille ja tytöille löytyy yhtä tasavertaisesti harrastuspaikkoja?

”Pidetään kaikki mukana” tarkoittaa minulle sitä, että varmistamme oikeudenmukaisen kohtelun toteutumisen. Jokainen meistä on ansainnut sen, että tasa-arvo toteutuu yhteiskunnassa. En halua, että eriarvoisuus lisääntyy. Siksi olen ehdokkaana.

Hyvinvointiyhteiskunta ei ole kirosana

Hyvinvointiyhteiskunta saattaa kuulostaa laimealta, vanhanaikaiselta ja lattealta kaiken maailman kärkihankkeiden, tuottavuuden ja innovaatioiden rinnalla. Pohjimmiltaan kyse on kuitenkin siitä, että oikeudenmukaisesti toimivassa kunnassa jokaiselle tarjotaan mahdollisuuksia menestyä ja huolehditaan siitä, ettei ketään jätetä heitteille.

Tuntuu siltä, että julkisuudessa käydään keskustelua vain siitä, kuinka kallista jokin on, eikä siitä, mitä sillä voidaan saavuttaa. Täytyy säästää, leikata, arvioida, tehostaa ja tiivistää. Tämä kaikki sen sijaan, että aidosti pohditaan ihmisiä kuunnellen, kuinka säästöt ja leikkaukset vaikuttavat yksinasuviin, perheellisiin, työttömiin ja palkansaajiin ja, mitkä ovat näiden asioiden vaihtoehdot.

Maksan veroja, saan palveluja

Minulle veronmaksajana on tärkeää, että tiedän saavani palveluja silloin, kun se on minulle ajankohtaista. Yhtä tärkeää on se, että palveluja on tarjolla kaikille tasapuolisesti.

En halua, että Vantaalla asuvat ihmiset joutuvat jättämään väliin lääkärikäynnin terveyskeskusmaksujen takia. En halua, että vantaalaiset lapset laitetaan eriarvoiseen asemaan päivähoito-oikeutta rajaamalla. Päivähoito-oikeus on aina lapsen oikeus, eikä sitä saa ottaa pois, kuten Vantaalla Kokoomus porvarihallituksen myötävaikutuksella jo teki.

Tulevaisuuden Vantaa on vastuullinen Vantaa

Vantaalla on panostettava asuinalueiden viihtyvyyteen. Siihen, että kohtuuhintaisia asuntoja on tarjolla ja, että lähiöiden maine kääntyy positiiviseksi. Vantaa nähdään huomioonottavana ja tulevaisuuden asuinkaupunkina. Tämä lisää Vantaan elinvoimaa kaupunkina, jossa on hyvä asua ja yrittää.

Asukkaiden hyvinvointiin satsaaminen on avainasemassa. Nuorisotyöttömyys, syrjäytyminen ja asunnottomuus pitää saada kuriin, ne luovat sydäntäsärkeviä ihmistarinoita, joista jokainen on liikaa. Siksi uusien työpaikkojen, asuntojen, ja opiskelu- tai harjoittelupaikkojen löytyminen on tärkeä asia.  Tämän lisäksi meidän on tavoiteltava peruskouluissamme sitä, että oppiminen toteutuu laadukkailla resursseilla unohtamatta terveitä ja turvallisia oppimis- ja työskentely-ympäristöjä.

Kun äänestät vantaalaista sosialidemokraattia, mitä saat?
– Meillä on järki päässä, katsomme kokonaisuutta, emme tuijota yhtä pistettä!
– Huolehdimme, että kaupungin rahat riittävät, mutta samalla myös palvelut säilyvät
– Nujerramme nuorisotyöttömyyden
– Uudistamme koulut
– Puramme lasten päivähoitorajoitukset
– Taistelemme sote-kurjistuksia vastaan vantaalaisten etu mielessä
– Panostamme aikaa ja ihmisiä vanhuspalveluihin

Minna Räsänen, kuntavaaliehdokas, Vantaa SDP numerolla 21

Kohti kevään vaaleja!

Onko sinullakin ollut joskus elämässäsi sellainen tunne, että kaikki ei ole aivan kohdallaan? Haluaisit muutosta, korjata vääryyden tai ratkaista ongelman? Tai joku asia on onnistunut niin hyvin, että tekisi mieli vain hymyillä kuin hangon keksi?

Huhtikuussa järjestetään kuntavaalit. Kunnissa päätetään jokaiselle meistä tärkeistä asioista. On kyseessä asuminen, terveydenhuolto, verotus tai vaikkapa kotiin vievä tie – jokaiseen näistä asioista vaikuttaa kunnissa tehtävät päätökset.

Politiikka tarkoittaa minulle väylää ja mahdollisuutta osallistua yhteiskuntaan ja vaikuttaa tärkeiksi kokemieni asioiden puolesta. Haluaisin olla mukana rakentamassa Vantaata, joka saa asukkaansa hymyilemään, innostumaan ja kokemaan ylpeyttä.

Äänestäminen on tapa, jolla politiikkaan vaikutetaan.

Teot, esitykset ja perehtyminen ovat välineitä, joilla politiikan tekijät, ihan tavalliset ihmiset, voivat muuttaa ympärillämme tapahtuvia asioita tai ilmiöitä.

Minä haluaisin, että Vantaalla asuvat ihmiset voisivat olla tyytyväisiä siihen millainen kotikaupunki heillä on. Arvostan itse Vantaalle muualta muuttaneena kohtuuhintaista asumista ja lähipalveluita. Seuraan huolestuneena keskustelua terveyskeskusjonojen pituuksista ja lastensuojelun ongelmista. Uskon vahvasti siihen, että lapsiin ja nuoriin panostaminen kannattaa. Tämä tehdään kouluissa, joissa laadukasta opetusta riittävillä resursseilla tehdään turvallisessa ja terveellisessä ympäristössä.

Matka on alussa, katsotaan mihin suuntaan Vantaata päädytään ensi tämän kevään aikana viemään.

Minna Räsänen