Klikkaamalla kirjainta pääset sen kohdalle sivulla.

A B D E F G H I J K L M NO P R S T U V Y Ä

A

Asuminen

Tarvitaan kivoja koteja. Lompakolle sopivia.

Pääkaupunkiseudulla asuminen on kallista, ja alueelliset erot muun Suomen välillä ovat huomattavia. Liian moni joutuu tinkimään asumisensa laadusta korkeiden vuokrien ja ahtaiden asuntojen vuoksi.

Vantaa tarvitsee lisää kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ja asuinalueiden monipuolista kehittämistä, jotta jokaisella olisi mahdollisuus löytää koti, joka vastaa elämän tarpeita. Asuinalueiden kehittäminen tasapuolisesti on kaikkien etu ja siksi sen on oltava vahva osa Vantaan myös  visiota tulevaisuudessa. Ihmisen kokemukseen asumisviihtyvyydestä  ja omasta kivasta kodista vaikuttaa asunnon tai taloyhtiön kunto aivan yhtä paljon kuin asuinalueen maine, elinvoima ja siellä sijaitsevat palvelut.  Asuntopolitiikan on palveltava asukkaita, ei pelkästään sijoittajien intressejä. Tämä edellyttää hyvää yhteistyötä ja vuorovaikusta niin asukkaiden, rakennuttajien kuin kaupunginkin välillä, jotta kaavoitus on tehokasta ja, jotta rakennuspaikkoja voidaan luoda kaupunkiimme kestävästi lisää.  Lue lisää

Asumistuki

Asumistuen saajien määrä Vantaalla kasvaa – ratkaisuja tarvitaan

Asumistukea saavien ihmisten määrä on Vantaalla ja pääkaupunkiseudulla korkea. Yleistä asumistukea sai Vantaalla vuoden 2023 joulukuussa l21 500 ruokakuntaa (46 000 tuen saajaa) (Kelan asumistukitulasto 2023). Tämä on hurja määrä.

Huolestuttavaa on, että yhä useampi palkansaaja tarvitsee tukea asumismenoihinsa. Vuonna 2023 yleistä asumistukea saaneista ruokakunnista 19 % oli työllisiä. Tämä ei ole yllättävää, sillä vuokrat voivat viedä merkittävän osan nettotuloista, mikä tekee tilanteesta monille kestämättömän.

Samalla kun asumistuen tarve kasvaa, Orpon-Purran hallitus päätti leikata asumistukea. Tämä tulee näkymään monen vantaalaisen perheen asumisessa. Leikkausten myötä tuen määrät pienenevät ja omavastuut kasvavat, mikä pakottaa ihmisiä muuttamaan tai tinkimään muista välttämättömistä menoista. Pahimmillaan edessä voi olla häätö omasta kodista. 

Kun vuokrat nousevat jatkuvasti, myös asumistuen tarve kasvaa – mutta maan hallitus ei halua vastata tähän haasteeseen. Tämän vuoksi Vantaalla on pidettävä kiinni kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjonnasta esimerkiksi tehostamalla kaavoitusta ja varmistamalla, että uusia rakennuspaikkoja osoitetaan erityisesti edullisille vuokra-asunnoille. Näin voimme helpottaa sekä asukkaiden että julkisen talouden taakkaa.

Asunnottomuus

Jokaisella on oikeus omaan kotiin

Asunto ei ole vain seinät ympärillä – se on perusta turvalliselle ja arvokkaalle elämälle. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran mukaan Vantaalla oli vuonna 2023 yhteensä 294 asunnotonta, mutta kodittomien määrä voi olla huomattavasti tilastolukuja korkeampi. Asunnottomuus ei koske vain syrjäytyneitä, vaan yhä useammin myös työssäkäyviä, opiskelijoita ja perheitä.

Vantaalla tarvitaan kohtuuhintaisia asuntoja ja asuntopolitiikkaa, joka tukee jokaisen oikeutta omaan kotiin. Nuorten ja maahanmuuttajien asunnottomuuteen on puututtava entistä tehokkaammin, ja kaupungin on ehkäistävä eriarvoistumista monipuolisella asuntotarjonnalla.

Tavoitteena ei voi olla mikään muu kuin asunnottomuuden poistaminen kokonaan. Tämä edellyttää aktiivisia päätöksiä, lisää vuokra- ja omistusasuntoja sekä tukitoimia niille, jotka ovat vaarassa menettää kotinsa. Oma koti kuuluu jokaiselle. Lue lisää

Aikuisopisto

Elinikäinen oppiminen ja Vantaan aikuisopisto – osaamista kaikille

Vantaan Aikuisopisto on yksi Suomen suurimmista kansalaisopistoista ja sillä on merkittävä rooli vantaalaisten osaamisen ja sivistyksen edistäjänä. Jatkuvasti muuttuva työelämä, digitalisaatio ja elinikäisen oppimisen tarve edellyttävät koulutusmahdollisuuksia kaikille – niin työssäkäyville, ikääntyville kuin uusien taitojen oppijoille.

Aikuisopisto tarjoaa monipuolisia opintoja työelämän tarpeisiin sekä harrastusmahdollisuuksia, jotka tuovat iloa ja hyvinvointia. Sen kehittäminen vahvistaa Vantaan elinvoimaa ja kuntalaisten osaamista. Jotta aikuisopisto voi vastata tulevaisuuden haasteisiin, sen resurssit on turvattava ja oppimisympäristöä kehitettävä. Elinikäinen oppiminen kuuluu kaikille – siksi Vantaan on panostettava omaan aikuisopistoonsa myös jatkossa. Lue lisää

Asuinalueet

Viihtyisä ja tasapainoisesti kehittyvä Vantaa kuuluu kaikille

Jokaisen vantaalaisen tulisi voida olla ylpeä omasta asuinalueestaan. Vantaa tarvitsee monipuolisia asumisratkaisuja, laadukkaita palveluita ja toimivia joukkoliikenneyhteyksiä, jotta eri alueet kehittyvät tasapainoisesti ja houkuttelevat uusia asukkaita. Asuinalueiden elinvoimaisuus ei synny itsestään – se vaatii pitkäjänteistä työtä, jossa asukkaiden ääni kuuluu suunnittelussa entistä paremmin. Lue lisää

Ylös

B

Biojäte

Kierrätyksen ja lajittelun on oltava helppoa

Ruokajätteen osuus biojätteestä on merkittävä, ja sen vähentäminen on tärkeä askel kohti ekologisempaa Vantaata. Kierrätyksen ja lajittelun on oltava helppoa ja saavutettavaa kaikille – siksi kaupungin on panostettava jätehuollon kehittämiseen, tiedottamiseen ja kierrätysmahdollisuuksien parantamiseen.

Kouluissa, päiväkodeissa ja muissa julkisissa palveluissa on tärkeää vähentää jätettä entisestään ja ohjata asukkaita ympäristöystävällisiin valintoihin. Kaupungin tulee myös itse seurata jätemääriään ja pyrkiä vähentämään ympäristökuormitustaan kaikessa toiminnassaan. Kierrätysasteen nostaminen, kiertotalouden edistäminen ja jätteen määrän vähentäminen ovat osa kestävää ja vastuullista kaupunkipolitiikkaa, joka hyödyttää kaikkia vantaalaisia.

Budjetti

Vastuullinen talous turvaa Vantaata ja asukkaita

Kaupungin budjettia eli talousarviota tehdessä kyse on usein kompromisseista ja valituista painotuksista. Kuntalaisen ääni kuuluu talousarviossa valtuutettujen ja poliittisten puolueiden tekemien arvovalintojen kautta.
Kaupungin talous on arvovalintojen kysymys – päätöksillä määritetään, miten palvelut turvataan ja ihmisten hyvinvoinnista huolehditaan. Kasvanut työttömyys, pienentyneet verotulot ja sote-uudistus tuovat Vantaalle talouspaineita, mutta vaikeinakin aikoina on varmistettava, ettei kukaan jää heitteille.

Elinvoima ja työpaikat ovat avainasemassa Vantaan tulevaisuudessa. Kaupungin on panostettava yritysten toimintaedellytyksiin, uusien työpaikkojen luomiseen ja siihen, että Vantaa säilyy houkuttelevana paikkana asua ja yrittää.

Terve ja ennakoiva talous mahdollistaa laadukkaat palvelut. Kaupungin on etsittävä keinoja toimia tehokkaammin ilman, että palvelut heikentyvät. Harmaan talouden torjunta, eettiset hankinnat ja läpinäkyvä päätöksenteko ovat osa reilua Vantaata, joka toimii asukkaidensa parhaaksi. Lue lisää

Ylös

D

Digitalisaatio

Digitalisaatio vaikuttaa jo nyt kuntien palveluihin. Tulevaisuudessa vielä enemmän.  Vantaa on jo ottanut isoja askeleita oppimisen digitalisaatiossa, hankkimalla lapsille opetukseen tarjolle tablet-tietokoneita ja parantamalla koulujen opetusvalmiuksia sekä muuta laitekantaa.

Digitalisaatiokehityksessä on huolehdittava, että kaikki kuntalaiset pidetään mukana. Esimerkiksi palveluiden digitalisaatiossa on varmistettava käyttäjälähtöisyys. Myös kuntalaisten tiedon lisääminen ja taitojen kehittäminen sähköistyvissä palvelujärjestelmissä on pidettävä esillä ja kehityksen kohteena.

Ylös

E

Eriarvoisuus

Eriarvoisuus näkyy yhteiskunnan kahtiajakona. Meillä on yhä enemmän niitä, joilla menee todella hyvin ja niitä, joilla menee todella huonosti. Toki väliin mahtuu kasvanut joukko ihmisiä, joilla menee ihan ok. Kuilu on kuitenkin syventynyt näiden kahden ääripään välillä, ja se on huolestuttavaa.

Eriarvoisuuden ehkäisemisessä kunnat ovat palveluiden järjestäjinä suuressa roolissa. Peruspalvelut kuten koulut, päivähoito, terveydenhuolto ovat asioita, joista leikkaaminen lisää eriarvoisuuden kasvua. Siksi Vantaalla täytyy huomioida tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden toteutuminen aina päätöksenteossa.

Elintarviketeollisuus

Elintarviketeollisuus on Suomen neljänneksi suurin teollisuudenala. Se työllistää kymmeniä tuhansia ihmisiä.

Vantaalla on useita kansainvälisestikin tunnettuja elintarvikealan yrityksiä kuten HK, Fazer, Vaasan ja Valio. Elintarviketeollisuus tarjoaa työtä ja toimeentuloa useille vantaalaisille puhumattakaan kaupungille tulevien verotulojen merkityksestä Vantaan budjettiin. Lue lisää aiheesta

Eläinlääkäri

Kuntien järjestämistä eläinlääkäripalveluista vastaavat pääasiassa lakisääteiset ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueet. Vantaan kaupungin eläinlääkärin vastaanotto Pakkalassa tarjoaa peruseläinlääkäripalvelut ajanvarauksella ja päivystystapauksissa vantaalaisille. Huolehditaan, että Vantaalla on jatkossakin mahdollisuus kunnalliseen eläinlääkärin vastaanottoon, josta apua ja hoitoa saa kellon ympäri. Lue lisää aiheesta

Ylös

F

Feminismi

Feminismi koskettaa kaikkia alkuperästä tai sukupuolesta riippumatta. Feminismin lähtökohtana on vahvistaa tasa-arvon toteutumista ja huomioida päätöksenteossa vaikutukset sukupuolten väliseen yhdenvertaisuuteen. Tarkoitus ei ole rajata ketään ulkopuolelle vaan päinvastoin edistää vallan jakautumista kaikille tasa-arvoisesti.

Yksi keino edistää feminismiä ja siihen pohjautuvia konkreettisia päätöksiä ovat esimerkiksi Vantaalla tilanteissa, joissa puhutaan hyvinvointipalveluiden järjestämisestä. Tehtävät ratkaisut varhaiskasvatuksessa vaikuttavat muun muassa useiden naisten ja perheiden asemaan. Sukupuolivaikutusten arviointia tulisi tehdä kaikessa vantaalaisessa päätöksissä avoimesti ja läpinäkyvästi.

Ylös

G

Globaalikasvatus

Globaalikasvatuksen avulla voidaan vaikuttaa siihen, kuinka hyvin Vantaalla kohdellaan toisia ihmisiä, kunnioitetaan ihmisoikeuksia tai ehkäistään niin rasismia kuin edistetään ihmisten yhdenvertaisuutta. Globaalikasvatuksella vahvistetaan kuntalaisten ymmärrystä vastuusta, joka jokaisella yksilöllä on yhteiskunnallisen asenne- ja mielipideilmaston muokkaajana.

Eurooppalainen globaalikasvatus pitää sisällään niin ihmisoikeus- ja tasa-arvokasvatusta, kehityskasvatusta, kulttuurikasvatusta, rauhan- ja turvallisuuskasvatusta kuin ympäristökasvatustakin. Kunnat voivat olla tahoja, jotka omassa toiminnassaan ohjaavat ihmisiä ymmärtämään ympärillä tapahtuvia ilmiöitä ja myös näkemään epäkohtia, jolloin kynnys asioihin puuttumiseen ja osallistumiselle madaltuu.

Ylös

H

Hiekkaharju

Hiekkaharjun asuinalue tarjoaa mainion ympäristön asua aivan Tikkurilan keskustan kupeessa. Oma rautatieasema on usealle hiekkaharjulaiselle syy asuinalueensa arvostukseen.

Hiekkaharju on tuttu vantaalaisille myös omasta urheilupuistosta, jossa urheilukisojen lisäksi on viime kesinä voinut nauttia myös Tikkurila Festivaalien tarjoamasta musiikkielämyksestä.

Kaupunkifestivaalit tuovat Vantaalle iloa, elävyyttä ja ihmisiä. Suurtapahtumia suunnitellessa on syytä muistaa ja huomioida alueen asukkaiden hyvinvointi ja turvallisuus. Heidän kuulemisensa ja osallistumisensa tukeminen tapahtumajärjestelyihin on voimavara, jonka avulla Vantaa voi kehittyä tapahtumien isäntäkaupunkina entisestään.

Ylös

I

Infrastruktuuri

Vantaa rakentuu erilaisista palveluista ja rakenteista, infrastruktuurista, joka mahdollistaa kaupungin toiminnan. Niin käyttämämme tiet, sähköverkot kuin terveyskeskukset ja päiväkotipalvelutkin ovat osa Vantaan kaupunkirakennetta.

Oikein ajoitetut peruskorjausinvestoinnit vahvistavat kaupungin tulevaisuutta ja kuntalaisten palveluita. Uusissa investoinneissa ja kaupungin laajetessa, on huomioitava toimivat palvelu- ja tekniset rakenteet, jotka helpottavat kaupunkilaisten liikkumista, lisäävät viihtyvyyttä unohtamatta energiatehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä.

Ylös

J

Jatkoyhteys

Jatkoyhteyksien toimivuus julkisessa liikenteessä on olennainen osa sujuvaa arkea. Helppo siirtyminen kulkuvälineestä toiseen ja lyhyet odotusajat pysäkeillä tekevät liikkumisesta sujuvampaa – ja samalla koko kaupungista toimivamman.

Pääkaupunkiseudulla työmatkaan kuluu keskimäärin noin 30 minuuttia yhteen suuntaan. On tärkeää, että Vantaan sisäisiä liikenneyhteyksiä kehitetään edelleen ja liikkuminen kaupungin sisällä helpottuu.

Osana pääkaupunkiseudun yhteistä liikenneverkostoa on vantaalaisten etu, että nykyinen vyöhykepohjainen lippujärjestelmä korvattaisiin selkeällä ja reilulla tasahinnoittelulla vähintään pääkaupunkiseudun kaupunkien kesken. Tämä parantaisi yhdenvertaisuutta ja tekisi julkisesta liikenteestä aidosti houkuttelevan vaihtoehdon yhä useammalle.

Pitkän tähtäimen tavoitteena pitäisi myös olla maksuton joukkoliikenne. Se tukee ilmastotavoitteita kuin yhdenvertaisia liikkumismahdollisuuksia – ja tekisi arjesta helpompaa kaikille.

Ylös

K

Koulu

Koulut ovat keskiössä aina, kun puhutaan ihmisten mahdollisuuksista, kyvyistä ja tulevaisuudesta. Kouluissa annettava opetus ja sivistys ovat avaimet menestykseen. Lisäksi koulujen merkitys asuinympäristöille on suuri.

Vantaalaisissa kouluissa on pidettävä huolta siitä, että jatkossakin riittävät resurssit antaa laadukasta opetusta ammattitaitoisen ja pätevän henkilöstön johdolla säilytetään. Lue lisää

Kouluruoka
Vantaalla kouluruokaan on viime vuosina panostettu määrätietoisesti ja se on aivan oikein. On hyvä, että Vantaalla on tunnistettu kouluruokailun haasteet ja niihin on vastattu konkreettisilla toimenpiteillä. Kouluruoka ei ole pelkkä kuluerä, vaan investointi lasten ja nuorten sekä perheiden hyvinvointiin. Lue lisää

Korruptio

Korruptiolle ei ole sijaa Vantaalla

Korruption torjunta on sekä lakisääteinen velvollisuus että poliittisten päättäjien moraalinen vastuu. Korruptiota voidaan estää ja ehkäistä edistämällä läpinäkyviä hankintoja, reiluja kilpailutuksia ja vastuullista taloudenhoitoa. Rehellinen politiikka ja avoin päätöksenteko vahvistavat luottamusta – korruptiolle ei ole sijaa Vantaalla. Lue lisää

Köyhyys

Köyhyyttä ja syrjäytymistä on ehkäistävä – hyvinvointi kuuluu kaikille

Vantaalla tuhannet ihmiset elävät köyhyysrajan alapuolella. Yhden hengen taloudessa köyhyysraja on noin 1 470 euroa kuukaudessa (Stat.fi). Köyhyys on usein monien asioiden summa.Taustalla voi olla työttömyyttä kuin osa-aikaista työtäkin, josta palkkaa ei vain kerry tarpeeksi. Myös terveydelliset syyt tai syrjäytyminen vaikuttavat usein ihmisen taloudelliseen tilanteeseen.

Köyhyyden poistamisessa työpaikan löytyminen työhön kykeneville on ensiarvoisen tärkeää. Työllistymisen tukeminen on avainasemassa, ja Vantaalla on panostettava aktiiviseen työvoimapolitiikkaan. Työkokeilut, työpajatoiminta ja koulutus auttavat ihmisiä takaisin työelämään ja parantavat toimeentuloa.

Hyvinvointi kuuluu kaikille. Toimivat palvelut, oikea-aikainen apu ja koulutusmahdollisuudet ovat avain syrjäytymisen ehkäisyssä. Reilumpi Vantaa syntyy vain pitämällä kaikki mukana. Köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäiseminen ja vaatii töitä kyseisten ihmisten kanssa ja puolesta yksilötasosta aloittaen. Tämän lisäksi töitä on myös rakenteiden muuttamisessa kaupungin hallinnossa ja palveluissa tilanteen korjaamiseksi vaaditaan.

Ylös

L

Lapsiperheköyhyys

Lapsiperheköyhyys on Suomessa kasvussa ja köyhissä perheissä asuvien lasten määrä on kolminkertaistunut 1990-luvulta alkaen. Vanhempien työttömyys ja alhainen tulotaso lisäävät lapsen köyhyysriskiä. Vantaalla lapsiperheköyhyyttä voidaan estää luomalla edellytyksiä vanhempien toimeentulolle ja huolehtimalla lasten palveluiden toteutumisesta tasa-arvoisesti.

Perheen taistellessa jatkuvasti toimeentulosta voi köyhä lapsuus vaikeuttaa lapsen kasvua ja elämän eväitä. Osattomuuden riski lisääntyy ja lapsuus eriarvoistuu. Tämä voi  esimerkiksi näkyä tilanteena, jossa lapsella ei ole samanlaista mahdollisuutta säännölliseen harrastukseen kuin paremmin toimeentulevien perheiden lapsilla.

Lapsiperheystävällisellä politiikalla ja teoilla voidaan estää eriarvoistumista. Lastensuojelun resurssit on oltava kunnossa. Kuntalaisille tarjottavilla palveluilla, kuten perheille tarjottavalla tuella, päiväkodeilla ja varhaiskasvatuksella, on suuri merkitys lapsiköyhyyden vaarojen torjumisessa.  On myös tärkeää huolehtia lasten ja nuorten harrastus- ja kerhotoiminnan tukemisesta ja tarjoamista.  Tavoitteena on oltava, että jokaisella vantaalaisella lapsella on oikeus maksuttomaan harrastukseen lähellä kotia.

Siirtyminen täysin maksuttomaan varhaiskasvatukseen voisi olla yksi merkittävä askel lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi ja estämiseksi. Tämän olisi oltava pitkän aikavälin tavoite myös Vantaalla.

Lentokenttä

Vantaalla sijaitseva Helsinki-Vantaan lentokenttä luo kaupungille upeat mahdollisuudet uusien työpaikkojen syntymiseen, yritysten kasvuun kuin kansainväliseen verkostoitumiseen. Lentokenttä on avainasemassa niin koko Suomen kuin Vantaan matkailun edistämisessä. Helsinki-Vantaan lentokenttä on käytännössä Suomen ainoa stop-over-lentokenttä.

Vantaan näkökulmasta stop over-elämysten tarjoaminen matkailijoille, jotka viipyvät maassa muutamasta tunnista pariin päivään ennen jatkolentoyhteyttä, voi luoda uusia innovaatioita. Tämä  voi nostaa Vantaan profiilia mielenkiintoisena matkailu- ja vierailukohteena.

Ylös

M

Monikulttuurisuus

Vantaa monikulttuuristuu vauhdilla. Vantaalaisista asuntokunnista 19 prosenttia on kokonaan tai ainakin osittain vieraskielisiä.  Jo nyt Vantaalla puhutaan suomen lisäksi äidinkielenä 120 eri kieltä. Monikulttuurinen ilmapiiri tulee vahvistumaan ja tämä on vahvuus, joka kaupungissa on osattava ottaa käyttöön.

Maahanmuuttajataustaisten kaupunkilaisten työllisyysasteen kasvua on pystyttävä edistämään. Erityiseksi painopisteeksi on otettava naisten ja nuorten maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työllistymisedellytysten parantaminen. Kielen oppiminen, koulutus ja tutustuminen työelämään ovat avainasemassa tässä työssä.

Ylös

N

Nuorisotila

Nuorisotilojen merkitys turvallisina vapaa-ajanviettopaikkoina vantaalaisille nuorille on merkittävä. Nuorisotilojen käyttöä, ohjelmaa ja toimintaa suunnitellessa parhaimpia asiantuntijoita ovat nuoret itse.

Nuorisotiloilla tehdään tärkeää työtä perustason nuorisotyön merkeissä. Pitkäjänteinen toiminta, joka tarjoaa nuorille mielekkään toimintaympäristön turvallisten aikuisten seurassa, edistää nuorten osallisuutta ja vahvistaa nuorten kasvua.

Ylös

O

Osallisuus

Osallisuuden edistämisellä lisätään kunnassa asuvien mahdollisuuksia vaikuttaa omaan arkeensa ja elämäänsä asukkaan näkökulmasta tärkeissä asioissa. Osallisuus on muutakin kuin kuulluksi tulemista. Se on myös sitä, että yksilö voi tuntea mukanaolon tunnetta.

Asukkaita tarvitaan suunnittelemaan palveluita ja kaupungin sekä kuntalaisten yhteistyötä aiempaa useammin ja enemmän. Uudet digitalisaation mahdollistamat välineet helpottavat tiedon keräämistä ja osaltaan madaltavat asukkaiden kynnystä osallistua esimerkiksi kyselyihin tai tilaisuuksiin.

Vantaalaisten osallisuuden tunteen lisäämisessä iso merkitys on myös kaupungin omalla viestinnällä. Uudet viestinnän muodot on uskallettava ottaa käyttöön entistä nopeammin ja myös hulluttelua sekä kokeiluhalukkuutta tulee lisätä. Yhteisessä kaupungin ja asukkaiden vuoropuhelussa avainasemassa ovat niin kaupungin työntekijät, asiantuntijat ja viestinnän tekijät kuin myös poliittiset päättäjät.

Ylös

P

Perheet

Perheiden hyvinvoinnista on pidettävä huolta. Perheet ovat Vantaan kaupungille voimavara. Vantaan on pystyttävä tarjoamaan perheiden elämää ja arkea tukevia erilaisia palveluita oikea-aikaisesti, tarpeen mukaan ja läheltä.

Perheitä on tuettava työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa Suomen ollessa yhä enemmän 24/7-yhteiskunta.  Lapsiperheet tarvitsevat kattavat lastenhoitopalvelut läheltä sekä alle alakouluikäisille että alakouluikäisille.

Myös erilaiset tukipalvelut, joilla perheiden arkea sekä yhdessäoloa voidaan vahvistaa, ovat tärkeässä asemassa tehdessä päätöksiä palveluista.  Perheiden monimuotoisuus on rikkaus. Erilaiset perheet ja perhemuodot on otettava huomioon esimerkiksi tilanteissa, joissa perheeseen kuuluu niin lapsia kuin isovanhempia tai työssäkäyviä omaishoitajia. Lue lisää

Pitkäaikaistyöttömyys

Vantaa on satsannut pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon erilaisilla projekteilla ja työllistämistä tukevilla hankkeilla. Määrätietoista panostamista on jatkettava ja edelleen Vantaalla on luotava edellytyksiä, joilla pitkäaikaistyöttömien kiinnittymistä takaisin työelämään voidaan vahvistaa.

Henkilökohtainen palveluohjaus, määrätietoinen tukeminen ja ihmisten innostaminen ovat asioita, joilla on yksilön kannalta positiivinen vaikutus työllistymiseen. Työllistämistoimenpiteissä täytyy kuitenkin huolehtia myös siitä, että voimassa olevat lait ja esimerkiksi työehtosopimuksien määräykset täyttyvät. Pitkäaikaistyöttömien uudelleentyöllistymistä ei edistä ilmaisen työn teettäminen vaan työkokeilu- tai harjoittelu tulee olla ohjattua ja aitoon oppimiseen tähtäävää toimintaa.

Pysäköinti

Vantaan kaupungistuminen on tuonut omat haasteensa riittävien pysäköintipaikkojen löytymiselle esimerkiksi Tikkurilassa. Pysäköinti on suunniteltava jatkossakin Vantaalla niin, että mahdollisuus kohtuuhintaiseen parkkipaikkaan löytyy palveluiden, kuten kauppojen, pankkien ja terveyskeskusten lähettyviltä.

Ylös

R

Ratikka
Ratikka on tulevaisuuden Vantaa – kestävä, yhdistävä ja rohkea investointi kaupunkikehitykseen. On tärkeää puolustaa raideyhteyksiä, jotka, jotka vähentävät päästöjä, ehkäisevät segregaatiota ja vahvistavat Vantaan asemaa modernina metropolina.

Ratikka ei ole vain liikenneväline – se on päätös rakentaa vahvempaa, ilmastoystävällistä ja houkuttelevaa Vantaata. Siksi on hyvä, että Vantaalla on ollut rohkeutta valita suunta, joka hyödyttää lapsiamme ja koko kaupunkia vuosikymmeniksi eteenpäin.

Kotimainen ruoka

Vantaalla tarjotaan joka päivä julkisia tuhansia ruoka-aterioita. Kaupungin raaka-ainehankinnoissa on suosittava entistä enemmän Suomessa valmistettua ja tuotettua ruokaa. Kotimainen ruoka on arvovalinta ja sen hankkimista voidaan edistää kaupungin omissa strategioissa ja hankintaohjeissa, joihin poliittiset päättäjät voivat vaikuttaa. Lue lisää aiheesta

Ruoka-apu

Leipäjonot eivät ole Vantaallakaan tuntematon ilmestys. Kaupungissa on satoja ihmisiä viikoittain, jotka tarvitsevat ruoka-apua. Kaupungilla on oltava tarjolla paikkoja, joista peruselintarvikkeita voi saada pahimpaan hätään silloin, kun raha ei riitä jääkaapin täyttämiseksi.

Vantaalla uudenlaista ruoka-aputoimintaa pyörittää Yhteinen pöytä -verkosto, jossa ruoan lisäksi tarjotaan tarvitseville yhteistä tekemistä ja sosiaalisen kanssakäymisen tilanteita ja paikkoja. Yhteinen pöytä -toimintamallissa on yhdistetty niin hävikkiruoan hyötykäyttö kuin ruoka-avun kehittäminen. Ideana on, ettei verkosto jaa suoraan ruoka-apua, vaan se välittää ruokaa eteenpäin ruoka-aputoimijoille.

Ylös

S

Suunnittelu

Suunnittelu on avainasemassa Vantaan kasvussa ja kehityksessä. Kun kaupunki kasvaa, on varmistettava, että kaupunkisuunnittelu tukee sujuvaa arkea, toimivia palveluita ja viihtyisää kaupunkiympäristöä.

On tärkeää, että Vantaalla panostetaan kestäviin liikenneratkaisuihin, monipuoliseen asuntotuotantoon ja alueiden tasapainoiseen kehittämiseen, jotta jokainen asuinalue säilyy elinvoimaisena ja houkuttelevana.

Lue lisää

Ylös

T

Turvallisuus

Kenenkään ei pitäisi tuntea turvattomuutta arjessaan. Usein turvallisuus syntyy perusasioista kuten perheestä, läheisistä, toimeentulosta ja terveydestä. Ihmisten kokeman turvallisuudentunteen ylläpitäminen ja vahvistaminen luo positiivista pohjaa kaupungin kehittymiselle entistä viihtyisämmäksi ja paremmaksi paikaksi asua.

Vantaalaisen asukkaan näkökulmasta turvallisuutta voidaan lisätä esimerkiksi torjumalla onnettomuuksia, ja ehkäisemällä tapaturmia tai häiriöitä. Vuoropuhelu kunnan ja asukkaiden välillä on tärkeää. Tietoisuuden lisääminen ja kuulluksi tuleminen vahvistavat toimivien palveluiden osana kuntalaisten turvallisuuden tunnetta.

Työmatkat

Sujuvat työmatkat ovat osa toimivaa arkea. Vantaalla joukkoliikenteen on toimittava luotettavasti ja tehokkaasti, jotta liikkuminen on helppoa kaikille. Julkista liikennettä on kehitettävä entistä ympäristöystävällisemmäksi ja saavutettavaksi – maksuton joukkoliikenne on tavoite, jota kannattaa edistää kestävistä ja reiluista syistä.

Ylös

U

Uimahalli

Uimahalleilla on iso merkitys ihmisten uimataidon kehittäjänä ja ylläpitäjänä. Uimahallit lisäävät vantaalaisten vireyttä ja vetreyttä ja lisäävät liikunta-aktiivisuutta. Uimahallien käyttömaksujen on pysyttävä kohtuullisena, jotta jokaisella vantaalaisella on mahdollisuus uida ja pitää yllä taitoa, joka saattaa pelastaa hengen.

Vantaallakin on useita uimahalleja, joille peruskorjaus ja investoinnit olisivat enemmän kuin tarpeen. Useat kuntalaisen toivovat täysin uusia uimahalleja tai maauimaloita. Tulevaisuuden uintiystävällistä Vantaata suunnitellessa on hyvä kuunnella uimahallikävijöiden ajatuksia ja parannusehdotuksia.

Ylös

V

Varhaiskasvatus

Laadukas varhaiskasvatus tukee lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia. Se antaa tasavertaiset lähtökohdat elämään ja ehkäisee syrjäytymistä. Vantaalla varhaiskasvatuksen pitää olla saavutettavaa, monimuotoista ja perheiden tarpeisiin vastaavaa. Vain monimuotoisilla ja laadukkailla varhaiskasvatuspalveluita voidaan tukea vantaalaislasten hyvinvointia. Esimerkiksi päiväkotien aukiolo-ajat ovat monille perheille haaste.  Lasten vuorohoitopaikat, jotka välillä tuntuvat olevan kiven alla, ovat nykyisin entistä tärkeämpiä palveluilta monille perheille. Vantaalla on huolehdittava myös koululaisista (1. ja 2. luokkalaisista) tarjoamalla perheen tilanteen mukaisesti vuorohoitoa. Näin tuetaan sekä vanhempien urakehitystä että lasten hyvinvointia.

Laadukkaan varhaiskasvatuksen tavoitteisiin päästään vain riittävillä resursseilla ja osaavalla henkilöstöllä. Jokaisella lapsella on oikeus tulla kohdatuksi omana itsenään – turvallisessa ympäristössä, jossa aikuisilla on aikaa huomata ja tukea. Siksi tarvitaan panostuksia sekä päiväkotien tiloihin, henkilöstön jaksamiseen että varhaiskasvatuksen houkuttelevuuteen alana.

Varhaiskasvatus on myös osa kotoutumista, tasa-arvon edistämistä ja perheiden arjen sujuvuutta. Panostus siihen ei ole pelkkä kustannus – se on sijoitus tulevaisuuteen. Kun lapsilla menee hyvin, koko kaupungilla menee paremmin.

Verot

Vantaan tuloista verotulojen osuus on noin puolet, jotka muodostuvat kiinteistöverosta ja asukkailta kerättävästä kunnallisverosta sekä yhteisöverosta, jota maksavat muun muassa vantaalaiset yritykset.

Vantaalla verotulot laahaavat edelleen ja siksi kaupungissa on viime vuodet toteutettu kireää talous- ja velkaohjelmaa. Suuri syy Vantaata vaivaavaan talousongelmaan on kaupungin huono työllisyystilanne, verotulot jäävät siitä syystä alhaisiksi.

Verotuloilla ylläpidetään kaupungin palveluita ja kehitetään uutta. Niillä rahoitetaan niin kirjastoja, teitä, kouluja kuin terveydenhoitoakin. Kaupungin jatkuvasti kasvaessa ja laajetessa ovat investointipaineet kovat. Verotuloja ja kaupungin menoja tarkastellessa on viisautta katsoa tulevaisuuteen. Iloinen veronmaksaja voi olla kuntalainen, joka saa maksamilleen verorahoille katetta, ei pelkkiä leikkauksia tai nipistyksiä palveluista.

Ylös

Y

Ystävä

Ystävät tuovat elämään sisältöä ja iloa. Ystävyyssuhteissa voi jakaa omia ajatuksiaan ja kuunnella toista. Ystävät lisäävät onnellisuutta ja hyvinvointia. Ystävyyden vastakohtana on yksinäisyys. Tilanne, jossa ihmisen tarve kuulua yhteisöön tai porukkaan ei toteudu. Siinä, missä ystävät antavat voimia, yksinäisyys ottaa voimille.

Facebookissa toimiva Uudet ystävät Vantaalla -ryhmä kertoo omaa tarinaansa ystävyyden haasteista. Siitä, että Vantaallakin asuu paljon ihmisiä, jotka kaipaavat seuraa ja ystäviä. Esimerkiksi muuttaminen uuteen kaupunkiin on voinut vaikeuttaa aiempien ystävien näkemistä ja uusiin ihmisiin tutustuminen saattaa olla hankalaa uudessa kotikaupungissa. Mielestäni on hienoa, että sosiaalinen media on voinut tarjota jo nyt monille vantaalaisille mahdollisuuden löytää lenkki- tai kahvitteluseuraa ja tilaisuuden luoda uusia ystävyyssuhteita – myös verkon ulkopuolella. Yksinäisyyden torjumisessa jokainen vantaalainen voi ottaa haasteen vastaan ja toimia ystävänä toiselle.

Ylös

Ä

Älykkyys

Älykkyyttä voidaan hyödyntää kaupunkiympäristön kehittämisessä tai kaupunkipalveluita suunnitellessa. Älykkäillä ratkaisuilla voidaan kehittää sähköisiä ja ajantasaisia kaupunkipalveluita, kuten liikkumista tukevia ratkaisuja, jotka helpottavat asukkaiden elämää.

Älykkäällä kaupungilla tarkoitetaan kokonaisuutta, jossa kaupungissa pyritään esimerkiksi ekotehokkuuteen ja ihmisten elämänlaadun parantamiseen muuan muassa informaatio- ja kommunikaatioteknologiaa hyväksikäyttäen. Avainasemassa älykkään kaupungin kehittymisessä ovat ihmiset, jotka yhteisöjen osana ovat mukana rakentamassa kaupungin tulevaisuutta ja ratkomassa myös ongelmia, jotka voivat liittyä esimerkiksi lisääntyvästä asukasmäärästä aiheutuviin haasteisiin.

Ylös

Lue lisää kirjoituksiani:

aikuiset asuminen budjetti digitalisaatio ehkäisy elinkeinorakenne hankintalaki hyvinvointi kaavoitus kaupunginvaltuusto kaupunkisuunnittelu korona kotimainen ruoka koulu kouluruoka koulutus kuntavaalit köyhyys lapset lapsi lautakunta nuoret osallisuus palvelut perhe perheet politiikka puistoruokailu päiväkoti segregaatio talous Terveys turvallisuus työelämä työhyvinvointi työllisyys valtuustopuhe vanhemmuus Vantaa verot viihtyvyys vuokra-asunnot yksinäisyys ympäristö äiti