Lisää asuntoja Vantaalle

Vantaalle tarvitaan entistä enemmän kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Alueelliset erot pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä asumismuodon tai asunnon koosta riippumatta ovat suuret.

Asumiskustannukset pääkaupunkiseudulla tuntuvat karkaavan tavallisen ihmisen ulottumattomiin. Vuokramarkkinoille on saatava lisää kilpailua. Tätä tavoitetta edistää esimerkiksi kaavoitus, jolla lisätään rakennuspaikkoja tehokasta vuokra-asuntorakentamista varten.

Vantaan asunnoista oli vuoden 2015 Tilastokeskuksen mukaan 37 prosenttia vuokra-asuntoja. Kuluneen kymmenen vuoden aikana asuntoja on saatu lisää ja kasvua on ollut 25 prosenttia. Vantaa on onnistunut haasteiden edessä, koska kehitys on ollut varsin hyvää verrattuna useisiin muihin pääkaupunkiseudun kuntiin.

Asuntotuotanto tapahtuu pääosin tiivistämällä rakentamista, jolloin tärkeää on kiinnittää huomiota myös asumisen laatuun ja asuinympäristöön. Puisto-, leikki- ja viheralueiden kehittämiseen on varattava tarpeeksi aikaa ja kuunneltava asukkaiden mielipiteitä tarkalla korvalla ratkaisujen suunnitteluvaiheessa.

Vantaalla tulee pohtia laajasti myös muita keinoja, joilla kunnallinen päätöksenteko voi vaikuttaa yleiseen vuokratasoon. Esimerkiksi kiinteistöverojen nosto, vesi- ja ympäristömaksujen nosto, vaikuttavat välillisesti usein vuokrien tasoon korottavasti. Jos nämä asiat tulevat päätöksenteon asialistoille, täytyy tilannetta arvioida kokonaisuutena.

Vantaa ei kuitenkaan voi yksin kantaa vastuuta siitä, että pääkaupunkiseudulla voivat tulevaisuudessakin asua myös ihan tavalliset ihmiset. Tästä syystä asuntopoliittisessa valmistelussa tulee panostaa ja vahvistaa muiden kuntien kanssa tehtävää yhteistyötä ja sosiaalista asuntotuotantoa on lisättävä.

Kehittyvälle kaupungille ja onnistuneelle asuinympäristölle on oleellista, että kaikkia asumisen muotoja vuokra-asunnoista omakotitaloasumiseen kehitetään rinta rinnan. Vuokra-asuntojen houkuttelevuutta tulee lisätä ja uusia vuokra-asuntoja pitää rakentaa myös Vantaalla hyvien liikenneyhteyksien varrelle sekä ”keskustoihin”.

Minna Räsänen
ehdolla kuntavaaleissa Vantaalla numerolla 21

Lisää kotimaista ruokaa Vantaalle!

Kerava on päättänyt siirtyä käyttämään päiväkodeissa, kouluissa ja vanhustenhuollon keittiöissä vain suomalaista lihaa.  Vantaallakin tarjotaan joka päivä julkisia tuhansia ruoka-aterioita. Kaupungin raaka-ainehankinnoissa on mielestäni suosittava entistä enemmän Suomessa valmistettua ja tuotettua ruokaa.

Suurimpaan osaan vantaalaisista kouluista ja päiväkodeista ruoan tuottaa Vantti. Vantti myös kilpailuttaa raaka-ainehankinnat säännöllisesti. Vantaalaisissa vanhainkodeissa, sairaaloissa, palvelutaloissa ja kotipalvelussa syödään niin sanotusti julkista ruokaa Vantin tuottamana. Näiden aterioiden raaka-ainehankintaa voidaan ohjata kunnallisella päätöksenteolla.

Vantaan elintarvikehankinnoissa on syytä ottaa huomioon niin ruoan maku, kuin myös sen alkuperä, ympäristö, hyvinvointi, turvallisuus ja terveyskysymykset. Ruoan alkuperällä on väliä. Kotimaassa kasvatettu, valmistettu ja kulutettu ruoka hyödyttää kaikkia osapuolia. Suomessa kuluttajat arvostavat kotimaista ruokaa, miksei siis Vantaallakin voitaisi yhä enenevissä määrin sitoutua käyttämään kotimaisia kasviksia ja lihaa, unohtamatta luomua ja lähiruokaa.

Vantaalaisille aitoa lähellä tuotettua ruokaa ovat muun muassa vantaalaisten elintarvikealan yritysten tuottamat laadukkaat tuotteet. Kaupungin tulisi yhä enenevissä määrin kiinnittää julkisissa ruokahankinnoissaan huomiota lähiruuan merkitykseen. Julkisen ruoan hankintaosaamista on Vantaalla kehitettävä. Tämä osaltaan vahvistaa elintarviketeollisuuden toimintaedellytyksiä Vantaalla. Keravan kaupungin tekemistä päätöksistä olisi mielestäni hyvä ottaa mallia myös Vantaalle.

Minna Räsänen
ehdolla kuntavaaleissa Vantaalla numerolla 21

24/7 yhteiskunta kaipaa inhimillistä otetta

Työelämän kiristyneet olosuhteet, sirpaloituminen, tehokkuus- ja aikavaatimukset sekä yleinen epävarmuuden lisääntyminen ovat asioita, jotka vaikuttavat henkisesti ja fyysisesti yksilön hyvinvointiin.

Jos yksilö on kovilla, mitä se tekee esimerkiksi lähiyhteisölle, perheelle? Kuinka sujuu arki perheessä, jossa on lapsia, vuorotyötä, pitkiä työputkia ja epäsäännöllisiä vapaa-aikoja?

Yksi muutos kohti entistä joustavampaa yhteiskuntaa ja työelämää nähtiin viime vuonna, kun kauppojen aukiolo vapautettiin. Uudistuksen myötä yhä useampi iso kauppakeskus on avannut ovensa ja pitää niitä auki jopa vuorokauden ympäri.  Aina auki oleva yhteiskunta vaatii pyöriäkseen ihmisiä, jotka mahdollistavat ja tuottavat palveluita.

Työelämän ja yhteiskunnan muutosprosessit ovat toteutuneita tosiasioita, mutta onko ihmisten vapaa-ajan, elämän ja perheen huomioiminen jäänyt yhteiskunnassa liian vähäiseksi?

Suomessa arvostetaan edelleen vapaa-aikaa ja perhe-elämää. Yhtälö, jossa ihmiset sitoutuvat yhä enemmän työhönsä vaikuttaa väistämättä perheen hyvinvointiin. Pahimmillaan yhteinen aika vähenee.

Työn ja perhearjen yhteensovittaminen vaatii tekoja.  Jokainen ihminen tarvitsee mahdollisuuden hetkiin, jolloin yhteistä aikaa voidaan viettää läheisten seurassa.  Vastuu tämän yhteisen ajan löytämisestä ei saa jäädä pelkästään yksilölle, vaan myös yhteiskunnan ja työnantajien on helpotettava työn ja arjen yhteensovittamista.

Yhteiskunnan etu ei ole, että vanhemmiksi tullaan yhä vanhempana. Tai, että lapset koetaan taloudellisina riskeinä ja uraa jarruttavina tekijöinä. Tämä ei ole oikein.  Yhteiskunta ei saa vähentää ihmisen inhimillisyyttä. Päinvastoin nykyisen palvelurakenteen on joustettava.

Siinä missä kauppojen aukioloaikaa vapautettiin, ei näkynyt suuria muutoksia perheille tarjolla olevien palveluiden laajenemisessa.  Esimerkiksi päiväkotien aukiolo-ajat ovat perheille haaste.  Lasten vuorohoitopaikat, jotka välillä tuntuvat olevan kiven alla, ovat nykyisin entistä tärkeämpiä palveluilta monille perheille.

Aikuisten voidaan olettaa pärjäävän nykymenossa. Totuus on kuitenkin se, että yhteiskunnan murros on johtanut lasten yksinäisyyden lisääntymiseen. Tiedämme tutkimusten valossa, että yksinäisyys ja valvomaton ajankäyttö saattavat altistaa lapsia erilaisiin sosiaalisiin ongelmiin.

Tätä kehitystä vastaan taistelemisessa korostuu entisestään vuorohoitopaikkojen laajempi saatavuus.  Eikä hoitopaikkoja saisi rajata koskemaan enää vain alle kouluikäisiä. Alakouluikäinen on liian pieni viettämään yöt tai myöhäisillat yksin.  Vantaalla on tavoiteltava, että jokainen lapsi joka tarvitsee hoitopaikkaa myös iltaisin, sen myös helposti saa.

Vantaan kaupunki ei voi pysäyttää työelämän muutoksia. Eikä myöskään 24/7 arkea. Se, mitä tämä kaupunki voi tehdä on, että helpotetaan eri toimilla ja päätöksillä vantaalaisten perheiden elämää. Tarjoamalla oikea-aikaisesti ja läheltä palveluita, jotka tukevat ihmisten elämää ja perheiden arkea, tulevaisuudesta tulee ainakin hiukan inhimillisempi ihmisten kannalta.

Ihmisen arkipäivän hallintaan vaikuttaa työn ja perheen lisäksi muun muassa kaupunkisuunnittelu, joukko- ja työmatkaliikenne, palvelujen sijoittelu ja aukioloajat. Vantaan on huolehdittava, että ihmisten elämisen edellytyksistä pidetään huolta jatkossakin. Vain näin, voimme olla ylpeästi vantaalaisia.

Minna Räsänen
ehdolla kuntavaaleissa Vantaalla numerolla 21

Vantaan menestyminen vaatii vastuullista taloutta

Vantaalla taloudellinen huoltosuhde on heikentynyt ja verotulot jäävät jälkeen muiden suurten kaupunkien vertailussa. Vantaalla on huolehdittava, ettei kaupungin kehittyminen jää jatkuvan leikkauspolitiikan jalkoihin.

Jokainen tietää omasta henkilökohtaisesta taloudestaan sen, että jos tulot eivät riitä, täytyy jostain karsia. Kun kaupungissa tulot eivät riitä, kuntalaisen näkökulmasta karsiminen saattaa tarkoittaa esimerkiksi palveluiden lakkauttamista. Kaupungin tulopuolelle lisärahan saaminen taasen voi tarkoittaa veroprosentin nostamista.

Vantaan velkamäärä on korkein suurten kaupunkien vertailussa. Syynä tähän on ollut vuosikausia jatkunut talouden matalasuhdanne sekä isot investoinnit kuten kehärata ja kehäkolmosen korjaustyöt. Lisäksi Vantaan väkiluku kasvaa jatkuvasti,  josta johtuen kaupunkilaisten lakisääteisten palvelujen turvaaminen vie enemmän varoja.

Vantaalla verotulot ovat pienemmät kuin monissa muissa kunnissa. Se johtuu muun muassa siitä, että Vantaalla niin sanottu perusteollisuus on hävinnyt ja korvaavat työpaikat löytyvät muun muassa palvelualoilta, joilla palkkataso on matalampi.

Arkipäivää Vantaalla on tilanne, jossa kaupungin taloudellinen huoltosuhde on heikentynyt. Työelämän ulkopuolella olevia vantaalaisia on enemmän kuin työllisiä vantaalaisia. Siksi tulevaisuudessa  on ensisijaisen tärkeää saada vantaalaiset töihin entistä tehokkaammin. Työpaikkoja on, mutta ne eivät kohtaa työntekijöiden kanssa, jolloin myös verotulot jäävät alhaisemmiksi.

Tämän lisäksi kaupungissa esiintyvä pitkäaikaistyöttömyys yhdistettynä matalaan tulotasoon sekä vallitsevaan elinkeinorakenteeseen, ovat omiaan ohentamaan kunnan veropohjaa. Työtä on siis tehtäväksi edelleen.

Viimeisen valtuustokauden aikana Vantaalla on ollut käynnissä niin kutsuttu talous- ja velkaohjelma, jolla huolestuttavaa taloustilannetta on pyritty korjaamaan. Velkaohjelma on pitänyt sisällään palveluiden karsimista, ulkoistamista, organisointia, tehostamista ja yhtiöittämisiä. Kuntalaisille velkaohjelma on näkynyt muun muassa maksujen ja taksojen korottamisena sekä investointien karsimisena.

Tulevat vuodet eivät tule olemaan aiempia helpompia Vantaalle eivätkä vantaalaisille. Menoja on edelleen hillittävä ja tuloja löydettävä lisää. Edelleen kasvava väestö kansainvälistyy ja monikulttuuristuu ja kaupungin on löydettävä keinot, joilla se pystyy turvaamaan myös asukkaiden palveluihin sekä kaupungin kehittämiseen tarvittavan rahoituksen.

Vastuullinen ja pitkälle tähtäävä talouden suunnittelu ja hoito antaa Vantaalle menestymisen avaimet tulevaisuuteen ja asukkaille heidän tarvitsemansa ja arvostamansa kotikaupungin.

Minna Räsänen
ehdolla kuntavaaleissa Vantaalla numerolla 21

Maksuton ehkäisy kaikille alle 25-vuotiaille

Ennaltaehkäisevän työn merkitys ei toivottujen raskauksien ehkäisemisessä sekä seksitautien torjumisessa on tärkeässä roolissa.  Ehkäisyvälineiden lisäksi nuorten ehkäisytietämyksen parantamiseen on löydyttävä entistä enemmän uusia keinoja. Liian usein raskaaksi tullaan siksi, ettei vain uskota ”yhdestä kerrasta” olevan haittaa.

Ei toivottujen raskauksien ja seksitautien ehkäisemisessä avainasemassa on, että nuorille on tarjolla erilaisia ehkäisyvälineitä ja niitä on helppo saada. Sopivan ehkäisyvälineen löytäminen edesauttaa sen käyttöä.

Vantaan kaupunki tarjoaa tällä hetkellä kaikille alle 20-vuotiaille nuorille ehkäisyn aloittaville naisille yhdeksän kuukauden hormonaalisen ehkäisyn ilmaiseksi. Ilmaisen ehkäisyn ansiosta aborttien määrä on Vantaalla laskenut.  Tämä on hyvä kehityssuunta, jota on syytä tukea entisestään.

Väestöliitto suosittaa maksuttoman ehkäisyn tarjoamista kaikille alle 25-vuotiaille nuorille. Ilmaisen ehkäisyn tarjoaminen vähentää abortteja ja estää myös muita turhista aborteista johtuvia haittavaikutuksia.

Ilmaisen ehkäisyn kustannuksia arvioitaessa on hyvä huomioida, että jo yhden abortin hinnalla, saa hankittua e-pillerit kuudelle nuorelle. Yhden abortin kulut ovat halvimmillaan yli 1 000 euroa. Tämän lisäksi abortista saattaa aiheutua myös muita yhteiskunnallisia kustannuksia esimerkiksi sairauspoissaoloina tai pidempikestoisina, hoitoa ja huolenpitoa vaativina vaikutuksina henkilöiden elämään.

Nuorille suunnatut kattavat palvelut, riittävän tiedon antaminen sekä neuvonta ovat ehkäisyasioissa tärkeitä. Näihin on varattava Vantaallakin tarpeeksi resursseja. Maksuttomuus lisää ehkäisyn käyttöä, mikä puolestaan laskee niin aborttien kuin myös sukupuolitartuntojen määrää. Nuorille tarjottava ilmainen ehkäisy ja tietoisuuden lisääminen edesauttavat nuorten seksuaaliterveyttä pitkälle tulevaisuuteen.

Minna Räsänen
ehdolla kuntavaaleissa Vantaalla numerolla 21

Aikuisopisto turvaa elinikäistä oppimista

Vantaan Aikuisopiston merkitys vantaalaisten osaamisen ja sivistyksen edistäjänä on merkittävä.

Jatkuvat yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset esimerkiksi tiedonvälityksessä vaativat ihmisiltä uuden oppimista ja asioiden haltuunottoa. Myös työelämä muuttuu ja vuosia aiemmin hankittu koulutus ei välttämättä enää riitä vaatimusten lisääntyessä. Näissä tilanteissa aikuisopisto tarjoaa paikan, jossa omia tietoja ja taitoja voi täydentää monilla eri tavoin lyhyistä harrastuskursseista aina tutkinnoissa tarvittaviin laajempiin kokonaisuuksiin.

Väestö ikääntyy ja esimerkiksi digitalisaatio voi tuoda mukanaan haasteita itse kullekin. Meneillään olevasta muutoksesta yhtenä esimerkkinä voidaan pitää jo nyt sitä, kuinka pienten lasten vanhempien on pysyttävä perässä siinä, missä ja miten kouluissa erilaisissa oppimista tukevissa verkkoympäristöissä toimitaan.

Koodaaminen ja verkossa oppiminen voi pienelle lapselle olla helppoa, mutta kuka pitää huolta vanhemmista, että he pysyvät perillä kehityksestä? Uusien välineiden ja foorumeiden haltuun ottaminen ja hallitseminen saattaa aiheuttaa epävarmuutta niin pienten lasten vanhemmille kuin esimerkiksi työssäkäyville kuntalaisille työelämän vaatimusten lisääntyessä.

Vantaan aikuisopiston tehtävänä tulee olla jatkossakin auttaa ja tukea vantaalaisia kohtaamaan tulevaisuuden haasteita niin arjessa, työelämässä, koulutuksessa kuin yhteiskunnassa. Aikuisopistolla on osaamistason lisääjänä tasoittava vaikutus ihmisten osaamisessa ja sivistyksessä. Jotta tässä tavoitteessa pysytään myös jatkossa, vaatii tämä aikuisopiston resurssien turvaamista ja vantaalaisten oppimisympäristön vahvistamista.

Minna Räsänen
ehdolla kuntavaaleissa Vantaalla numerolla 21

Kohti kevään vaaleja!

Onko sinullakin ollut joskus elämässäsi sellainen tunne, että kaikki ei ole aivan kohdallaan? Haluaisit muutosta, korjata vääryyden tai ratkaista ongelman? Tai joku asia on onnistunut niin hyvin, että tekisi mieli vain hymyillä kuin hangon keksi?

Huhtikuussa järjestetään kuntavaalit. Kunnissa päätetään jokaiselle meistä tärkeistä asioista. On kyseessä asuminen, terveydenhuolto, verotus tai vaikkapa kotiin vievä tie – jokaiseen näistä asioista vaikuttaa kunnissa tehtävät päätökset.

Politiikka tarkoittaa minulle väylää ja mahdollisuutta osallistua yhteiskuntaan ja vaikuttaa tärkeiksi kokemieni asioiden puolesta. Haluaisin olla mukana rakentamassa Vantaata, joka saa asukkaansa hymyilemään, innostumaan ja kokemaan ylpeyttä.

Äänestäminen on tapa, jolla politiikkaan vaikutetaan.

Teot, esitykset ja perehtyminen ovat välineitä, joilla politiikan tekijät, ihan tavalliset ihmiset, voivat muuttaa ympärillämme tapahtuvia asioita tai ilmiöitä.

Minä haluaisin, että Vantaalla asuvat ihmiset voisivat olla tyytyväisiä siihen millainen kotikaupunki heillä on. Arvostan itse Vantaalle muualta muuttaneena kohtuuhintaista asumista ja lähipalveluita. Seuraan huolestuneena keskustelua terveyskeskusjonojen pituuksista ja lastensuojelun ongelmista. Uskon vahvasti siihen, että lapsiin ja nuoriin panostaminen kannattaa. Tämä tehdään kouluissa, joissa laadukasta opetusta riittävillä resursseilla tehdään turvallisessa ja terveellisessä ympäristössä.

Matka on alussa, katsotaan mihin suuntaan Vantaata päädytään ensi tämän kevään aikana viemään.

Minna Räsänen