Haetaan parasta kaupunginjohtajaa

Vantaan valtuusto valitsee uuden kaupunginjohtajan marraskuussa. Kaupunginjohtajan valintaprosessi on näin valtuutetun silmin katsottuna monimutkainen paletti. Tuntui, että iso pyörä lähti pyörimään välittömästi, kun Nenosen eläkeilmoituksen pöly oli hieman laskeutunut.

Johtajaksi pitää kaupunkiin löytää pätevin, sopivin ja myös poliittisia päättäjiä miellyttävä vahva ja edistyksellinen osaaja. Julkaistussa työpaikkailmoituksessa kerrottiin, että kaupunki etsii kaupunginjohtajaa jatkamaan kasvavan kaupungin menestystä. Etsinnässä on henkilö, joka tietenkin hallitsee johtamisen, strategia- ja talousosaamisen sekä tuntee elinkeinoelämää.

Mielestäni on selvää, että valittavan henkilön on osattava kaupungin johtamiseen liittyvät byrokratian kiemurat, hänellä on oltava hoksnokkaa tulla toimeen niin poliittisten päättäjien kuin kaupungin virkamieskunnan ja henkilöstön kanssa. Henkilön on koettava mielenkiintoa niin yritys- ja elinkeinoelämään kuin myös asukkaiden arkeen liittyviin kokonaisuuksiin. Lisäksi on vielä hallittava koko ison kokonaisuuden käynnissä pitäminen ja kehittäminen voimassa olevien strategialinjausten ja taloudellisten resurssien ehdoilla.

”Ei mitään pikkujuttuja toteutettavaksi yhdelle henkilölle. Saappaat ovat isot ja merkittävät.”

Pelkästään valintaprosessi on pitkä. Ja siihen kuuluu – tietenkin demokratian ja byrokratian hengessä – monia eri vaiheita. Poliittisia päätöksiä kaupunginhallitukselta, valintatoimikunnan kokouksia, tilanteen arviointia ja valtuustoryhmien näkökantojen huomioonottamisia. Odottelua, puhelinsoittoja ja keskustelua poliittisten ryhmien välillä. Lukuisa tunteja työtä tähtäimessä löytää se tehtävään pätevin ja sopivin ihminen uudeksi kaupunginjohtajaksi.

Turku valitsi itselleen uuden kaupunginjohtajan lokakuussa. Äänestys oli valtuustossa tiukka ja valituksi tullut Minna Arve valittiin tehtävään vain 1 äänen erolla. Tämä kertoo mielestäni siitä, kuinka vaikeaa parhaimman kaupunginjohtajan valinta voi olla. Selkeää eroa pätevien hakijoiden väliltä on voi olla hankalaa löytää. Kuka painottaa minkäkin asian tärkeyttä ja ominaisuutta. Ja Turun esimerkki osoittaa, että yhdenkin valtuutetun äänellä on aidosti merkitystä kaupunginjohtajan valinnassa.

Vantaalle kaupunginjohtajaksi haki 10 ihmistä määräajassa. Neljä kutsuttiin haastatteluun. Kaksi heistä, Jukka-Pekka Ujula ja Ritva Viljanen päätyvät valtuustoryhmien tentattavaksi 8.11. Kaupunginjohtajan valinta on tarkoitus käsitellä kaupunginvaltuustossa 13.11.2017.

On mielenkiintoista päästä näkemään ja kokemaan kaupunginjohtajan valinta valtuustosta käsin. Koen, että kaupunginjohtaja omalla roolillaan pystyy parhaimmillaan edistämään juuri sen näköistä Vantaata, jota asukkaat haluavat edistettävät. Lisäksi hänen osaamisensa vaikuttaa myös siihen, kuinka Vantaa näkyy ja kuuluu koko Suomessa. Hän on tavallaan meidän jokaisen kasvot ulospäin tilanteissa, joissa kaupunkia kehitetään myös kuntarajojemme ulkopuolella.

En ole henkilökohtaisesti tavannut kumpaakaan näistä viimeisille viivoille päässeistä ehdokkaista. Toivon, että ennen valintaa kuulen monipuolisesti millaisella otteella he lähtisivät Vantaata johtamaan. Toivon itse tulevalta kaupunginjohtajalta sinnikkyyttä sen eteen, että Vantaa vahvistuu edelleen. Reilua otetta talouden kanssa painittaviin kysymyksiin. Vastuullisuutta huolehtiessa asukkaiden hyvinvoinnista, mutta silti rohkeutta kokeilla uutta. Koen myös, että asukkaiden ja kaupungin välisen vuorovaikutuksen kehittäjänä kaupunginjohtajalla on oivallinen tilaisuus näyttää kyntensä ja olla mukana luomassa uudenlaista osallistavaa kaupunkikulttuuria. Se on mielestäni tehtävä meidän kaikkien kanssa yhdessä ja niin, että jokainen pysyy mukana matkassa.

Minna Räsänen

Vilkaisu valtuutetun viikkoon

Perjantai 18.8.

KELLO

7:15
Herään Tampereella. Edellisenä päivänä alkanut valtuustoseminaari jatkuu vielä iltapäivään. Tampeen kaupunki on viime vuosina kehittynyt valtavasti ja uusia investointeja on tehty paljon. mm. Ratikka.

Ajatukset ovat jo viikonlopussa. Sitä ennen on kuitenkin vielä edessä muutamia tunteja seminaarisalia ja kuunneltavia puheenvuoroja. Vantaan strategia ja tulevat talouslinjaukset ovat olleet vahvasti esillä puheenvuoroissa, ryhmätöissä sekä valtuutettujen ja virkamiesten keskusteluissa.

15:30 Pysähdys Vaajakoskella Pandan tehtaanmyymälässä matkalla Kuopioon.  Mukaan tarttui suklaata ja lakritsia. Viimeksi olen vieraillut karkkitehtaalla Vantaan Fazerilassa. Kotimainen karkkiteollisuus luo työtä ja työpaikkoja Suomeen. Niin Vaajakoskella kuin myös Vantaalla.

16:20 Selaan autossa Twitteriä. Huomaan, että Turussa on tapahtunut puukotus. Myöhemmin selviää, että useampia puukotuksia. Loppuilta sujuu uutisia seuratessa mummolassa.

Lauantai 19.8.

11:00 Käyn ukkini ja enoni haudoilla Kettulanlahdessa. Ukin kuolemasta on jo 14 vuotta.

20:30 Seuraan liikuttuneena, kuinka ystäväpariskuntani tanssii häävalssiaan kauniisti koristellussa ladossa.  Ilmassa on rakkautta. Ihana ilta maaseudulla Kuopion takana.

Sunnuntai 20.8.

20:00 Vihdoin kotona monen reissupäivän jälkeen. Päivitän itseni kartalle seuraavan viikon aikatauluista. Tutustun kaupunkisuunnittelulautakunnan esityslistaan. Ensimmäinen kokous mietityttää, koska en tiedä mitä odottaa.

Maanantai 21.8.

19:40 Avaan kotioven lähes 13 tuntia sen jälkeen, kun sen aamulla suljin. Tuntuu, että pää on täynnä asiaa, kuten asemakaavamuutoksia, selostuksia ja päätöksiä. Ihmiset vaikuttivat mukavilta ja keskustelu oli mielenkiintoista. Käsittelimme muun muassa Kivistön tulevaisuus -visiota.  Pohdin, mitä kirjoitan someen kokouksesta ja luonnostelen julkaisun valmiiksi. En saa illalla nukahdettua ja luen kirjaa pitkälle yöhön.

Tiistai 22.8.

18:05 Työpäivä Helsingissä kuluu hujauksessa vaikka edellisen yön valvominen painaa silmäluomia. Kotona vastaan sähköpostitse erään asukkaan kyselyyn, jonka hän on lähettänyt minulle kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenyyden myötä. Mietin, kuinka vaikeaa isossa organisaatiossa, kuten Vantaan kaupungissa, asioista on viestiä tarpeeksi selkeästi ja niin, että tieto tavoittaa kaikki osapuolet ajoissa.

Keskiviikko 23.8.

15:00 Huomaan kesken työpäivän, kuinka uutisissa alkaa vilahtaa SDP ja uutisia puolueen kesäkokouksen tapahtumista. #synnytystalkoot räjäyttää verkkomedian ja somen. Kunnissa päätetään useista perheitä koskevista asioista. Vantaallakin on monissa asioissa kehitettävää. Ihailen Helsingin periaatepäätöstä siitä, että maksuttoman varhaiskasvatuksen mahdollisuutta on päätetty selvittää.

Torstai 24.8.

06:10 Herään herätyskelloon kesken parhaimpien unieni. Ystäväni on keksinyt, että meidän on aloitettava uusi tapa: treenitorstai. Puolisen tuntia myöhemmin pulahdan Hakunilan uimahallissa kylmältä tuntuvaan veteen. En ole vielä täysin vakuuttunut treenitorstain positiivisista vaikutuksista, mutta uinnin jälkeen tunnen itseni virkeäksi koko päivän ajan.

19:15 Valtuustoinfon päätyttyä kokoonnumme vielä demariryhmän omaan kokoukseen. Käymme läpi yhdessä tulevan maanantain valtuuston kokouksen esityslistan. Ryhmäni päätti, että toimisin kummivaltuutettuna vantaalaisille nuorisovaltuustolaisille. Olen iloinen saamastani tehtävästä. Nuorten osallisuuden edistäminen sekä äänen kuunteleminen on päätöksenteon kannalta oleellista.  

Minna Räsänen

Vantaan valtuusto 12.6.2017

Valtuustopuheeni:

Arvoisat kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, valtuutetut

Täytyy sanoa, että näin ensimmäisen kauden valtuutettuna ja heti ensimmäisessä kokouksessa on mielenkiintoista päästä käsiksi jo yhteen tärkeimmistä asioista eli tulevan vuoden talousarvioon sen kehyksen myötä.

Viime valtuustokaudella toteutettu talouden tasapainottamis- ja velkaohjelma ei näyttäytynyt aina vantaalaiselle asukkaalle täysin ymmärrettävinä päätöksinä. Tämä ikuinen kuntatalouden ja samalla myös kuntapoliitikon ongelmahan on se, että mihin ne kaupungin rahat suunnataan.

Tähän liittyen on mielestäni hyvä, että valtaosa tässä valtuustossa vaikuttavista valtuustoryhmistä on löytänyt yhteisymmärryksen keskeisimpien talouslinjausten osalta. Mielestäni on hyvä, että talouden realiteetit on nostettu jo nyt pöydälle ja, että niihin keskitytään vakavasti jo valtuustokauden alusta.

Liittyen vuoden 2018 talousarvion kehykseen ja sitovien tavoitteiden esityksiin sekä niiden jatkovalmisteluun haluaisin nostaa muutaman asian esille tämän valtuustosalin kautta.

Meille jokaiselle tuli loppuviikosta sähköpostiin uutiskirje Vantaan tilastopalveluista, jossa esiteltiin muun muassa kaupungin väestörakenteen muutoksia ja kuntavaalien äänestysdataa. Jo pelkästään näistä tilastoista voidaan lukea tuloksia Vantaallakin lisääntyvästä eriarvoistumiskehityksestä.

Meillä on asuinalueita, joissa äänestysprosentit kuntavaaleissa jäivät huomattavasti toisia asuinalueita pienemmiksi.  Ja meillä on päiväkoteja ja kouluja, joissa esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten lasten osuus on 50 tai peräti 60 prosenttia. Segregaatio on todellisuutta ja sitä ei voida jättää huomioimatta poliittisessa päätöksenteossa eikä tulevia talousratkaisuja tehdessä.

Meillä on rikkaita, meillä on köyhiä, meillä on kantaväestöä ja maahanmuuttajia, täällä syntyneitä ja tänne muualta muuttaneita ja näyttää siltä, että kaikki nämä ryhmät eriytyvät enemmän ja enemmän omille asuinalueilleen.

Meidän on pakko ottaa entistä enemmän kantaa alueelliseen eriytymiseen ja vaikutettava kaupunkisuunnittelun ohella vahvasti asunto- ja koulutuspolitiikassa siten, että eriarvoistumiskehitystä hidastetaan, ennaltaehkäistään ja jo syntyneitä vinoutumia korjataan.  Palveluiden keskittäminen sinne, missä niille on erityinen tarve, ehkäisee tehokkaasti syrjäytymistä ja sosiaalista segregaatiota.

Hyvät valtuutetut

Parempi- ja huono-osaisten tai etnisten ryhmien keskittyminen samoille asuinalueille ei voi pidemmän päälle olla kestävää kaupunkipolitiikkaa. Eikä se lisää Vantaan kaupungin elinvoimaa. Siksi asumismuotojen moninaisuuden lisäämisen on oltava ensisijaista.

Ja meidän on valtuutettuina osoitettava tässä esimerkkiä poliittisissa päätöksissämme – NIMBY -ajattelulle ei voida antaa sijaa vaan meidän on nähtävä kokonaisuus ja perustettava päätöksemme siihen.

Asuinalueiden viihtyvyyteen on panostettava. Uusien ja kehittyvien asuinalueiden kuten Aviapoliksen ja Kivistön ohella meidän on kehitettävä vanhoja lähiöitä suunnitelmallisesti. Koulujen ja rakennusten rappeutumista on estettävä peruskorjaamalla niitä ahkerasti.

Kenenkään lapsen etu ei ole se, että hän käy koulua, jossa pihakivet heiluvat ja seinätiilet murenevat tai, koulun alueesta kertova infotaulu on nähnyt parhaimmat päivänsä joskus 90-luvulla.  Nämä kuulostavat suhteellisen pieniltä asioilta, mutta kun näitä on paljon ja ne kasaantuvat, niillä on suurempi merkitys kuin mitä voimme kuvitella.

Osaltaan asuinalueiden eriytymiskehityksestä kertoviin huolestuttaviin piiriteisiin voidaan liittää myös alueelta tulevat lastensuojeluilmoitukset. Jos haluamme vähentää eriytymiskehitystä, on lapsista ja nuorista huolehtiminen isossa roolissa.

Kuten strategisten sitovien tavoitteiden esityksissä olikin, on kuntalaisten osallisuuden ja vuorovaikutuksellisuuden kehittäminen pidettävä vahvasti mukana. Tämä on mielestäni hyvä. Yksi tätä tavoitetta tukeva asia ja ennaltaehkäisevä toimintatapa voisi olla Vantaan kaupungin lastensuojelun tukihenkilötoiminnan vahvistaminen. Lasten hyvinvoinnin eteen on tehtävä panostuksia.

Vantaan lastensuojelun tukihenkilöinä, eli siis tavallisina asukkaina, jotka haluavat tehdä vapaaehtoistoimintaa, on tällä hetkellä 22 henkilöä ja tukiperheinä 64 perhettä. Yhteensä nämä vapaaehtoiset tukihenkilöt vaikuttavat 126 lapsen elämään. Vertailun vuoksi, Helsingissä tukihenkilöitä on peräti 240 henkilöä.

Mielestäni on mielenkiintoista, että kaupunkien väliset erot tukihenkilötoiminnassa mukana olevista vapaaehtoisista on näin suuri. En jaksa uskoa sitä, että vantaalaiset olisivat jotenkin ”laiskempia” osallistumaan tämän kaltaiseen toimintaan. Pahoin pelkään, ettei toiminnasta vain tiedetä tarpeeksi.  Siksi tässä on mielestäni yksi kehittämiskohde; tiedon ja vuorovaikutuksen lisääminen kaupungin tarjoamista mahdollisuuksista vaikuttaa oman asuinalueen viihtyvyyteen kuin myös asukkaiden, esimerkiksi lasten, elämään.

Mielestäni asuinalueilla asukkaiden osallisuutta on edistettävä ja turvallisuudentunnetta lisättävä – Ja tämä meidän on tehtävä yhdessä asukkaiden kanssa. Ja toivon, että toimintamallien suunnittelemisessa ja tulevan vuoden talousarvion laadintatyössä uskalletaan olla aiempaa rohkeampia kokeilemaan uusia tapoja osallisuuden lisäämiseen olemassa olevin taloudellisin reunaehdoin, ja pohtia koko kaupungin organisaatiossa aidosti sitä, kuinka pystymme edistämään parhaiten vantaalaisten elämää.

Kiitos.

Minna Räsänen

Valtuustotyön ensiaskeleet

Vaaleista on aikaa reilu kuukausi ja ensimmäiset hetket valtuutettuna on jo koettu. Uuden valtuustokauden käynnistymiseen liittyy monta asiaa, joita olen nyt olen päässyt kokemaan eri tavalla kuin koskaan aiemmin.

Viimeisen kuukauden aikana on tehty paljon taustatyötä tulevaa neljää vuotta varten. Poliittiset puolueet ovat käyneet neuvottelut luottamuspaikkajaoista. Tässä vaiheessa siis tiedetään, kuinka paljon milläkin puolueella on paikkoja eri lautakunnissa, mille puolueelle kuuluu puheenjohtajuus jne. Kun suuret linjat on saatu puolueiden neuvotteluissa sovittua, on siirrytty seuraavaksi puolueen sisäiseen paikkajakoon, joka sekin demareissa on omanlaisensa prosessi.

Oma työväenyhdistykseni, Tikkurilan työväenyhdistys, järjesti kokouksen tämän viikon tiistaina käsitelläkseen yhdistyksen osalta tulevia valintoja eri luottamustehtäviin. Yhdistyksestä valittujen valtuutettujen lisäksi, paikkoja jaettiin myös muille yhdistyksen jäsenille. Henkilöille, jotka olivat esimerkiksi olleet ehdolla vaaleissa tai, jotka ovat muuten hyviksi ja päteviksi henkilöiksi koettuja hoitamaan kunnallisia luottamustoimia.

Oma yhdistykseni päätti asettaa minut ehdolle kaupunkisuunnittelulautakuntaan. Tämä esitys etenee seuraavaksi muun muassa SDP:n kunnallisjärjestön edustajistoon. Ja vasta, kun kaikkien puolueiden esitykset ja ehdotukset päätyvät lopulta kaupunginvaltuuston kokoukseen kesäkuussa, lautakunta ja muut paikat ovat lopullisesti selviä. Tämän prosessin monimuotoisuus ja eri tasot osoittaa, että vaalien jälkeen on paljon työtä tehtävänä ennen kuin varsinainen valtuustotyö voi edes alkaa.

Meillä valtuutetuilla oli ensimmäinen yhteinen tilaisuus tämän viikon torstaina kaupungintalolla. Lisää perehdytystä ja koulutusta on vielä monen illan aikana ennen ensimmäistä kokousta. Torstai-illan anti oli paljon käytännön tietoa, tilastoja ja kattaus, joka yritti tiiviisti selventää, missä kaikessa valtuutettu on mukana ja päättämässä asioista.

Ensimmäiset fiilikset valtuutettuna toimimisesta ovat torstain jäljiltä positiivisen jännittyneet. Tietoa oli paljon ja opiskeltavaa tulee runsaasti. Tämän lisäksi muun muassa valtuustosali yllätti moderneilla laitteillaan, natisevine tuoleineen ja säännöillään.  Huomasin, että minun esimerkiksi teki mieli taputtaa illan aikana muutamassa kohdassa – Ihan vain kohteliaisuudesta puhujaa kohtaan.  Kuitenkin opin, ettei taputtaminen kuulu valtuuston normaaleihin toimintatapoihin. Lisäksi yhtenä knoppitietona todettakoon, että valtuustossa kaikki puheenvuorot pidetään aina seisten.  Tämän perinteisen ja kokousetikettiä arvostavan tavan omaksuminen ja oppiminen on varmasti aiheellista, vaikkakin sen tuoma ”jäykkyys” tietyllä tavalla myös hymyilyttää.

Demarinuorissa on voimaa!

Viikon lopuksi pääsin vielä itselleni erittäin mieleiseen tilaisuuteen. Oma nuorisojärjestöni, Vantaan Demarinuoret kutsui minut uutena valtuutettuna kertomaan vaalityöstäni ja odotuksistani tulevaa valtuustokautta silmällä pitäen.

Illan aikana Demarinuoret analysoivat onnistuneesti omia vahvuuksiaan ja vaalitulostaan kuntavaaleissa.  Nuorten yhteinen vaalitulos oli reilu 1300 ääntä ja peräti 6 nuorta pääsi yli 100 äänen äänisaaliiseen. Tuosta äänisaaliista on hyvä pohja ponnistaa seuraavia kuntavaaleja varten. Se on paljon se!  Muistan edelleen ensimmäiset omat kuntavaalini, jossa ääniä sain hiukan reilu 30.

Laskeskelimme nuorten kanssa myös, että meitä vanhoja Vantaan Demarinuoria on sosialidemokraattien valtuustoryhmässä lukuisa määrä. Pelkästään 2000-luvun alkupuolella aktiiveina toimineita löytyy ainakin 5 valtuustoryhmämme joukosta. Puhumattakaan sitten valtuutetuista, jotka ovat toimineet nuorisoliitossa vuosikymmeniä aiemmin. Tästäkin syystä yhteistyö Vantaan Demareiden valtuustoryhmän ja Demarinuorten välillä on hyvin luonnollinen. Ja syytä ollakin, nuoret ovat kuitenkin meidän kaikkien tulevaisuuden kannalta se ryhmä, joiden asioista on pidettävä huolta.

Minna Räsänen